Kun kirjoitin M.R. (Mike) Careyn The Girl With All the Gifts -kirjan (2014) arviota pari vuotta sitten (löytyy täältä) uumoilin, että joku suomalainen kustannusyhtiö voisi sen ottaa julkaisulistalleen, varsinkin kun elokuva on tulossa ja teos muutenkin oli melkoisen hypetyksen aihe. Nyt kirjasta on tosiaankin tulossa lähiviikkoina suomennos Likeltä nimellä Maailman lahjakkain tyttö ja elokuva pompsahtaa valkokankaalle 18.11.2016. Kävin katsomassa elokuvan sopivasti lokakuun viimeisenä päivä Lontoossa, kun sitä siellä jo esitettiin. Keskipäivän näytös ei ehkä ollut pelottavin mahdollinen hetki kauhuelokuvalle, mutta pimeässä salissa tunnelma kummasti tiivistyi. Käsittääkseni Suomessakin elokuvan on ollut mahdollista nähdä jo aiemmin syksyllä Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaaleilla.
Maailman lahjakkain tyttö kertoo nuoresta tytöstä Melaniesta, joka käy koulua suljetussa tukikohdassa erityisissä olosuhteissa muiden kaltaistensa lasten kera. Opettajista vain neiti Justineau tuntuu välittävän lapsista ja etenkin Melaniesta. Tutun rutiininomainen elämä muuttuu, kun tukikohtaan hyökätään ja alkaa pakomatka ulkomaailmassa, jonka Melanie kohtaa ensimmäistä kertaa elämänsä aikana. Pakomatkan aikana Melanie, neiti Justineau, tohtori Caldwell, kersantti Parks ja muutama muu joutuvat vastakkain maailman laajuisen epidemian muuttamien hungriesien kanssa, yrittäen yhä löytää selviytymiskeinoa ja ratkaisua sairauteen.
Elokuva on kohtalaisen uskollinen kirjalle, se sisältää kaikki olennaiset piirteet ja näyttelijät ovat uskottavia ja jopa erinomaisia. Melanieta näyttelee Sennia Nanua, ja vaikka rooli ei vaadikaan kovinkaan suurta tunnerepertuaaria, nuori näyttelijä on täysosuma siihen. Gemma Arterton vetää oman roolinsa Justineauna rutiinilla, tosin kirjassa hahmo on tummaihoinen, mitä Arterton ei ole. Glen Closen tohtorin ja Paddy Considinen kersantin osuuksista pidin enemmän kuin kirjaa lukiessa. Näyttelijät toivat heidät inhimillisemmäksi.
Elokuvaan on tehty joitain muutoksia, kuten tapana on kerronnan sujuvuuden, näyttävyyden tai muun seikan vuoksi. Näkökulmahahmona elokuvassa toimii pelkästään Melanie toisin kuin kirjassa. Jotain kirjan puistattavuudesta on menetetty, mutta kyllähän Melanien pelottavuus ainakin muille hahmoille välittyi, kuten toivoinkin. Carey raotti kirjassa Melanien olemusta hitaammin paljastaen. Ympäröivän maailman moninaisuus sekä laajuus jäi kirjassa vajaaksi, ja ehkä vielä enemmän elokuvassa, kun mm. junkersitkin on tiputettu kokonaan pois. Myös kirjan lopun yllätyksellisyys on leffassa hieman vesittynyt. Siitä huolimatta elokuva on varsin suositeltava kokemus post-apokalyptiseksi zombie-elokuvaksi yleensäkin. Painokkaampi suositus kuitenkin kirjalle, kun se kerran nyt suomeksikin saadaan.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste M.R. (Mike) Carey. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste M.R. (Mike) Carey. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
tiistai 19. huhtikuuta 2016
M.R. Carey: Fellside
M.R. (Mike) Careyn The Girl with All the Gifts (arvostelu), jonka luin puolisentoista vuotta sitten, ei ollut yhtään hassumpi kokemus, sillä siinä oli vetoa ja tapahtumia sekä jännitettä. Siksipä se kai on elokuvaksikin tulossa pääosassa Gemma Arterton, Paddy Considine, Glenn Close ja Sennia Nanua. Ehdottomasti meinaan katsoa tällä hetkellä jälkituotantovaiheessa olevan leffan milloin ja missä se sitten onkin mahdollista. The Girl with All the Giftsin innoittamana luin myös uusimman Careyn kirjan, kauhuksi ja trilleriksi luokitellun Fellsiden (2016). Tuntemukset oli jokseenkin erilaiset kuin edellisen teoksen aikana.
Jess Moulson tuomitaan pienen pojan murhasta, vaikka hän itse ei tekoa muistakaan huumehöyryiltään. Syyllisyyden tuska on kuitenkin läsnä ja kun hänet viedään Fellsiden naistenvankilaan Yorkshiren synkkien nummien keskelle, Jess haluaa vain kuolla. Alex-poika kuitenkin ilmestyy rajan takaa Jessille ja pyytää oikeutta, eikä hyväksy kieltävää vastausta.
Fellsidesta puuttuu kokonaan The Girl with All the Giftsin vetävyys. Teksti on toki yhtälailla helppoa ja tarina käynnistyykin kohtalaisen houkuttelevasti, mutta vankilaympäristöön on saatu ympättyä kaikki vankilatarinoiden kliseet, eikä kummitustarina tuo siihen sellaista lisäarvoa kuin voisi toivoa. Jokunen juonenkäänne on havaittavissa ja pientä jännitteen viriämistä, mutta sitten koko homma taas lässähtää kasaan. Odotin koko ajan nostetta ja jonkinlaista potkua, mutta ilman jäin.
Fellsidea mainostettiin ennakkoon somessa kohtalaisen aktiivisesti ja kehuvia lentäviä lauseita suitsuteltiin lähes päivittäin juuri ennen kirjan julkaisua. En muista kuka kehui ja kuka suitsutti ja kyseessä saattoi olla irtolauseita sieltä täältä kritiikin keskeltäkin, mutta minusta kyllä tuntui luettuani kaksikolmasosaa kirjasta, että en ollut saanut käsiini samaa teosta. Aina on mahdollista, etten ollut oikeaa kohderyhmää juuri tälle Careyn kirjalle, vaikka The Girl with All the Gifts upposikin. Olen iloinen, ettei teosta sentään mainostettu ”Game of Thrones naistenvankilassa” -sloganilla.
Koskapa Fellside yliluonnollisena kummitusjuttuna menee kauhugenren alle, niin liitän kirjan mukaan Hämärän jälkeen -haasteeseen. Iloisena sattumuksena, kolmannen haastekirjan jälkeen, minusta tuli haasteessa juuri aave.
Jess Moulson tuomitaan pienen pojan murhasta, vaikka hän itse ei tekoa muistakaan huumehöyryiltään. Syyllisyyden tuska on kuitenkin läsnä ja kun hänet viedään Fellsiden naistenvankilaan Yorkshiren synkkien nummien keskelle, Jess haluaa vain kuolla. Alex-poika kuitenkin ilmestyy rajan takaa Jessille ja pyytää oikeutta, eikä hyväksy kieltävää vastausta.
Fellsidesta puuttuu kokonaan The Girl with All the Giftsin vetävyys. Teksti on toki yhtälailla helppoa ja tarina käynnistyykin kohtalaisen houkuttelevasti, mutta vankilaympäristöön on saatu ympättyä kaikki vankilatarinoiden kliseet, eikä kummitustarina tuo siihen sellaista lisäarvoa kuin voisi toivoa. Jokunen juonenkäänne on havaittavissa ja pientä jännitteen viriämistä, mutta sitten koko homma taas lässähtää kasaan. Odotin koko ajan nostetta ja jonkinlaista potkua, mutta ilman jäin.
Fellsidea mainostettiin ennakkoon somessa kohtalaisen aktiivisesti ja kehuvia lentäviä lauseita suitsuteltiin lähes päivittäin juuri ennen kirjan julkaisua. En muista kuka kehui ja kuka suitsutti ja kyseessä saattoi olla irtolauseita sieltä täältä kritiikin keskeltäkin, mutta minusta kyllä tuntui luettuani kaksikolmasosaa kirjasta, että en ollut saanut käsiini samaa teosta. Aina on mahdollista, etten ollut oikeaa kohderyhmää juuri tälle Careyn kirjalle, vaikka The Girl with All the Gifts upposikin. Olen iloinen, ettei teosta sentään mainostettu ”Game of Thrones naistenvankilassa” -sloganilla.
Koskapa Fellside yliluonnollisena kummitusjuttuna menee kauhugenren alle, niin liitän kirjan mukaan Hämärän jälkeen -haasteeseen. Iloisena sattumuksena, kolmannen haastekirjan jälkeen, minusta tuli haasteessa juuri aave.
torstai 9. lokakuuta 2014
M.R. Carey: The Girl with All the Gifts
M.R. (Mike) Careyn The Girl with All the Gifts on jälleen niitä kirjoja, joista olen nähnyt positiivisia otsikoita (Sensational thriller! Perfect for fans of Stephen King, Justin Cronin and Neil Gaiman), mutta joiden koko arvosteluja tai juonikuvaustakaan en vaivautunut lukemaan ennen kirjan aloittamista. Niinpä minulle tuli yllätyksenä kirjan sisältö, vaikka ehkäpä Croniniin vertaamisesta olisi pitänyt vetää johtopäätöksiä. The Girl with All the Gifts julkaistiin tammikuussa 2014.
Melanie on nuori tyttö, joka elää erityisissä olosuhteissa. Hän käy koulua, mutta luokkaan hänet viedään aina sidottuna ja vartioituna, kuten muutkin aseman lapset. Melanie rakastaa kirjoja ja koulua, ja hän rakastaa ihanaa opettajaansa Neiti Justineauta, joka on erilainen kuin muut opettajat. Hän tuntuu välittävän. Tohtori Caldwell sen sijaan ei ole yhtä mukava, sillä hän saa luokkakavereita häviämään. Melanien elämä muuttuu tutusta ja turvallisesta, kun asemalle hyökätään ja pakomatka alkaa Neiti Justineaun, Caldwellin ja parin sotilaan kera. Pakomatkasta tulee Melanielle opettavaisempi kuin koulu konsanaan ja samalla ratkeaa ihmiskunnan kohtalo.
The Girl with All the Giftsissä on jotain vetävää. Teksti on sujuvaa ja helppoa, kaikenlaisille lukumassoille sopivaa. Tarinan kaari on toimiva, toimintaa ja tapahtumia on koko ajan, ja välillä voisi sanoa, että hieman pelottikin. Kauhu-genreen kai tämän kirjan laittaisinkin. Kyseessä on myös dystopia ja science fiction kertomus. Mukana on tiedettä kansantajuisesti ja tiedepuolella on selkeä todellisuuspohja. Luulenpa, että nekin jotka ei scifiä yleensä lue, saattaisivat pitää kirjasta, jos kauhu vain uppoaa.
Melanie rakkaudenkaipuussaan on omalla tavallaan surullinen hahmo. Mutta on hän myös pelottava. Hahmoissa on eroa. Justineau tuntuu onnistuneelta, Melanie ehkä on välillä rajamailla, samoin kuin sotilaat, ja Caldwell jää hieman kunnianhimoisine tavoitteineen etäiseksi. Lapsihahmon kuvaamisessa on monesti ongelmia liiallisen aikuisten ajatusmaailman tason heijastuessa läpi. Siksi heistä pitää tehdä tavallista älykkäämpiä, mikä tuntuu kliseiseltä ratkaisulta. Silti jokaisella hahmolla on omat piirteensä, joiden varassa tarina etenee. Taustalla on maailma, jota ei avata mielestäni tarpeeksi, mutta peruslähtökohdat tulevat esille esim. junkerseista, ja ehkä sen pitäisi riittää.
Kaiken kaikkiaan, ensitunnelmat kirjan lopettamisen jälkeen olivat haaleahkot: pidin kirjasta, ei siinä mitään suurempaa valittamista. Loppu oli erittäinkin onnistunut. Nyt kun lukemisesta on jo useampi viikko, niin jälkikaiut ovat positiivisempia. Kyllä tämä kirja piti otteessaan ja jos tästä tulee leffa, niin käyn katsomassa, vaikka se ehkä todennäköisesti puistattaakin. On tämä mielestäni parempi kuin esim. Max Brooksin Sukupolvi Z (arvostelu). Saa nähdä tuleeko The Girl with All the Giftsistä suomennos, on nimittäin sen sortin hypetyskirja ja tarina, jonka uskoisin jonkun kustannusyhtiön poimineen käännöslistalleen. Kannattaa tarkkailla josko näkyisi jo ensi vuoden tulevissa.
Alla vielä kirjan traileri.
Melanie on nuori tyttö, joka elää erityisissä olosuhteissa. Hän käy koulua, mutta luokkaan hänet viedään aina sidottuna ja vartioituna, kuten muutkin aseman lapset. Melanie rakastaa kirjoja ja koulua, ja hän rakastaa ihanaa opettajaansa Neiti Justineauta, joka on erilainen kuin muut opettajat. Hän tuntuu välittävän. Tohtori Caldwell sen sijaan ei ole yhtä mukava, sillä hän saa luokkakavereita häviämään. Melanien elämä muuttuu tutusta ja turvallisesta, kun asemalle hyökätään ja pakomatka alkaa Neiti Justineaun, Caldwellin ja parin sotilaan kera. Pakomatkasta tulee Melanielle opettavaisempi kuin koulu konsanaan ja samalla ratkeaa ihmiskunnan kohtalo.
The Girl with All the Giftsissä on jotain vetävää. Teksti on sujuvaa ja helppoa, kaikenlaisille lukumassoille sopivaa. Tarinan kaari on toimiva, toimintaa ja tapahtumia on koko ajan, ja välillä voisi sanoa, että hieman pelottikin. Kauhu-genreen kai tämän kirjan laittaisinkin. Kyseessä on myös dystopia ja science fiction kertomus. Mukana on tiedettä kansantajuisesti ja tiedepuolella on selkeä todellisuuspohja. Luulenpa, että nekin jotka ei scifiä yleensä lue, saattaisivat pitää kirjasta, jos kauhu vain uppoaa.
Melanie rakkaudenkaipuussaan on omalla tavallaan surullinen hahmo. Mutta on hän myös pelottava. Hahmoissa on eroa. Justineau tuntuu onnistuneelta, Melanie ehkä on välillä rajamailla, samoin kuin sotilaat, ja Caldwell jää hieman kunnianhimoisine tavoitteineen etäiseksi. Lapsihahmon kuvaamisessa on monesti ongelmia liiallisen aikuisten ajatusmaailman tason heijastuessa läpi. Siksi heistä pitää tehdä tavallista älykkäämpiä, mikä tuntuu kliseiseltä ratkaisulta. Silti jokaisella hahmolla on omat piirteensä, joiden varassa tarina etenee. Taustalla on maailma, jota ei avata mielestäni tarpeeksi, mutta peruslähtökohdat tulevat esille esim. junkerseista, ja ehkä sen pitäisi riittää.
Kaiken kaikkiaan, ensitunnelmat kirjan lopettamisen jälkeen olivat haaleahkot: pidin kirjasta, ei siinä mitään suurempaa valittamista. Loppu oli erittäinkin onnistunut. Nyt kun lukemisesta on jo useampi viikko, niin jälkikaiut ovat positiivisempia. Kyllä tämä kirja piti otteessaan ja jos tästä tulee leffa, niin käyn katsomassa, vaikka se ehkä todennäköisesti puistattaakin. On tämä mielestäni parempi kuin esim. Max Brooksin Sukupolvi Z (arvostelu). Saa nähdä tuleeko The Girl with All the Giftsistä suomennos, on nimittäin sen sortin hypetyskirja ja tarina, jonka uskoisin jonkun kustannusyhtiön poimineen käännöslistalleen. Kannattaa tarkkailla josko näkyisi jo ensi vuoden tulevissa.
Alla vielä kirjan traileri.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)