Jari Koponen: Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa: Bibliografia 1803–2013

Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa: Bibliografia 1803-2013 (2014) on toinen tiedetoimittaja ja tietokirjailija Jari Koposen koostama bibliografia, jonka olen käynyt läpi. Ensimmäinen oli muutamia vuosia sitten Maailman SF käännöksinä (arvostelu). Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa sisältää listaukset kotimaisesta, ulkomaisesta käännetystä ja tuntemattomasta fiktiosta sekä kotimaisesta faktasta. Faktassa ovat mukana opinnäytetyöt, kirjat, artikkelit ja kirja-arvostelut.

Johdannossa Koponen avaa bibliografian laatimisessa käytetyt valintakriteerit eli tieteiskirjallisuuden ja utopiakirjallisuuden käsitteet. Hänen mukaansa ”karkeasti jaotellen tieteiskirjallisuus ottaa vaikutteita tieteestä ja sen tuottamista ideoista, kun taas utopioiden lähtökohta on ideologioissa”. Johdannon Rajan tuolla puolen -osiossa hän toteaa: ”Vaihtoehtohistoriat, alalajina steampunk, kuuluvat historiallisen fantasian piiriin, johon voidaan sisällyttää myös paleofiktio.” Steampunkin osalta yksiselitteinen tulkinta ei liene täysin yksimielistä, sillä olen nähnyt steampunkia luokiteltavan myös tieteisfiktioksi. Esimerkiksi Hanna Matilaisen Mitä kummaa -oppaassa (arvostelu) on kirjailija Jussi Katajalan työstämä kaaviokuva, jossa näin on luokiteltu, tosin limityksellä fantasiaan. Kategoriset rajat ovat monelta osalta häilyväiset, mutta Koponen on oman työnsä osalta tehnyt rajojen selkeytystä.

Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa on erinomainen tieto- ja hakuteos. Se aiheutti jo ensimmäisellä lukukerralla innostuneita huomioita, varsinkin varhaisen kotimaisen fiktion osalta. Päädyinpä maakuntakirjastoon hakemaan bibliografiassa mainitun kirjoituksen vuodelta 1939, jossa nimimerkillä ”Sala” kirjoittanut henkilö kuvittelee millainen vuoden 2000 Kemi on. Lappilaiselle ja alueen tuntevalle tuo kirjoitus oli hilpeää luettavaa, enkä ilman Koposen teosta olisi osannut etsiä sitä käsiini. Mielelläni lukisin esimerkiksi myös 1910 kirjoitetun tarinan "Avioliitto vuonna 2010. (Paatuneen poikamiehen profetia)". Jo nimi on hupaisa ja Kemi-jutun perusteella epäilen, ettei tulevaisuuden visiot tässäkään tarinassa ole se vahvin valtti. Kemi-tarinassa mikään ei osunut kohdilleen.

Utopia- ja tieteiskirjallisuus Suomessa on siis kiinnostava ja hyödyllinen teos näin genrekirjallisuuden harrastajan näkökulmasta ja varmasti myös tutkimustyötä tekevien. Itse asiassa opinnäytelistaustenkin kohdalla tuli vastaan monta kirjoitusta, jotka kiinnostaisi lukea. Bibliografian koostamiseen on tehty melkoisesti työtä. 568-sivuisena, painavana teoksena toivoisin jälleen ekirjaversiota, joka olisi hakuominaisuuksiensa vuoksi myös kätevämpi ja ns. ”tätä päivää”, mutta se toive taitaa kaikua kuuroille korville, ainakin Avain-kustantamon osalta. Joka tapauksessa suosittelen tutustumaan Koposen teoksen kautta mitä utopia- ja tieteiskirjallisuudella on tarjottavaa Suomessa 1800-luvulta aina 2013 saakka.

Aakkoshaasteen K-kirja

Jari Koponen: Maailman SF käännöksinä

Viime vuonna tuli hankittua yksi harvoista painetuista kirjallisuuden bibliografioista, ihan uteliaisuuden vuoksi. Olen jo useamman vuoden halunnut laajentaa genretuntemustani maailmanlaajuiseksi ja hitaasti siihen olen pyrkinytkin, kuten sivun alaosan kartasta näkyy. Olin vain silmäillyt Jari Koposen teosta Maailman SF käännöksinä – Världens SF i översättningar – World SF in translation (2012), mutta ennen Hugo-äänestystä siihen tuli sitten tutustuttua paremmin. Kirjan alussa on kolmella otsikon kielellä kirjoitettu 16-sivuinen johdanto, jossa kerrotaan bibliografian sisällöstä, mitä on otettu mukaan ja mitä jätetty pois,  lähteistä, virhelähteistä sekä käännösten historiasta. Niiden jälkeen seuraavat noin 400 sivua täyttää maittain aakkosjärjestyksessä tiedot kunkin maan käännetystä science fiction kirjallisuudesta, alkaen Argentiinasta päättyen Zimbabween ja keskittyen nimenomaan ei-angloamerikkalaisiin maihin. Sen jälkeen tulee vielä informaatiota monikansallisista antologioista ja lehdistä sekä hakemisto. Takakannen tekstin mukaan kirja sisältää tiedot noin 3500 romaanista tai novellista.

Maailman SF käännöksinä on hakuteos, ja kuten usein painetut hakuteokset ja ensyklopediat, se on jo painosta tullessaan vanhentunut. Siitä puuttuu uusin ajankohtainen tieto ja mitä pidemmälle julkaisusta mennään, sen vähemmän se on ajan tasalla. Kirjassa huomaa myös joitain translitteroinnin ongelmaan liittyviä seikkoja, esimerkiksi paitsi että Ahmad Khalid Tawfiqin (Utopia) viimeisimmät käännöstiedot luonnollisestikin puuttuvat, myös nimi on muodossa Towfik. Näistä seikoista huolimatta teoksen sisältö ei ole tietenkään hyödytön. Sillä on paljon annettavaa siihen astista informaatiota ja aina voi lisäksi käyttää apuna internetiä täydentämään viimeisimpiä tietoja.

Olen jo viettänyt bibliografian parissa tovin käydessäni läpi eri maiden käännöskirjallisuutta ja löytänyt useita teoksia, jotka olen saanut tai voin saada käsiini vähintään englanniksi. Joidenkin teosten löytäminen on kiven alla ja saattaa käydä hintavaksikin. Silti uskon ammentavani Maailman SF käännöksinä -teoksesta tietoja lukuharrastustani varten jatkossakin. Kirja on suunnattu tieteiskirjallisuutta harrastaville tai kirjallisuuden tutkijoille lähdeteokseksi ja monikielisyytensä vuoksi myös kansainväliseen käyttöön. Ekirjojen suosijana olisin tietenkin toivonut, että opus olisi saatavana sähköisessä muodossakin, mutta toistaiseksi Maailman SF:n käännöksinä voi hankkia vain paperiversiona ja hintaakin on kohtalaisen paljon.