Ellen Kushner: Swordspoint ja The Golden Dreydl

Ellen Kushnerin Swordspoint on ensimmäinen kirja Riversiden kaupunkiin sijoittuvasta sarjasta. Kirjan toinen painos (ja sen jälkeiset painokset) sisältää myös kolme samaan maailmaan sijoittuvaa novellia: The Swordsman Whose Name Was Not Death, Red-Cloak ja The Death of the Duke. The Golden Dreydl on kuvitettu lastenkirja, joka sopii hieman vanhemmillekin lukijoille.

Swordspointin tarina kietoutuu seurapiiriin, jossa poliittisten ja henkilökohtaisten suhteiden ristiriitoja ratkotaan palkkaamalla laillinen miekkamies taistelemaan asian puolesta jopa kuolemaan saakka. Toki miekkamiehiä voi tilata vaikka häihin näytösmielessä ottelemaan, mutta kirjan päähenkilö Richard nostaa palkkaa vain vaativimmista tehtävistä, eikä ole kertaakaan vielä hävinnyt. Richardin rakastaja Alec on entinen opiskelija, kirjanoppinut, jonka taustassa on jotain salamyhkäistä. Miekkamiehen ja nuoren siniverisen suhde on täynnänsä väkivallan uhkan ja hellyyden vaihtelua, ja koko ylhäisen yhteisön juonittelut tuntuvat kiertyvän heidän ympärilleen.

Swordspoint kulkee pitkälti dialogin varassa. Seurapiirin jäsenten väliset keskustelut luovat niin taustaa kuin kuljettavat juontakin eteenpäin. Kirjassa on useita mielenkiintoisia hahmoja, etenkin päähenkilöt Richard ja Alec. Richardin ja Alecin suhde on yllättävän kirpeä, mutta samalla hellä. Alecin kieli ei aina hyväile rakastettunsa korvaa ja välillä hänen epätasapainoinen käyttäytymisensä saa suhteessa aikaiseksi jännitteitä. Kushnerin hahmot ovat pääosin kiitettävän harmaita, eivät läpeensä hyviä tai pahoja. Swordspoint ei ollut keskustelupainotteisena kirjana juuri ominta minulle, mutta ehdottomasti täytyy sanoa, että Kushner on loistava luomaan tunnelmia. Kirjan kanteenkin painettu George R.R. Martinin kehu aloituksesta pitää paikkansa ja samaan luokkaan menee myös kirjan loppukappale. Swordspointin aikana tulee eittämättä mieleen, että joskohan Lynn Flewelling on saanut vaikutteita omiin Seregiliinsä ja Aleciinsa Ellen Kushnerilta.

The Golden Dreydl on lastentarina, ja arvostelen sen eri asteikolla. Aikuiselle lukijalle se ei ole kovinkaan haastava, mutta koska juutalainen kulttuuri on minulle kohtalaisen vierasta, oli mielenkiintoista lukea siihen liittyvä tarina. Kirjan päähenkilö on nuori tyttö, Sara, joka harmittelee, etteivät he juutalaisina vietä joulua. Varsinkin joulukuusi ja koristeet kiehtovat lapsen mieltä. Hän suhtautuu perinteisen hanukan vieton leikkiin, nelisivuisen hyrrän pyöritykseen nuivasti, ja saa vanhalta tädiltään vielä epämieluiseksi lahjaksikin hyrrän. Lahja kuitenkin yllättää ja Saralla on edessä ihmeellinen seikkailu.

The Golden Dreydl on yksinkertaisesti mutta kiehtovasti kirjoitettu. Tarina sisältää arvoituksia, jonkalaisten muistan kiinnostaneen lapsena kovastikin. Eikä arvoitusten viehätys mihinkään ole aikuisenakaan kadonnut. Vaikka tarina sijoittuu uskonnolliselta taustaltaan vieraaseen kulttuuriin, se ei himmennä lopputulosta. Voin löytää siitä oman joulun ihmeen joka tapauksessa. Pitää vielä erityisesti mainita kirjan sivuissa käytetty "revitty reuna"-tyyli, joka ihastutti. Tulee olemaan mielenkiintoista kuulla millaisia ajatuksia Ellen Kushner kirjailijana tuo esille Finnconissa.

Ellen Kushner: Thomas Riiminiekka

Törmäsin ensimmäistä kertaa (muistaakseni) skotlantilaiseen Thomas the Rhymeriin Harry Potter -kirjojen yhteydessä, kun tutkiskelin pohdintoani varten orapihlajaan ja numero seitsemään liittyviä mytologioita. Kyseessä lienee oikea historiallinen henkilö, johon samanniminen balladi perustuu. Koska hahmo oli jo ennestään tuttu, olin innostunut lukemaan, millaisen version Ellen Kushner hänestä oli saanut aikaiseksi. Thomas Riiminiekka on toistaiseksi ainoa kirja, joka ensi kesänä Suomeenkin saapuvalta kirjailijalta on suomennettu. Kirja on alunperin julkaistu jo v. 1990, mutta suomennos saatiin vasta v. 2008.

Thomas Riiminiekka kertoo taitavasta laulajasta/lauluntekijästä Thomasista, joka on naisten mieleen ulkonäöllisestikin. Ja naisia Skotlantia kiertävällä Thomasilla riittää. Lapseton pariskunta Gavin ja Meg tarjoavat suojaa kiertolaiselle ja Thomasista tuleekin heille kuin poika. Gavinin ja Megin luona Thomas tapaa nuoren Elspethin, johon hän tykästyy, ehkä enemmän kuin aluksi itselleen myöntääkään. Sattuupa kuitenkin niin, että Haltiamaan kuningatar saa houkuteltua Thomasin vuoren alle maailmaansa seitsemäksi vuodeksi ja palattuaan takaisin, jo ennestäänkin tunnettu musikantti, saa legendaarisen maineen haltialahjan, todenpuhumisen, myötä.

Kirja on jaettu neljään osioon, joilla kullakin on oma kertojahahmonsa. Kirja alkaa Gavinin näkökulmasta, ja siinä esitellään nuori Thomas ennen Haltiamaahan joutumista. Suuren osan tarinasta kertoo kakkososiossa Thomas itse Haltiamaassa. Kuningattaren ehtona on, ettei Thomas puhu kelleen toiselle kuin hänelle sinä aikana, jonka hän kauniin väen joukossa viettää. Thomas kuitenkin saa laulaa ja säveltää uusia lauluja. Haltiamaassa ollessaan Thomasille tulee ratkottavaksi arvoituksia ja ihmiskohtaloita. Kolmannessa osiossa Meg kertoo Thomasin paluusta ihmisten pariin seitsemän vuoden jälkeen ja vaikeuksista saada ihmiset uskomaan hänen epätavallista tarinaansa todeksi. Todenpuhujana ja ennaltanäkemisen taidon haltijana hän kuitenkin saavuttaa sijaa jälleen ihmisten parissa ja vaurastuu. Viimeisen osion kertoo Elspeth Thomas Riiminiekan vaimona.

Thomas Riiminiekka on kaunis kasvutarina, jossa Kushner kunnioittaa alkuperäistä legendaa. Kauneudestaan huolimatta tarina on myös piinallinen. Hahmona Thomas Riiminiekka ei vetoa minuun, mutta pidän siitä, ettei hän ole täysin mustavalkoinen, vaan lopulta kasvaa persoonana. Kirja on varsinkin Haltiamaa-osuudeltaan hyvin satumainen, ja se toi mieleen osittain Lordi Dunsanyn Haltiamaan kuninkaantyttären. Pidin tarinassa eniten Gavinin ja Megin kertojaosuuksista; erityisesti Gavinin koska siinä oli mukana huumoria, joka sai nauramaan ääneen.

Kuten alussa jo mainitsin, Ellen Kushner tulee Suomeen kunniavieraaksi Finnconiin 16.-18.7.2010. Suosittelen lukemaan Thomas Riiminiekan ja tulemaan tapaamaan kirjailijaa livenä. Niin ainakin minä aion tehdä.