Nimikkopyyhkeet osa 3

Viime elokuussa aloitin tekemään lastenlapsilleni 

nimikkopyyhkeitä synttärilahjaksi. 

Lupasin vilauttaa niitä täällä sitä mukaan kuin niitä valmistuu. 

Vuosi on mennyt ja muutama pyyhe on ehtinyt valmistunut sen aikana. 

Pikku Akka kysäisi Toukokuisen juhlat postauksen kommenteissa, 

oliko mummulla jotain omatekoista lahjassa mukana. 

Eihän minulla ollut silloin! 

Pyyheliina oli kyllä ostettuna, 

mutta en ollut saanut vinkkiä nimestä. 

Lopulta heinäkuun helteet, kesälomat ja marjat 

ynnä muut syyt ovat viivästyttäneet käsitöihin tarttumista. 

🤎

Mutta nyt tuli ihana syksy ja syksyn seesteisyys.

Minna Rissasen sanoja lainaten:

Syyskuu on sylintäysi, 

saappaan varsi ja sienestys. 

Siivensiirto, sivunkääntö,

siirtymävaihe ja syvennys.

Sadepilvi, suvensuppu,

suklaalevy ja siedätys,

sävytettty ja sysimusta,

sielun sininen silitys. 

Syksy tuo tilaa kaikelle kivalle kotoisalle tekemiselle,

sohvan nurkalle, kynttilöille ja kauniille musiikille 

sekä käsitöille. 

Niinpä olen saanut ommeltua nuo viimeisimmät, "rästissä olleet" lahjat. 

Pieni ei ollut ristiäislahjansa antopäivästä moksiskaan. 

Pyörähteli vaan jokellellen selältään mahalleen  

ja makusteli pientä ikiomaa pyyhettään. 

Isoveli sai myös eilen oman pyyhkeensä.

Hän halusi, että se laitetaan lannevaatteeksi

 "niin kuin miehet laittavat pyyheen saunan jälkeen"

Mallioppiminen on vahvaa! 

Näissä pyyhkeissä ei ole siis mitään erityisen hienoja käsityön saloja,

mutta sitäkin enemmän mummun lämpimiä ajatuksia lapsen ja nimen äärellä. 

Ja sitä omaa aikaa mieluisalle tekemisille. 

Olen tykästynyt noihin ketjupistoihin.

(Kiitos Pikku Akka, 

kun hoksautit pistojen oikean nimen!)

En tiedä olenko niitä oikeaoppisesti tehnyt, mutta niillä on kuviota syntynyt. 

Olen ommellut nimet aivan suorilta tuohon pyyhkeeseen 

ja lopputulema on mummun käsialaa. 

Oikeastaan tykkään siitä sopivasta rentoudesta tässä kohden! 

Näihin pyyhkeisiin ei tullut kylkiäisenä shampoopulloa,

vaan tein tällä kertaa pikkupyyhkeet samaan sarjaan. 

Olen yrittänyt päätellä langanpäät kuviolankoihin 

niin, että nurjakin puoli kestää katseet.  

 

Edelliset nimikkopyyhe -postaukset löydät

  täältä ja täältä.  

Laitan alkuvuoden pyyheistäkin kuvia tänne,

jos tällaisten käsitöiden ja lahjojen katseluun löytyy kiinnostusta ruudun toiselta puolen. 

Ja toki muistoksi itselleni siitä, mitä on tullut tehtyä matkan varrella. 

🤎

Omilla lapsillakin on ollut monenlaisia nimikkopyyhkeitä,

minun ompelemia, mutta myös mummun ja kummien kättentöitä. 

Oli hellyttävää, kun pojallani oli kesällä mukanaan 

(vielä ehjänä/tallessa/käytössä!!)

varmaan liki kolmekymmentä vuotta sitten 

saamansa pyyhe. 

Ehkäpä se on ollut välillä ns. naftaliinissa. 

Tuohon pyyhkeeseen oli aplikoitu muumin kuva 

ja kankaasta leikatut kirjamet. 

Kiva idea sekin! 

🤎

Syyskuu. Sadepäivä. 

Sohva, suloinen seura ja salmiakki. 

Siinä tämän illan puitteet

ja katse siirtyy seuraavaan käsityöhön. 

Mitä sinun syyskuu on, 

mitä siihen kuuluu? 

🤎

 

Pyyhkeitä lastenlapsille

Perjantaista on näköjään tullut minun postauspäivä. 

Ja mikä ettei!

Tämähän onkin hyvä pysähtämisen paikka työviikon jälkeen  

ja niitä on muuten hurahtanut jo neljä viikkoa kesäloman jälkeen. 

Lastenlasten synttäreiden myötä aktivoitui aavistuksen käsityövire. 

Synttärilahjan ostaminen eri-ikäisille lapsille on yhdenlainen haaste, 

jos yrittää pysyä myös tasapuolisessa euromäärässä. 

Pyyhe saattaa kuulostaa aika tylsältä lahjalta, 

mutta sille ainakin on käyttöä. 

Olen laittanut pyyhkeen sisään oman shampoon ja pikkuisen karkkipussin,

 että sankari saa suun makiaksi. 

Olen hyödyntänyt pyyhkeisiin ompelujemmoista löytyviä nauhoja ja koristeita.

Tuo meriaiheinen nauha on varmaan parikymmentä vuotta vanha, 

samoin kuin nuo ihanat silitettävät kukat.

Pitsi on kerrallinen kierrätyskeskuslöytö hintaan 3m/ 1 e. 

Pyyhkeisiin sain ja tulen saamaan #jämätjajemmatkäyttöön. 

Pyyhettä tuunatessa tulee oltua ajatuksissa lahjan saajan luona

ja saa tehtyä jotain näkyvää, josta tulee itsellenikin hyvä mieli.  

Nämä olivat elokuisten juhlijoiden ikiomat pyyheliinat.

Syksyn sankareiden pyyheliinat odottavat jo kaapissa nimikointia 

ja tällä lahjaidealla tämä mummu menee seuraavan vuoden kierron.  

Pyyheliinalahja on ollut myös äitini tapa muistaa erilaisina juhlapäivinä. 

Hän on virkannut pitsit kymmeniin ja kymmeniin pyyhkeisiin. 

Vieläkin äiti ahertaa pyyhelahjojen parissa. 

Hän somistaa pyyhkeet erityisellä huolella sekä rakkaudella 

niin vauvoille kuin kihla-ja hääpareillekin.

Lahjassa ja sen antamisessa on aina tärkeintä lämmin ajatus ja antamisen ilo. 

Se aikakin, jonka lahjan valmistamiseen käyttää, on lopulta lahjaa. 

~~~~~~

Mp (=mielipide nuorten tyyliin) tällaisesta pyyhelahjasta?

Haluatko, että postaan niistä seuraavista pyyheliinoista, -lahjoista?

Onko sinulla joku kiva idea pyyhkeen tuunaamiseen?

~~~~~~

Leppoisaa viikonloppua Sinulle!

Ajankohtaan nähden ilmassa on yllättävää lämpöä ja kesätunnelmaa!

 

Synttäreitä, synttäreitä

Syntymäpäivät ovat mukavia, iloisia juhlahetkiä 

ja hyvä syy onnitella jokaista vuorollaan.

Sanotaanhan, että jokainen on laulun arvoinen,

mutta myös muistamisen.

Meidänkokoisessa perhekunnassa syntymäpäiviä on kertynyt jo mukava määrä.

Juhlia on sattunut kahdet jo ainakin kolmelle päivälle.

Isot ei tosin aina niin kovin piittaa vanhenemisesta ja  juhlimisesta. 

Pienten juhliin on kuitenkin  mukava päästä  mahdollisuuksien mukaan paikan päälle, 

sillä ne kohtaamiset ovat tärkeitä niin lastenlapsille kuin meille isovanhemmillekin. 

Joulukuun lopulla oli toiseksi nuorimmaisen lapsenlapsemme synttärit.

Pikkuinen asuu tässä lähietäisyydellä ja olemme päässeet 

seuraamaan ja ihmettelemään tällä erää 

hänen kasvua,  kehitystä ja oppimista elämän ensimmäisen vuoden aikana. 

Yksi kynttilä kakun päällä merkitsi siirtymistä vauvavaiheesta taaperoikään.

Oli juhlan aika pikkuperheessä!

Onnea, iloa ja enkeleitä pienelle touhuajalle!

Synttäreiden alla kuulostelin mikä voisi olla mummulan lahja.

Lahja ratkesi sattumoisin, kun bongasin netistä kivan oversize neuleen ohjeen.

Tämä oli minun ensimmäinen raglahiainen.

Se valmistui nopsaan ja ohje oli helppolukuinen. 

Käytin rinnaikkain Dropsin Alpaca Mix ja mohair lankoja,

joista tuli suloisen pehmeä neule. 

Kierrätyslahjana olen päättänyt jakaa nalleni tuolta hyllyn reunalta 

perheemme pienimmille ja tuleville pienille. 

Yksi nallukka lähti tähänkin pakettiin.

    

Neule ja pipo näyttivät niin söpöiltä valmistuttuaan, 

että minulla oli täysi työ pitää ne salaisuutena tyttäreltä kolme viikkoa.

Kun vihdoin pääsimme juhlimaan ja kokeilemaan paitaa, 

tulikin muuttuja matkaan.

Paita ei mennytkään pojan päälle, 

sillä olin päätellyt kaula-aukon liian tiukasti. 

Jouduin palaamaan neuleen kanssa kotiin ja 

kyllä minua harmitti niiin kovasti.

Aina ei mene kuin Strömsöössä ja 

aina ei vaan onnistu.

Paita on nyt päätelty ja toimitettu uudelleen pikku-ukolle.

Sain eilen ihania sovituskuvia.

 Paita näyttää sopivan hyvin ja  kasvuvaraakin on oversizen ansiosta.

Parasta on, että hän näyttää sietävän tuon villaisen vaatteen.

Onnenkyyhky lentää.

kaukomailta entää.

onnenkirjettä kuljettaa,

kelle kirjeen kantaa,

onnen hälle antaa. 

Tänään on kolmannet synttärit tälle kuulle. 

Tämänpäiväisen synttärisankarin lemppari on vain ja ainoastaan 

perinteinen, piimäpohjainen hyytelökakku,

jonka tekaisen huomiseen kahvipöytään.

 

Elämä on yhtä juhlaa ja arkea välillä! 

❤ 

Diy nukensänky

Pappa sai lapsenlapseltamme synttärilahjatoiveen;

josko hän saisi samanlaisen barbitalon kuin serkulla on.

Onneksi olin laittanut sen mitat talteen tänne, klik. 

niin talon teko oli tällä kertaa helpompi aloittaa.

Mittoja katsellessa muistin nuken sängyt,

joiden ideointi lähti toukokuisen synttärisankarin toiveesta.

Sen jälkeen pappa on tehnyt jo toisenkin sängyn nukkeleikkeihin.

Mitoimme sängyn mitat Baby Born-vauvanukella.

Minusta tästä puulevystä tehdystä sängystä tuli aika sopusuhtainen mitoiltaan

ja kyllähän tällainen puinen lelu kestääkin leikkiä.

Sängyn kokonaispituus 50 cm ja leveys 30 cm

"päätytolpat" 2,5x2,5 cm 

päädyn korkeus pääpuolessa 28 cm

ja jalkopäässä 25 cm

reunat 10 cm

Sängyn osat kiinnitettiin ruuveilla toisiinsa 

ja pohja tehtiin ohuesta vanerista.

Nämä toiveet ovat olleet papalle mieluisia haasteita 

ja lapset ovat olleet mielissään saamistaan omatekoisista lahjoistaan.

Ja pääsinhän minäkin osalliseksi lahjoihin ompelemalla niihin petivaatteet.

Ihana, kun jemmasta löytyi toiveen mukaista vaaleanpunaista tikkikangasta ja 

kerrallinen kirppikseltä ostamani kymmenen senttiä maksanut nauhakin pääsi vihdoin käyttöön

-ja vieläkin sitä jäi pitkä pätkä johonkin toiseen projektiin.

Aina kannattaa jemmata pientä sievää!

Toiseen sänkyyn ompelin peiton kierrätystyynyliinasta ja tikkikankaasta.

Siitä tuli jotenkin sellaisen vanhan täkin näköinen ja oloinen.

Tämän postauksen äärellä  muistin sopukoista tuli  mieleeni aapiskirjani runo:

Olen pieni nukkeäiti

minulla on monta lasta,

yksi pikku nukeistani

koulutietä astuu vasta.

~~~~~

On ollut ajankohtaan nähden aika kylmä viikko

ja luntakin on satanut tässä lähistöllä.

Syksy on tullut ja tuonut mukanaan omat ilonsa;

 kultaiset koivut, ruskaiset kukkien lehdet ja 

pihlajanmarjojen painosta riippuvat rusehtuneet oksat.

Syksyn ensimmäisen lämmityksen lempeä, kotoinen lämpö leviää tänään huoneisiin

ja kynttilän tuikkii pöydällä.

Tämä kaikki tuntuu kauniilta ja ihanalta juuri nyt! 

Rippijuhlien jatkoista serkkuleiriin

Isossa perheessä pitää usein organisoida ja ennakoida asioita hyvissä ajoin

ja huomioida monia muuttujia, aikatauluja sekä välimatkoja.

Niinpä pidimme nuorimmaisemme rippijuhlien jatkot mökillä perheen kanssa 

heinäkuun viimeisenä sunnuntaina, josta sitten kätevästi pääsimme jatkamaan serkkuleirin viettoon.

Jotkut eivät olleet nähneet toisiaan vuoteen,

joten jälleennäkemisen iloa oli ilmassa.

Mieheni lupasi keittää lohikeiton juhlavieraille

ja hän hoitikin sen aineksien hankinnasta tarjoiluun asti.

Ja kyllähän lohikeitto maistui niin lapsille kuin aikuisillekin.

Täytekakku oli mökkiversio,

johon leivoin neljä kerrosta uunipellillä ja väliin mansikkakermavaahtoa.

Löysin mesimarjapaikastamme kypsiä meskuja.

joita ripottelimme kakun päälle.

Useimmille mesimarja oli uusi makututtavuus

 eikä meidän kakkujen päällä ole ennen mesikoita kyllä ollutkaan.

Toivoimme papan kanssa serkkuleirille 

aurinkoa ja enkeleitä

ja siitä on iloinen sekä kiitollinen mieli, että se toivomus toteutui.

Leiriajan oli hellelukemia

ja mitään haavereita ei sattunut,

vaikka tällaisessa porukassa voisi sattua ja tapahtuakin monenmoista.

Vanhin lapsenlapsi oli nähnyt muun muassa rantanurmella käärmeen,

joita ei ole koskaan ennen näkynyt mökkimaisemissa.

Emme olleet suunnitelleet päiviin mitään erityisiä tekemisiä,

vaan lapset itseohjautuivat mökin pihapiirissä touhuihinsa ja leikkeihinsä. 

Uiminen oli toki näiden päivien ehdoton juttu.

Kun hyvästellessä kysyin jokaiselta erikseen,

mikä oli ollut mukavinta ja mieleenpainuvinta,

niin vastauksina oli

yhdessäolo ja kauempana asuvien serkkujen tapaaminen,

leikkiminen, 

uiminen,

poliisi ja rosvo-leikki,

pallo paikalla -leikki,

naulaaminen ja puutyöt papan kanssa,
kauppaleikki,

leikkimökissä leikkiminen,

keinuminen,

eväät rannalla,

mustikoiden poimiminen,

traktoriajelu metsässä.

"kaikki".

Aitoja vastauksia.

Eli niitä lasten perinteisiä juttuja ja mökkitekemisiä.

Muonavahvuutta oli mukavasti läsnä

 eli sain kokeilla mökkioloissa "suurtalouskokin" -roolia.

Otimme ensimmäisen kerran pariin leiriruokailuun käteviä Feelian liha- ja jauhelihakeittoja.

Siitä isommasta paketista tuli 10 litraa keittoa, joka meni melko lailla kaikki yhdessä ruokailussa.

Uudessa uunissa on hyvän mallinen, kuuden sentin korkuinen uunipelti,

jossa olikin nyt kätevä tehdä makaronilaatikkoa.

Riisipuuro ja juuri poimituista mustikoista tehty soppa on aina maistuva serkkuleirieväs 

samoin kuin muurikalla paistettu pyttipannu.

Leiriperinteenä on lasten poimimista mustikoista leivottu mustikkapiirakka

sekä iltapalaksi lämmitetyt lihapiirakat ja karjalanpiirakat.

Parina päivänä leivoin peltileipää, joka hupeni kyllä pian parempiin suihin.

Säännöllisestä muonittamisesta huolimatta aina välillä  joku kerkesi kysymään,

milloin syödään ja mitä on ruoaksi.

Ihania ovat, kun ruoka maistui ja kyllähän sitä energiaa toki kului ulkona touhutessa.

Meillä on ollut vuosien ajan käytössä nimikkomukit, jotka ovat käytössä ruoalla

ja niitä säilytetään pihalla hanakannun vieressä, 

josta he voivat ottaa vettä janojuomaksi touhujensa lomassa.

Kävimme uimassa merenrannassa päivällä pari kolme tuntia koko porukalla ja

pihassa uinti jatkui sitten altaissa ja paljussa.

Eipä tarvinnut illalla unta houkuttaa eikä hyssytellä ketään! 

Helle ehti kuivata uintien välissä uimareiden pyyhkeet,

joita olikin kuivamassa siellä ja täällä.

Monta kertaa ääneen ihastelin aurinkoisen sään ihanuutta ja sitä mitä se meidän leirille merkitsi.

Entä jos olisi satanut ja salamoinut?

Moni asia olisi ollut toisin

kattojen alla touhutessa.

Serkkuleiri on lastenlasten mielestä kesän kohokohta

ja kyllä se taitaa olla sitä myös heidän vanhemmilleenkin.

Meillä oli vielä voimia ja terveyttä tämän järjestämiseen 

ja rohkeutta ottaa tämä ihana porukka vastuulle.

Vanhimmat lapsenlapset auttoivat meitä ja huolehtivat pienistä serkuistaan

 mm. ruokailussa ja hammaspesuissa.

kun omat nuorimmaisemme olivat töissä leirin aikana.

Kyllähän leirin järjestäminen vaatii vaivannäköä, 

ruokailujen ja nukkumisien miettimistä,

henkistä asennoitumista sekä

 kevyitä yöunia leirin aikaan, 

mutta kyllä leiri antaa meille isovanhemmillekin.

Muistoiksi jäi taaskin monia mukavia hetkiä, sattuvia sanontoja

sekä ihania kohtaamisia. 

Ennen kaikkea saimme olla hetken "päineen heidän kanssaan" 

ja siinä yhdessä talostellessammee tutustua lastemme lapsiin ja heidän ainutlaatuisuuteen.

~~<3~~

Kun siivoilimme siinä mökkiä,

lankomies tuumasi

"että kovin on hiljaista",

piipahti rannalla ja palatessaan sanoi siellä näkyneen pienten tepastelijoiden jalanjälkiä.

"Ihanat vaaleat pilvet

liukuvat taivaalla.

Hiljaa ja lumoavasti laulaa ulappa.

Aaltojen hyväilystä

hiekka on väsynyt."

-S.Harmaja-

~~~<3~~

Tienoo hiljeni.

Askelten kaiku ja lasten äänet jäivät soimaan mielen perukoille. 

Kalapaitojen ompelua ja kesäfiiliksiä

Pitkästä aikaa olen ommellut lasten t-paitoja 

ja oman kesämekkopostauksen lopussa lupasinkin niistä tehdä oman postauksen.

Kesälomani alussa löysin paikallisesta
Ompelijan Onni -kangaskaupasta Lalian ihanaa, laadukkaan oloista Taimen-kangasta. 

Ompelin tuosta trikoosta kalastuksesta tykkäävälle 

kesälomalaiselle pari t-paitaa.

Minulla ei ollut kaavoja,

mutta sain leikattua ompelukseni pojan paidan avulla . 

Jämäkankaasta leikkelin summamutikalla pienen lepakkohiaisen paidan,

jonka saa suvun nuorin poikanen.

Paitaa kokeiltuaan poika totesi suorilta, 

että onpa ihanan tuntuinen kangas.

Ja sitä se kyllä onkin ja helppoa ommella.

En ole ommellut juurikaan lapsenlapsilleni vaatteita ja oli tosi kiva, 

kun näin paidan olevan mieluinen.

Tämä serkun kalapaita sai paljon tykkäyksiä ja

myös toiveita samanmoisen saamisesta.

Minulla on nyt ko. kangasta pari palaa jemmassa 

eli on odotettavissa pienten kalamiesten 

-ja ehkä vähän isompienkin miesten-

 paitojen ompelua.

Kalapaidasta, 

lapsenlapsista ja isistä

sekä kesälomaviikosta lapsuuteni mökkimaisemissa ja 

kesäisestä onnellisuudesta

nousi mieleeni 

  Lauri Viidan runo:

Suvimaisema: 

lahdentyven,

saunaranta ja vene

ja helle, männikön tuoksu,

kukat, välkkyvät kalat,

lapsi, lapsia, lapset

ja vanha onnellinen kaiku:

Isä, hei! 

Kesä on niin ihanaa aikaa,

niin auvoisaa ja mukaansa tempaavaa.

Kesissä on paljon muistoja

ja tämän kesän hetkistä syntyvät tulevaisuuden muistot.

💚

Diy Hygieniapussukka

Olemme papan kanssa päättäneet muistaa lapsenlapsiamme pienillä lahjoilla heidän synttäripäivinään

ja jouluna emme sitten laita lahjoja.

Synttärilahjan keksiminen on joskus (=lue useimmiten) melko haastava juttu,

 kun lapsilla tuntuu olevan niin paljon kaikenlaista tavaraa.

Toki lapsilta voi saada toiveita ja vanhemmilta vinkkejä lahjaan.

Olen yrittänyt tasapuolisuuden nimissä laittaa kunakin vuonna

 samantapaisia lahjoja kaikille sankareille.

Jonakin vuonna on neuloin kaikille nimikkosukat

ja viime vuoden lahjana oli Muumipyyhkeet.

Tänä keväänä muistin tyttäreni saaneen kummitädiltään teini-iän kynnyksellä

vihreän kashmirkuvioisen pussukan,

 jossa oli ihania tuoksuja ja shampoita ynnä muitahygieniatuotteita.

Tuo pussukka on hänellä edelleen olemassa ja käytössä.

Se oli todella hyvin oivallettu lahjaidea;

yksilöllinen, tarpeellinen ja lämmöllä annettu.

~~~~♥️~~~~

Tuosta muistosta innostuneena olen nyt ommellut pari syntymäpäivälahjaa nuorille neidoille.

Pussin sisään tein "kovikkeen" eli tukevamman osan tikkikankaasta (leveys 30 cm ja korkeus 26 cm).

Päällyskangas on puolestaan 35 cm korkea, jotta siitä pystyi kääntämään sisään riittävästi. 

Nauhakujan ompelin siihen puuvillakangasosuudelle ja 

 tein siihen nauhaa varten napinlävet.

(Toki nauhalle olisi voinut tehdä pujotusaukon myös sivusaumaan, totesin jälkiviisaana itselleni.)

Otin sekä vuori- että päälliskankaasta kulmat sisään.

Kulmia ei näy kuvissa, 

mutta niiden avulla pussiin tulee pohja ja se pysyy pystyssä.

Piipahdin kemikaalio-osastolla ja keräsin tyttöjen lahjapussukoihin sopivia tuotteita.

Ostoskoristani löytyi tuoksuja, shampoita, saippuaa, kasvonaamioita,

  hiusharja, -panta ja -renksuja, peili,

tukankuivausturbaani ja selvityskampa pitkähiuksiselle tytölle

ja toki karkkihyllyltä pikkuisen herkkujakin.

Olisihan sitä voinut ostaa samalla sen hygienialaukun tai toilettepussin sieltä kaupastakin.

Tässä jutussa oli kuitenkin jotakin sellaista mukavaa pientä puuhastelun makua,

josta tykkään.

Sain tänään viestin:

"ihana ja tulee käyttöön."

♥️

Mukava ajatella, että pääsen ehkä kulkemaan lapsenlapseni mukaan reissuille 

tämän pussukan kautta ja tässä pussissa.

Ajatuksena.

Pienessä pussissa on paljon lämpimiä ajatuksia,

onnentoivotuksia ja halauksia mummulta matkojen takaa.

Nyt minulla on lahjaidea loppuvuoden samanikäisille tyttölöisille olemassa.

Ja pojille lähtee urheilushampoita ja -tuoksuja myös.

Tasapuolisuus ja järjestys ennen kaikkea,

että pysyy homma hallinnassa.

♥️