Näytetään tekstit, joissa on tunniste jälkiruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jälkiruoka. Näytä kaikki tekstit

22. joulukuuta 2020

22.12. Joulun ihana jälkiruoka

"Herkkua on siinä monenlaista,
kuiske kuuluu miltä ruoka maistuu..."
Ja ruoan jälkeen vielä ihana herkullinen jälkiruoka,
vaikkapa tämä kermainen vanukas.
Suosittelen! 




Kokeilimme ennen häitä muutamia ohjeita,
mutta ylivoimaisesti parhain oli tämä
  "joulun ihanin jälkiruoka" - postauksen mukaan tehty vanukas, 
italialaista alkuperää oleva kermainen pannacotta.

Ohjeessa ollut maustamaton jogurtti toi vanukkaaseen raikkautta ja pehmeyttä,
johon tykästyimme tyttäreni kanssa.
 Ja toki muihinkin tykötarpeisiin, joista ei energiaa puutu.




Piparin muruset ja joulunpunaiset puolukat tekivät annoksesta jouluisen ja juhlavan.
Edellisissä häissämme  pannacotan päällä oli kerros lakkakiisseliä ja 
se oli silloin keväisen kaunis jälkiruoka-annos. 

Kokeilimme myös hyytelösokerilla sakeutettua pannacottaa, 
mutta se oli kyllä liian makeaa meidän makuun. 
Pannacottaa voi tehdä myös helpomman kautta jälkiruokajauheesta.

Oletko sinä tehnyt tätä herkkua?




Nämä maistiaisannokset ovat näissä kuvien maistiaiskattauksissa isoissa laseissa.
Ennen häitä etsimme  sellaisia 
pieniä, kertakäyttöisiä jälkiruoka-astioita,
sillä tätä herkkua riittää pieni annos ruokailijaa kohden,
muttemme löytäneet täältä kaupoista. 

Lopultahan häiden ruokatarjoilusuunnitelmatkin menivät uusiksi.
Jouluateria ja pannacottajälkkärit otettiin lopulta pitopalvelusta.
Samalla ratkesi jälkiruoka-astiaprobleema.
Asioilla on tapana järjestyä, tavalla tai toisella.




Jospa tytär herkuttaisi meitä joulun pyhinä pannacotalla.
tällä herkullisella, juhlavalla jälkkärillä. 

Minulla ainakin tekisi mieli! 
😋






 









 

15. huhtikuuta 2020

Vaniljakiisseliä ja pakastemarjoja



Vietimme äsken arjen juhlahetken.

Tytär oli nimittäin tullut yhtäkkiä, yllättäen
pistäytymään täällä kotona.

Pitkästä aikaa. 
Jotenkin se tuntui oikeasti siltä, että ei olla nähty aikoihin.
Pari kuukautta tuntuu puolelta vuodelta tämän karanteenin mittakaavassa.


Vaniljakiisseli ja pakastemarjat olivat toivomus iltahetkeen.

Vaniljakiisselin keittäminen peruskattilalla on minusta melkoinen taitolaji,
sillä maito meinaa tarttua kattilan pohjaan.
Totesin, että seuraavaan valkokiisselikertaan mennessä 
pitää olla hankittuna hommaan asianmukainen kattila.

Mutta onnistuin tänään! :)


Netissä on hyviä ohjeita,
mutta minä olen tottunut keittelemään vaniljakiisselin ilman kananmunaa näillä suhteilla

litra maitoa
desi perunajauhoja
vaniljasokeria ja hienosokeria maun mukaan.

Vispaan veteen liuotetut perunajauhot sekä sokerit kylmään maitoon
ja hämmennän tasapohjaisella kauhalla/lastalla  seosta kiehahtamiseen asti.

"Hyvvää oli", tuumasi poika.
"Kylläpä maistuikin hyvälle", totesi tyttö.


Pikkuisen jäähdytetty vaniljakiisseli ja kylmät marjat ovat oiva makuyhdistelmä.
Tätä perinteistä kiisseliä voisinkin keitellä useammin pakastemarjojen kaveriksi
tai kerrostaa marjakiisselin kanssa jälkiruoka-astioihin,
kun pakkasessa on vielä marjoja makusteltavaksi asti.

Siis sitten kun on se paksupohjainen maitoruoille sopiva kattila ostettuna.
Minkälainenhan olisi hyvä?


Olipa se ihana piipahdus.
Pieni hetki yhdessä
-onnen tuokio.

Pianon sulosoinnut jäivät ilmaan väräjämään
ja laulujen sanat soivat mielessäni.

Ikävä helpotti, 
muttei se loppunut.

💗


19. toukokuuta 2017

Marjaherkkua

Perjantai-illan tervehdys kuin tuulahdus 
täältä koti-illasta.

Tytär on lähdössä luokkaretkelle ja arvatenkin tarvitsee shoppailurahaa. 
Hän kyseli minulta töitä ja vinkkasin keittiön kaappien siivouksen.
Sen myötä meillä on ollut touhupäivä keittiössä. <3

Minäkin innostuin siivoilemaan kaverina 
ja kyllähän sieltä löytyy paljon
 poisheitettävää, kierrätettävää ja uuteen paikkaan siirrettävää.

Kuivaelintarvikekaapista löysin hyytelösokerialaatikon.
Sen kyljessä on Hyytelömarjojen, 
sellaisen herkullisen, nopsasti valmistuvan marjajälkiruoan ohje.

Meillä on jostain syystävielä paljon mustikoita syömättä.
Alkaa olla aika  toden teolla tyhjentää pakastinta.
Päädyin hyödyntämään sokerin ja marjajemman.

~~~~~~~~

Kaadoin lasimaljaan 4 dl mustikoita ja 2 dl mökiltä poimittuja Maurin makea -puutarhavadelmia,
Se on muuten tuottoisa ja makoisa lajike! 
Ohjeen mukaan keittämäni liemen kaadoin marjojen päälle.


Pidin pienen tovin hyytelöä jääkaapissa
ja äsken herkuttelimme mustikoilla ja vadelmilla.
Tämä on kiva vaihtoehto marjoista nauttimiseen.


Leppoisaa viikonloppua!

-Kaisu-






4. syyskuuta 2016

Aivan puolukassa

Syyskuun parhautta on puolukka-aika ja kauniit puolukka-, kanerva- ja jäkälämaastot.
 Puolukoiden poimiminen on mukavaa
-minusta paljon mukavampaa kuin mustikoiden kerääminen.
Tänä viikonloppuna ahkeroimmekin oikein olan takaa marjoja talven varaksi
-ja taitaa niitä riittää toiseksi talveksikin.


Perjantai-iltana riipasimme mieheni kanssa kahdestaan 30 litran saavin täyteen
ja hyvästä, helppokulkuisesta marikosta innostuneina kutsuimme lauantaina 
pari poikaamme lastenlasten kanssa mukaamme marjaretkelle.
Ilma oli lämmin, kuuma suorastaan.
Tuuli lempeästi ja meren kohina kantautui metsän takaa.
Oli aivan täydellinen retkipäivä.
Marjoja oli niin paljon, että kaikki mahdolliset isommat astiat otettiin mökiltä käyttöön. :)
"Eihän niitä toki metsään voi jättää" taisi olla päivän fiilis! 



Pienimmäinen istui välillä kannon päässä, noukki pinsettiotteella puolukoita suuhunsa
ja ihmetteli varmaan tätä touhua.
Meidän nuorimmainen osoittautui isojen veljien seurassa oikeaksi marjasieppariksi! ;)
Aikansa lapset kulkivat kuppien ja poimureiden kanssa ja sitten oli leikin vuoro.

Niinkuin silloin ennen kun perheellä menimme marjastamaan.
Tein muistojen aikamatkoja niihin syksyisiin vuosiin ja päiviin.

Pienen iänmukaisen tavoitteen keräsivät ja sitten oli majan rakentamisen vuoro.
Useana vuonna kävimme samalla paikalla,
jossa risumaja aina odotti ja rakentaminen edistyi vuosittain kappaleen matkaa.

Oltiin oltu iskän kanssa reippaita,
viety lapset metsään.
Poimittu, perkattu ja  talvella muisteltu marjareissuja.
 Oli oltu yhdessä ja touhuttu yhteisen hyvän eteen. <3
Joillekin lapsistamme marjastaminen on jäänyt mieluisaksi kodin perinöksi,
toisia se ei kiinnosta.
Joku toteaa huumorin pilke silmäkulmassa
 marjastaneensa lapsuudessaan oman kiintiönsä.
Näin se menee.
Lähdöt on kuitenkin samat. <3

Yksi marjaretken huippuhetki on aina eväiden syönti.
Eväät ovat lapsista parasta ja ne maistuvat ulkona touhuamisen lomassa.
Niin eilenkin.<3

~~~~~~~~~~~~~~


160 litraa oli melkoinen satsi perkata.
Onneksi puolukat olivat kuivia
niin puhdistaminen sujui kätevästi ja sutjakasti imurilla.
Osa marjoista purkitettiin jo pakasteeseen,
osa odottaa huomista survomista ja säilömistä.
On superfoodia kerrakseen jemmassa. :)


Puolukkakiisseli ja vispipuuro tuli hetimiten keitettyä
ja itse nautin lasillisen puolukkamaitoa.
Se on niin hyvää.
~~~~~~~~
Eilinen oli huippu puolukka- ja retkipäivä, 
vaikkakin illalla näin jo punaista siitä marjasouvista.
Unta ei tarvinnut houkuttaa.

Onneksi tänään on ollut sunnuntai täynnä kiireettömyyttä.
Huomenna joku aikoi vielä mennä mättääseen.
Minä aloitan huomenissa mökillä betonitöitä, kun sää vielä sallii sen.

Ihania syyskuisia päiviä Sinulle
ja
mukavaa alkavaa viikkoa!

-Kaisu




23. tammikuuta 2015

Pizzaa, sämpylöitä ja karpalosoppaa

Kävin aamulla kävelemällä työpalaverissa 
ja sen jälkeen kiirehdin kaupaan pizzavärkkejä hakemaan.
 Olin ajatellut ilahduttaa iltapäivällä kotiin palaavia  lämpimäisten tuoksulla! 

Ilmeisesti kahdenkymmenen asteen pakkasesta ja viimasta piristyneenä oli vauhti niin kova,
 että olin laittanut tarkoittamani 4 dl sijaan litran vettä ja alustanut siihen ohjeen mukaisen jauhomäärän. 
(Ajatus lienee ollut jo sämpylätaikinassa! )

No, tähän elettyyn on tullut jo sävellettyä ja sovitettua erinäisiä tilanteita.
Lisäsin hiivaa ja laitoin loput pizzajauhot sekä hiivaleipäjauhoja sen verran, 
että taikina oli notkeaa, sekoituskauhalla käänneltävissä. 
Kohottamisen jälkeen levitin taikinan puurolusikalla  ohuesti pellille.
Tällä kertaa ei tullut eikä ollut kaulittavaa taikinaa!
Mutta tuli neljä pellillistä pizzaa kahden suunnittelemani sijaan! :)

Täytteet riittivät onneksi tähän tupla-annokseen. 
Paistoin jauhelihat ja laitoin ne sekä salami- ja pizzasuikaleet laakeaan astiaan,
 josta ne on helppo jakaa tasamääräisesti pizzojen päälle.
 Pakasteesta löytyi raastettua juustoa, 
jota  sinne aina jemmaan höylättyjen juustopalojen jämistä. 

Uhuhuhuu sanoin, kun tilanne oli onnellisessa lopussa. 
Hyvälle kuulema maistuvat 
ja osan  -ehkä- voin laittaa pakkaseen. :)


Gluteenittoman pizzan tein tänään eka kertaa 
Frian esipaistettuun, pakastettuun pizzapohjaan 
ja se oli makutuomarin mukaan oikein hyvä vaihtoehto.
 

Perussatsi sämpylöitä litistetystä tangosta leikkaamalla.
Onkin tässä syöty peltileipää viikon varrella useampi erä,
  jotta vaihtelu virkistänee lapsiakin.
Ja leivontaliinan teksti sopii hyvin tämän päivän leipomisien alkutunnelmaan.:)



 Pakasteesta löytyi Karpalomarjapussi. 
Mieheni poimii niitä Prisman pakastealtaasta. :)
Ymmärsin tuon pussin viestin
 ja päätin yllättää  keittämällä parista litrasta vettä ja tuosta marjapussista 
viikonlopuksi terveysvaikutteisen kiisselin. <3
Ja noita kuoria ja hippuja en siivilöi pois.
Ne ovat hyviä kuituja.

Että näin sitä on kaarratettu perjantain iltapäivään.
Hämärä laskeutuu.
Tyttö haastoi kuntosalille
ja pikku pojat uimahallille.
Olisi haastetta kerrakseen.
Mutta sitä ennen alkaa vielä erä hyötyliikuntaa siivouksen parissa.

Pakkaspäivien iloa,
viikonlopun virkistystä!

Kaisu