Joulukuun j-kuvat

Joulukuun j-kuvat olikin oikea haaste,

koska joulu -alkuisia sanoja ei saanut käyttää.

Jatkot, juhlat ja justiinsa. 

Olisiko se siinä tällä erää; 

viimeinen vastaus tähän Kristiinan haasteeseen. 

Kiitos Kristiina kivasta haasteestasi! 

Joulun jatkot

Monta, monta kattausta ja 

paljon suolaista ja makeaa.

Puuhailua keittiössä eri kokoonpanoilla ja 

yhdessä oloa joulun herkkujen äärellä, 

pelailua, ulkoilua, oleilua. 

Paljon, paljon kohtaamisia, kuulumisia. 

Hyvää mieltä, kiireettömyyttä. 

Kodin joulu jatkuu. 

Vielä yhdet vieraat tuloillaan.

Juhlapäivä

Meillä oli tuplajuhlat joulun alla perhepiirissämme.

Saimme kokea toisissa valmistujaisjuhlissa paikan päällä

 ja sitten kodin juhlissa 

juhlamieltä, 

kiitollisuutta, iloa. 

Onnea heille.

Jokainen askel elämäntiellä on tärkeä 

ja vie eteenpäin.

Justiinsa

Haluan tallettaa tämän tänne tämän joulun muistoksi,

sillä välillä arjen -tai tällä kertaa joulun ilot- voivat olla pienessä asiassa;

tässä tapauksessa värissä.

Etsin aikani joulunpunaista käsisaippuaa alakerran vessaan 

ja lopulta etsintäkuulutin sen perheryhmässä.

Niin vain oikea väri löytyi tyttäreni toimesta 

ja poikien sanoin "äidin fengshuit" ovat kohdillaan! 

Onko tämä sitä turhuuden turhuutta? 

Mene ja tiedä, 

mutta minusta tuo joulunpunainen väri vaan tuntui tänä jouluna 

niin jouluiselta 

-vessassakin.

~~~~~~

Tässäpä tämä pikainen haastepäivitys.

Juuri nyt on rauhallinen hetki.

Väki meni uimahalliin, 

mutta kohta he palaavat

-arvatenkin nälkäisinä! 

~~~~~~

Joulukuun viimeisten päivien iloa ja eloa!

Kohta onkin uuden vuoden etkot! 

Marraskuun kuvat

Marraskuun kuvat olivat tänään etsimisessä.

Huomaan, että pimeyden myötä kuvaaminen vähenee huomattavasti 

ja ne kuvat, jotka tulee otettua eivät ehkä oikein ylitä julkaisykynnystä. 

Kristiinan haastetta en kuitenkaan jätä kesken

ja riennän marraskuun viime metreillä mukaan haasteen toiseksi viimeiseen päivitykseen 

näillä tässä kuussa ottamillani kuvilla. 

Minun m-kuvat, olkaa hyvä!  

Marshall, marrakuinen hankinta ja joulun ennakkolahja, 

joka on lisännyt musiikin kuuntelua ja myös musiikin toiston tasoa. 

Tänä vuonna joulu on joutunut kotiimme eritoten musiikin myötä! 

Kaiutin on osoittanut huikeaksi valinnaksi jo näiden viikkojen aikana.

Minusta se on kaunis muotoilultaan 

ja tuo kermankeltainen väri sulautuu kivasti ympäristöön. 

Kauneus ei liene näissä hankinnoissa yleensä se pääasia, 

mutta minulle se on tärkeä.

Mukavat muistot, lastemme jouluaskartelut. 

Niiden äärellä istahdin tovin ja toisenkin, 

kun järjestelin joulutavaroita. 

Laatikosta löytyi niin suurella innolla tehtyjä jouluaskarteluja.

Hellyttäviä nimikirjoituksia ja tonttujen ilmeitä.

Menneitten joulujen tunnelmia ja lasten kotiimme tuomaa jouluiloa.

Mietin, josko antaisin ne jo heille omiin koteihinsa.

Saapa nähdä haluavatko, 

onko vielä tullut se vaihe, että haluavat palata näihin ja osan aarteena säilyttää? 

Löytyykö sinulta tällaisia jemmoja?

Minun vanhempani ovat säästäneet lapsuudestamme paljon 

muistoja ja niitä on ollut mukava aikuisena katsella. 

Siksi kait näitäkin töitä on tullut kohtuudessa kerättyä. 

Männynoksista muotoilemassa.

Marraskuun alussa menin mökillä metsään tykötarpeineni 

ja kieputtelin siellä mäntyjen oksia kranssiksi.

Ovessa ollut tähti sai jatkaa tehtäväänsä uuden ovikoristeen rinnalla

-tai paremminkin päällä. 

Tämä kranssi onkin ainut, 

jonka olen tämän joulun alla tehnyt.

Sormia syyhyttää;

 josko tulevana viikonloppuna ehtisin kieputella 

kodin ulko-oveen sen perinteisen joulukranssini. 

~~~~~

Mukavia joulukuun alun odotuksen päiviä Sinulle! 

 

Lokakuiset kolme kuvaa

Lokakuun loppu häämöttää.

On "kolme kuvaa" -haasteen sanojen ja kuvien aika. 

Monenmoista "ällää" olisi ollut tarjolla, 

mutta valitsin tähän haasteeseen nämä kolme.  

Lastenlasten lahjapyyhkeet

Viimeisimmät synttärilahjat on annettu 

ja voin vilauttaa lahjoja täälläkin. 

Tällä kertaa hyödynsin avaimenperistä jääneitä suikaleita. 

Tuo ’siirtolapuutarhan’ kaistale sointui minusta erityisen kauniisti tuohon pyyhkeeseen 

ja kangassomistus näytti muuten ensimmäisen pesun jälkeenkin oikein hyvältä siinä. 

Kivat viestit tuli lahjojen saajilta.

Mieluisia tuntuvat olevan nämä pehmoiset lahjatkin.

Lomapäivän leppoisuutta 

Kun meillä ei ole enää koululaisia, 

 päätin pitää tällä kertaa syyslomaviikon sijaan pidennetyt viikonloput. 

Yhtenä päivänä kävimme pojan perheen kanssa luontoretkellä. 

Siinä pitkospuilla ja poluilla käyskennellessä 

ihmettelin  jälleen kerran tätä syksynkin rytmiä ja Luojan töitä.  

Sitä, että kaikki puut eivät ole yhtä aikaa ruskaisia 

ja  että ne ei varista lehtiään samaan aikaan. 

Kauneutta on piisannut taas pitkälle aikaa 

ja vieläkin on syksyn keltakultaa koivuissa. 

Lihapullakiusaus

Syyskesästä kerran oli tuttu

 "mitähän sitä tänään syötäisiin" -kysymys mielessä. 

Pakastekaapista löytyi perunasipuliseos -pussi

ja Kivikylän gluteenittomat lihapullat -rasia.

 Se oli sitten siinä, meidän sen kertaisen iltaruoan värkit.

Lihapullakiusaus.

Tykästyivät siihen,

joten on tullut tehtyä sitä uudelleenkin. 

Elikä laitan vuoan pohjalle puoli kiloa perunasipulisuikaleita,

niiden päälle tasaisesti lihapullat 

ja rouhittavaa Chicken & Steak -maustetta, 

joka on muuten hyvä mauste moneen! 

Päälle loput puoli kiloa perunaseosta 

sekä pari purkkia kermaa.

Paisto 200 ja varaan siihen 1,5-2 tuntia, 

jotta perunat ovat varmasti kypsyneet. 

Onko tämä tuttu kiusausversio sinulle?

Lähdetkö kokeilemaan? 

~~~~~~

Siinä oli minun lokakuiset  l-kuvani, 

ole hyvä!

Ja kiitos Krisiinalle tästä haasteesta, 

joka kääntyy auttamattomasti loppusuoralle! 

Elokuiset kolme e-kuvaa

 Elokuu ehti etappiinsa. 

Vielä ehtinee näin syyskuun ensimmäisenä päivänä julkaista elokuiset e-kuvat, 

joka ei minusta ollut tällä kertaa kovin helppo rasti. 

Toki niitä e- sanoja oli paljonkin, 

mutta sellainen puhutteleva näkökulma vain meinasi puuttua 

viimeistä kuukautta havainnoidessa. 

Enkeli on eittämättä elokuuni sana. 

Elokuun 9. päivässä tuntuu vuodesta toiseen  

elokuun viipyilevä tunnelma, 

aamukaste, pitenevät varjot ja  

pensashanhikin kukinta.

 

Kari Rydmanin laulua mukaillen muistelin taas kerran: 

Niin kaunis oli silloinkin maa,

aurinko nousi ja oli kastetta maassa, 

herättiin, noustiin päivän touhuihin ja kohtaamisiin. 

Oli lintujen laulun ja pienen pojan leikin aika. 

Illan hetki muutti kaiken:

veet olivat syvemmät, 

illan varjot pitemmät, 

oli eron ja jäähyväisten aika.

 

Poissa  oli pienokaisemme. 

Hän jäi ikiajoiksi sydämeemme ja enkeliksi matkoillemme. 

~~~~~~

Elopelto.

Pyörälenkillä seisahduin ihastelemaan peltoaukeaman kauneutta 

ja elokuisten värien sävyjä. 

Pellolla käyskenteli kaksi kurkea, 

jotka kävivät kahdenkeskistä äänekästä keskusteluaan. 

Odottelin tovin, josko ne siitä lähtisivät lentoon ja saisin ihanan kuvan lähtijöistä. 

Kun hetkeksi käänsin katseeni toisaalle, 

kurjet olivatkin jo menossa kovassa nousukiidossa huutaen syksyisiä hyvästejään minulle. 

Elonkorjuu. 

Toinen kuva menee tunnelmaltaan edellisen kuvan kategoriaan,

haikeuteen, ikävään, ohikiitävyyteen.

Tunnelma ja värit ovat syvät.

 

 Elo on puitu, sitä puidaan tai suunnitellaan lähipäivinä puitavan; 

 elonkorjuu on käsillä. 

Kaikella on aikansa,

kasvulla ja korjuulla,

läsnäololla ja lähdöllä, 

ilolla ja surulla. 

~~~~

Ehtoo meren rannalla on aina elävä taidenäyttely 

taivaan kannen muuttaessa sävyjään ja pilvien muotojaan. 

Niin tänä elokuisena iltanakin. 

Meren aallokko oli houkutteleva, 

mutta samalla myös pelottava. 

Aalto otti syleilyynsä, 

kieputti ja kuljetti.  

Se oli arvaamattoman voimakas 

ja välillä sieppasi allensa. 

Aaltojen voimaa ja kokoa en toki kännykällä kuviin saanut,

mutta tuona iltana ei ollut ihan pienten lasten uintikeli tällä rannalla. 

~~~~

Elokuussa oli muun muassa tällaisia tauonpaikkoja 

ja vaikuttavia hetkiä. 

Monia kauniita päiviä ja lempeitä iltoja. 

Kaikkea kaunista, koskettavaa 

ja voimauttavaa ei vain saa,

 eikä toki tarvitsekaan saada tallennettua kuviksi.

~~~~

Tänään olemme astuneet syyskuun kynnyksen yli.

Kaikkea hyvää Sinulle huomiseen, tulevaan viikkoon sekä kuukauteen. 

Ollaanpa kuulolla, mitä syyskuu tuo meille tullessaan. 

Heinäkuiset h-kuvat

Heinäkuu alkaa olla sillä puolella,

että on aika vastata heinäkuisten kuvien -haasteeseen. 

Hienostunut horsma

Tämän kauniin, tienvieren yksinäisen 

näin kerrallisella lenkilläni.  

Ehdin pyöräillä sen ohi ja päätin palata samaa reittiä 

takaisin saadakseni kaunokaisesta kuvan. 

Tämä on harvinaisempi väriltään. 

Sarjassa valkeat kissankellot, valkeat horsmat.

 

Halkopino harmaan hirsiladon huomassa

Nämä leivinpuut ja tämä pino ovat miesten tekosia. 

Minä en ole tällä kertaa ollut pinoamassakaan näitä, 

mutta osallistun näihin halkotalkoisiin 

ihastelemalla puupinoa 

ja tuoksuttelemalla juuri kaadetun sekä pilkotun puun tuoksua. 

Ja toki sitten joku talvi kannan näitä tupaan ja 

lämmäytän leivinuunia. 

Handmade

Vietimme lauantaina pienen Lassi Leonardin ristiäisiä kotonamme. 

Sain sitoa kastepöytään kranssin luonnonkukista. 

Käytin kanervaa, koivua, liekoa, mustikanvarpuja mustikoineen 

sekä oja- ja siankärsämöä.

 

Tein kranssin edellisenä iltana.  

Laitoin suihkupullolla kevyesti vettä kranssiin 

ja sujautin sen pussissa kylmäkaappiin.  

Kranssi säilyi hyvin juhlaan asti.

~~~~~

Näillä kolmella kuvalla tervehdin teitä tällä kertaa.

E -sanojen metsästys alkaakin sitten jo parin yön päästä! 

Kolme kesäkuista k -kuvaa

Kesäkuu meni. 

Kaunis kesäinen, kukkaisa kuukausi. 

Tässä kuvani Kesäkuun kolme kuvaa -haasteeseen. 

Koti ja kuisti. 

Kodin tervetulotoivotus tuntui illalla myöhään kotiutuessamme 

niin rakkaalle ja kauniille.

Kukkapenkki ja koreakärsämöt. 

Kesästä kesään lempikukkani. 

Luottokasvi, pitkään kukkiva perenna,

josta saa näyttävän ja kestävän kimpun kukkamaljakkoonkin.

Kuunliljojen kirjoa. 

Kuunlilja on helppohoitoinen, hyötyisä perenna.

Kaunis kaikissa sävyissä, 

näyttävä niin kukkapenkissä kuin ruukussakin. 

💚

Näiden kuvien myötä kauniita kesäisiä hetkiä 

ja heinäkuun helteitä.

Kohta onkin sitten synttäripäivä tällä blogilla. 

Jääpä kuulolle! 

 

Kolme toukokuista kuvaa

Vastaan Kristiina K n haasteeseen näillä toukokuisilla kuvilla:

Tauvon tiellä.

Pyörällä nämä suorat taittuvat mukavasti,

mutta lenkkeillessä meinaa usko loppua päämäärän saavuttamiseen.

Tulvavesi.

Kevään tulvavedet olivat kasautuneet metsän suoalueelle ja siellä on nyt pieni järvi.

Yksinäinen joutsen oli laskeutunut sinne lepuuttamaan siipiään. 

Toukukuun tunnelmaa.

Kevättä kuuntelemassa.

Vesi polveili kohisten kivikossa  

ja linnut sirkuttivat kevään hennon vihreissä koivuissa.

Oli kevään herkkä hetki.

Minussakin soi! 

~~~~~

Tässäpä nämä, ole hyvä.

Toisten lisää toukokuun kuulumisia! 

🌞