Viikonlopun aluekisoihin lähteminen oli viimeiseen hetkeen epävarmaa. Tarkoituksena oli ratsastaa joukkueluokassa edustaen ratsastusseuraani (Värmdö Ridklubb), mutta yksi joukkueemme ratsastajista sai edellisenä iltana riesakseen selkäkivun, joten hän joutui jättäytymään kilpailuista pois. Emme saaneet korvaavaa ratsukkoa mukaan joukkueeseen niin lyhyellä varoitusajalla. Olin itse alunperin lähtenyt mukaan joukkueenjohtajan suostuttelemana, sillä hän lupasi hoitaa hevosenkin kyyditsemisen. Nyt kun joukkueemme hajosi, sain viestin ettei joukkueenjohtajakaan lähde kisoihin = meillä ei ole kyytiä.
Ihana ystäväni Jessica kuitenkin tarjosi oman traikkunsa sekä kuskintaitonsa meille käyttöön, joten pääsimme kuin pääsimmekin lähtemään kisoihin! Matka ei onneksi ollut pitkä, noin 10 minuuttia autolla. Vitsailinkin, että voisin vaikka ratsastaa sen matkan - voi voi, olisinpa pitänyt suuren suuni kiinni...
Aamu lähti kuitenkin hyvin käyntiin. Olin ennen paljon pahempi jännittäjä ja olin ihan lukossa aina koko kisapäivän. Nykyään jännitän enää kotona ennen tallille lähtöä, sitten kun pääsen tallille ja alan touhuamaan kisavalmisteluja, häviää kaikki jännitys. Ennen menin ihan lukkoon radalla, nyt olen oppinut nauttimaan radalla olosta. Muistan elävästi, miten monen vuoden kisatauon jälkeen muutama vuosi sitten Maaikella kilpaillessani tajusin yhtäkkiä radalla, etten jännitä ollenkaan.
Vähän meinasi kuitenkin stressi iskeä, kun Mutteri ei meinannut mennä traikkuun... Meillä meni noin puoli tuntia, mutta sitten onnistuimme. Siinä vaiheessa mietin miten meidän mahtaa kotimatkalla käydä, mutta yritin unohtaa sen huolen hetkeksi ja keskittyä päivän kilpailuihin.
Tein taas tosi lyhyen verkan, ehkä 10 minuuttia + kävelyt. Tässä vasta opettelen Mutterin "kilpailuasetuksia", se väsyy vielä niin helposti. Mietin jo, että pitäisikö ensi kerralla keskittyä kävelemään rentona vaikka puoli tuntia, sen jälkeen tehdä muutama voltti ravissa ja sitten vain radalle... Pitää kokeilla eri taktiikoita. :D
 |
| Tässä Mutteri kauhuissaan portin kukka-asetelmista. |
Mutteri tuntui ihan hyvältä verkassa. Tällä kerralla kilpailurata ratsastettiin ulkona, ja olin etukäteen ajatellut sen ehkä sopivan Mutterille paremmin kun ei tarvitse tehdä isoa maisemanvaihdosta verkan ja radan välillä. No, enpä tiedä auttoiko se. :D Mutteri ei meinannut suostua menemään koko kilpailukentälle sisälle sillä portin vieressä olevat kukkapuskat ja tuomarin auto olivat pelottavia. Sopiva sekoitus kannustusta, taputuksia, ärähdystä ja raipan napautusta toimivat, ja pääsimme sisään kentälle.
Collecting ringissä odotti seuraava järkytys: aidan takana oleva värikäs estekasa ja huomioliiviin pukeutunut toimihenkilö. Mutteri otti siinä pienet lähdöt sen perus 180 astetta ympäri ja mä häpesin silmät päästäni. Olimme luokan ensimmäiset lähtijät ja meidän vihellettiin aika pian sisälle radalla. Arvatkaa meinasiko Mutteri mennä sinnekään. :D Onnistuin saamaan sen aitojen väliin ja tiputin raipan varmaan samalla sekunnilla kun olimme sisällä radalla. Ei mun varmaan edes tarvitse mainita, että Mutteri oli kireä kuin viulun kieli, kyttäsi jokaista kukkapuskaa ja tuntui voivan räjähtää ihan milloin tahansa. Jouduin tekemään ylimääräisen pääty-ympyrän ennen tervehdykseen ratsastamista jotta ei tultaisi sisään ihan paskanjäykkänä makkarana.
 |
| Tässä lähestymme tervehdykseen ratsastamista... Ihanan jännittynyt hevonen (no liikkuu ainakin ryhdikkäänä xD) ja itse yritän punkea sisäpohkeella ettei se karkaa 10 m uran sisäpuolelle... |
(Ratana siis Helppo B lyhyellä radalla, LB:1)
1. (AXC) Sisään ratsastus, pysähdys ja tervehdys: 7.0, hieman asettunut vasemmalle, hyvin ratsastettu pysähdys (tai ruotsiksi "väl uppställd i halten", miten tämä suomentuu?)
2. (CHXFAK) Vasen kierros, askeleen pidennys diagonaalilla: 7.0, hieman jännittynyt lopussa (En oikein ikinä tiedä miten tämä askeleenpidennys tulee ratsastaa. Periaatteessa tuomarit odottavat keskiravin tapaista, ja jos ratsastaa sekä keskiravin että askeleenpidennyksen samalla tavalla, kaikki ovat tyytyväisiä. No, hyvin lähti liikkeelle ja harmillinen jännitys vastapuolen kulmassa - olisikohan tämä ollut muuten 7.5 tai jopa 8? :o)
3. (K) 10 m voltti: 6.0, aseta enemmän sivusta (Hyvä kun sain Mutterin edes voltille, se jännitti tuota kulmaa niin paljon. :D)
4. (KEXBM) Ravissa radan poikki: 7.0, menettää hieman eteenpäinpyrkivyyttä, hyvä tie (En ole varmaan koskaan ennen saanut arvostelupaperiin kommentiksi "hyvä tie". :D T. suurpiirteinen ovaalinratsastaja)
5. (MC) 10 m voltti: 6.0, hieman jännittynyt (Sama kuin ensimmäisessä voltissa, Mutteri oli niin jännittynyt ettei edes ensin tajunnut meidän olevan menossa voltille. :D)
6. (CHXF) Siirtyminen käyntiin, keskikäynti ja muodon pidennys: 7.0, melko rennosti
7. (FAK) Keskikäynti + ravisiirtyminen: 7.0 (Molemmista käyntiarvostelukohdista seiskat, Mutterin historia jännittyneen käynnin ja tahdittamisen kanssa taitaa olla historiaa? :o Olen joka tapauksessa ylpeä!)
8. (KE) Oikea laukka:
6.5, kahdella uralla (Siellä kulmassa taas jännitettiin ja laukannosto oli vähän kiikun kaakun lähteekö edes myötälaukassa. :D)
9. (EHCM) 15 m voltti:
6.5, sopivan kokoinen, aseta enemmän
10. (MXK) Askeleen pidennys laukassa:
6.5, alkaa hyvin, jännittyy lopussa
11. (KAF) Siirtyminen harjoitusraviin:
7.0
12. (FB) Vasen laukannosto: 7.0, halukkaasti
13. (BMCH) 15 m voltti: 5.5, suora kyljistä, rikko (Tätä arvostelukohtaa ihmettelin. Mutteri rikkoi voltin jälkeen aika rumasti raville, mutta saimme tästä silti noinkin hyvät pisteet, miten ihmeessä?)
14. (HXF) Keskilaukka: 4.0, vaihtaa laukan (Harmittaa tämä tosi paljon, mielestäni keskilaukka lähti hyvin käyntiin mutta tuo laukanvaihto mitä Mutteri ei yleensä tee... En vain ollut tarpeeksi tarkkana. :/)
 |
| Tässä meidän kaunis siirtyminen raviin kesken laukkaosuutta... |
15. (FAK) Ravisiirtyminen: 6.0
16. (KXM) Keskiravi: 5.5, epävarmasti (Mutterilla oli tässä vaiheessa ihan puhti poissa, en saanut siitä yhtään enempää liikettä irti ja kadotin vielä rytäkässä hetkeksi toisen jalustimenkin. :D Amatööri...)
17. (MCHEXBFA) Harjoitusravia, suunnanmuutos radan poikki: 7.0, tasainen tie
18. (ADX) Ratsastus lopputervehdykseen: 7.0, suoraan
19. (X) Pysähdys, tervehdys: 6.0, epätasaisesti (Harmittaa aina yhtä paljon jos ei alku- tai lopputervehdys onnistu... Helppoja ja hyviä liikkeitä, joista saa helposti, tarkalla ja siistillä ratsastuksella hyvän numeron!)
 |
| Hienosti taisteltu! <3 |
 |
| Ihana Jessica: hoitaja, kuski ja kuvaaja. |
 |
| Expectation vs. Reality :D |
Radalta ulos tullessa mulla ei ollut kovin hyvä fiilis itse radasta. Olin kuitenkin todella tyytyväinen Mutteriin, ylpeä siitä miten hyvin se tilanteen hoiti vaikka se tuntui koko radan ajan todella jännittyneeltä. Se ei tehnyt ainuttakaan sinkousta radan aikana ja meni jokaiseen kulmaan jopa paremmin kuin osasin odottaa. Sanoin meidän tiimille, että kunhan saan 55% tuosta radasta, olen iloinen. Kyllä siinä leuka loksahti Equipea seuratessa, kun ruutuun lävähti seiskaa toisensa perään ja loppujen lopuksi kahdella rikolla tuloksena oli 64,107%!!! Mitä ihmettä, ei se kyllä niin hyvältä tuntunut. Mutta voi vitsi olin iloinen! Meidän ekat isot aluekisat, super jännittynyt hevonen ja noinkin hyvä tulos. Keikuimme sijoituksilla aika pitkään , mutta lopullinen sija oli 14/38.
Loppupisteet:
Askellajit: 6.5
Eteenpäinpyrkivyys: 6.0
Muoto, harmonia, keveys: 6.0
Ratsastaja: 6.5
Teiden seuraaminen: 7.0 (Jälleen kerran, en ole varmaan ikinä saanut tästä näin hyvää numeroa ja vielä pariin arvostelukohtaan kommentin hyvästä tiestä. :D)
Tuomarin kommentti:
"Något spänd och därmed lite svag bjudning, men prydligt ridet. Forma volterna lite bättre."
"Hieman jännittynyt ja sen takia vähän heikko eteenpäinpyrkivyys, mutta siististi ratsastettu. Aseta volteilla vähän paremmin."
Juuri näitä asioita, mitkä erityisesti Mutterin jännittyessä ovat vaikeita. Asettuminen, jännittynyt meno, väsyminen ja vauhdin katoaminen näkyvät silloin. Ei kai niistä pääse kuin rutiinilla ja harjoituksella eroon. :)
Mutta mitä sitten tapahtui. Eihän me sitä sitten koppiin saatu. Yritettiin hyvällä, pahalla, rauhassa ja paineistamalla. Tarpeeksi yritettyämme päätin, ettei tämä ole oikea paikka harjoitella lastaamista ja toteutin alkuperäisen pelkoni: ratsastin kotiin. Sitä ennen soitin pienen paniikkipuhelin Mutterin omistajalle, kysyin hieman apua reittivalinnassa (en rehellisesti sanottuna tiennyt yhtään mitä kautta kannattaa ratsastaa :D) ja sen jälkeen miehelleni, joka maailman ihanimpana ihmisenä lupasi tulla mukaan kävelemään meidän turvana kotiin.
Eniten jännitin moottoritien yli menevän melko kapean sillan ylittämistä. Mutteri saikin siinä pienen pelkokohtauksen, mutta pääsimme yli ja loppumatka olikin pelkkiä autottomia hiekkateitä, pellon reunaa ja ratsastusteitä pitkin etenemistä. Jossain vaiheessa ärsytys/harmitus katosi ja nautin menosta. Mutteri ei ollut koskaan ikinä kävellyt niin reippaasti/tahdikkaasti, aurinko paistoi, oli lämmin ja ihana mieheni meidän seurana. Löysin mahtavia uusia ratsastusreittejä ja pääsimme perille turvallisesti, joskin hieman väsyneinä vajaan 8 km matkan jälkeen.
Tämän rupeaman jälkeen kilpailufiilikset loistavat poissaolollaan ja lähes huokaisin helpotuksesta, kun huomasin kesäkuun kisojen olevan peruttu. Vaikka olin jo asennoitunut ratsastamaan sinne(kin). ;) Odotin kyllä niitä kisoja, mutta samalla on helpottunut olo kun tietää kaiken paineen olevan poissa. Mutteri saa ottaa tulevat viikot hieman rauhassa: maastoilua, maasta työskentelyä, kevyitä koulutreenejä ja pari lepopäivää viikossa.
Unohtamatta lastaustreenejä... ;)