Teddykarhun metsäretki

Vietin tämän illan Jätin kanssa maastoretkellä. Aurinko paistoi, hevonen oli kiva ja fiilis hyvä. Tämä tyyppi on tosiaan 185 cm korkea joten videolla vähän vähättelin kun sanoin olevani parin metrin korkeudessa. Oikeasti pääni keikkuu varmaan jossain lähemmäs kolmen metrin korkeudessa Jätin selässä istuessa! :D Sain kuitenkin satulan selkään ongelmitta ja pääsin myös kyytiin asti (penkiltä). Älkää ihmetelkö lyhyitä, huonolaatuisia ja pystyyn kuvattuja videonpätkiä - nämä ovat Snapchatista poimittuja pätkiä. Minut löytää sieltä nimimerkillä rossew.

Pituutta meidän metsäretkelle kertyi 45 min. Kävimme metsässä kiipeilemässä ja seikkailemassa metsäpoluilla sekä laukkasimme hiekkateillä. Ne ovat täällä nyt ihan huippukunnossa (kunhan ei ole pakkasta), sopivan pehmeät mutta eivät liian vetiset. Jätillä oli kyllä hauska ratsastaa, pelkästään sen kaula on tyyliin yhtä pitkä kuin koko Topanga. ;) Liikkeetkin sillä on kokonsa mukaiset ja ne vaativat aina muutaman minuutin jotta niihin tottuu.

Photoshoot: The Gentle Giant

Nämä kuvat olivat jostain syystä jääneet unholaan lokakuussa? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt pimeän, kylmän ja sateisen joulukuun alkupuolella on kiva katsoa vähän pirteämpiä kuvia ja muistella miten ihanan kuiva ja aurinkoinen syksy meillä loppujen lopuksi olikaan. :) Kuvissa Jätti ja omistaja. Löydätkö lempparia? :)

Jag hade helt glömt bort dom här bilderna från oktober? Men ja, till slut fick jag ju fram dom. Nu när vi lever i början av december och det är helt becksvart, kallt och regnigt ute så är det väl ett ganska bra läge att drömma sig tillbaka till den härliga, torra och soliga hösten som vi hade. :) Hittar du en favorit bland bilderna? :)

1

2

3

4

5

6

7

Jättimäinen

Eilen jouduin pääsin pitkästä aikaa Jätin selkään! Se on ihan mukavan kokoinen, noin 185 cm korkea pv-ruuna joten pientä kulttuurishokkia oli ilmassa... Ei ihan mun tyylinen hevonen, mutta omistaja tarvitsi liikutusapua reissunsa ajaksi joten lupauduin auttamaan yhtenä päivänä. Satula selkään jakkaran avulla mutta muuten sujui ihan hyvin. :D

Pääsin taas todistamaan aivan mielettömän upeaa auringonlaskua. En ole muokannut tätä yllä olevaa kuvaa melkein ollenkaan, vähän tummaa osaa vaaleammaksi ja kaukana näkyvää oranssia punaisemmaksi sillä jostain syystä mun kännykkä ei ymmärrä tuollaista kirkkaanpinkkiä väriä ollenkaan vaan tekee siitä keltaisen/oranssin, sama juttu käy mun juoksukenkien naruille??

Ratsastin ensin maastossa alkukäynnit ja lyhyen pätkän ravia. Tuon kokoisella otuksella on kyllä askeleessa sen verran mittaa, että pompautti mua aikalailla ylöspäin aluksi kun en ollut yhtään varautunut/tottunut niin isono liikkeeseen. :D Apua! :D Sitten käytiin pyörähtämässä vajaa 15 min kentällä. Jätti oli yllättävän kiva, paljon parempi kuin viimeksi kun sillä menin. Se tuli hyvin peräänantoon ja oli todella reipas. Ilta pimeni nopeasti, joten päätin tehdä viimeiset kierrokset maneesissa ja mentiin siellä vielä ravia ja laukkaa kymmenisen minuuttia.

Otin tän kuvan mun silmien tasolta. Ei, en päässyt selkään ilman jakkaraa. :D

Näytän joltain hobitilta tässä kuvassa. :D 173 cm vs 185 cm. Joku tosin sanoi mulle, että Jätti olisi (muka) 187 cm. Ei se nyt niin iso voi olla? Mä veikkaan 180-185 cm. Mitä te arvioisitte?

Kuulumisia

Juhannusaattona lupauduin liikuttamaan Jätin. Jätti on todella iso puoliveriruuna, melkein 185 cm korkea. Lievä kulttuurishokki kahden 165 cm tamman jälkeen. :) Olin ratsastanut Jätillä viimeksi joskus kevättalvella ja silloin se oli huonossa lihassa ja muutenkin vähän könkkä ratsastaa joten vähän jännitti miten sujuu. Sain satulan selkään jakkaran avulla ja pääsin selkään vielä korkeammalta jakkaralta. ;) Mutta hyvin meni! Jätti oli vähän jännittynyt ja kyttäsi alkukäyntien aikana metsässä kaikkea. Myös kentällä se oli todella hermostunut aluksi ja pelkäsi mm. hiekassa olevaa viivaa ja aidan nurkkaa, mutta suureksi yllätyksekseni se rentoutui ja liikkui jopa yllättävän hyvin. Sain sen rennoksi ja hyvin avuille. Jätti ei ole yhtään mun tyylinen hevonen, mutta on kiva huomata miten sellaisestakin ratsusta oppii paljon.

Juhannuspäivänä kävin juoksulenkillä ja juoksin näiden söpöläisten ohi. Meidän "naapurissa", ehkä kilometrin päässä on isot laitumet joista toisella laiduntaa noin kymmenen ihanaa, pientä ja lihavaa shetlanninponia. Niin söpöjä!! ♥

Me tehdään kylppäriremppaa ja Tahvis löysi uuden lemppari nukkumapaikan. Harmi kyllä kaappi kiinnitettiin jo seinään ja noi pahvit pitäisi siivota pois joten hän saa jatkossa tyytyä omaan petiinsä.

Eilen kävin "pyslaamassa" Viikkarin kanssa. Kipusin selkään ekaa kertaa pitkästä aikaa ja käveltiin puoli tuntia ilman satulaa metsässä, Maaike ja omistaja seuranamme. Puoli tuntia enempää en siellä selässä voinut olla, Vikingin selkä on niin epämukava... :D

Lenkin jälkeen puuroa naamaan!

Mulle iski epämiellyttävä flunssa maanantaina ja olen yrittänyt hätistellä sitä pois. Huomenna olisi tarkoitus aloittaa KESÄLOMA (!!!) ja en halua olla kipeänä silloin... Toki lomapäiviä voi siirtää tulevaisuuteen jos tää sattuisi kovin häiritseväksi muuttumaan, mutta toivotaan parasta. Perheeni tulee Suomesta käymään ja tiedossa on paljon saunomista, shoppailua, grillausta ja suomalaista suklaata.

Blogin vuosipäivä + kysymyspostaus

Tämä blogi näki päivänvalon tasan vuosi sitten. Mikään keltanokka en kuitenkaan blogien kanssa ole, aloitin nimittäin ensimmäisen blogini syksyllä 2010 - siis lähes viisi vuotta sitten. Aika on mennyt hirvittävän nopeasti ja välillä ajan kuluminen jopa pelottaa. Tämä viimeisin vuosi on tuonut mukanaan aivan hurjasti uusia asioita ja elämänmuutoksia. Myös heppailun puolella on tullut muutoksia lähes koko vuoden ajan erinäisten syiden takia (tai ansiosta?).

Mun mielestä bloggaaminen on hurjan hauskaa. Rakastan lukea muiden blogeja, katsoa kivoja kuvia ja saada vinkkejä omaan elämään. Myös bloggaamisen sosiaalinen puoli on tuonut paljon iloa elämääni: on kiva kommentoida muiden tekstejä ja saada kommentteja sekä palautetta. Samanhenkisten bloggaajien kanssa on riittänyt juttua myös blogien ulkopuolella. Toki tähän sosiaaliseen puoleen kuuluu myös negatiivisia asioita mutta olen itse ollut niin onnekas etten ole saanut ainuttakaan negatiivista kommenttia tähän blogiin, uskomatonta!

Kiitos teille lukijoille kun olette pysyneet matkassa ja kiitos uusille lukijoille jotka tänne olette tämän vuoden aikana löytäneet. Tiedän etten ole valitettavasti  ollut se kaikista aktiivisin bloggaaja, mutta sellaista se on kun hevoset sairastelevat eikä sitä juttua aina löydy kun roolini on vain vuokraaja.

Tarkemman vuosikatsauksen vuodesta 2014 löydät tästä ja tästä postauksesta - tähän postaukseen kokosin vain muutamia (hevos)kohokohtia kuvien muodossa.

Den här bloggen fick se dagsljuset prick ett år sen. Det är ingen ny sak för mig att blogga, jag startade nämligen min första blogg på hösten 2010 - alltså nästan fem år sen. Tiden har gått så fort och ibland blir man nästan rädd hur fort det egentligen går. Det här senaste året har fört med sig tonvis av nya saker och förändringar i livet. Även i hästeriet har det skett förändringar under nästan hela årets gång på grund av olika orsaker.

Jag gillar verkligen att blogga. Jag älskar att läsa andras bloggar, titta på fina bilder och leta efter tips som jag har nytta av i mitt eget liv. Också det sociala i blogglivet har fört med sig mycket trevliga saker: det är kul att kommentera andras inlägg och själv få kommentarer och feedback. Jag har fått umgås med andra likasinnade bloggare också utanför bloggen. Visst finns det också negativa sidor i det sociala, men jag har fått vara lycklig och slappt helt och hållet negativa kommentarer i bloggen, och det är ett under!

Tack till alla er läsare att ni har varit med på den här resan, och tack till alla er nya läsare som har hittat hit under året som gått. Jag vet tyvärr att jag inte är den mest aktiva bloggaren men så är det bara när hästarna är sjuka och det finns inte heller alltid så mycket att skriva om när min roll bara är medryttare.

Du kan läsa en bättre årsresumé om året 2014 i dessa inläggen - i det här inlägget samlade jag ihop bara några (häst)detaljer i form av bilder.

Aloitin Topangan vuokraamisen maaliskuun lopussa. Se osoittautui aivan täydellisen ihanaksi vuokrahevoseksi johon rakastuin täysin ihan vain muutamassa viikossa. Ratsastuksellisesti se oli erittäin taitava ja osaava, mutta myös hirmu kuuma, herkkä ja vaikea ratsastaa. Topangaa sosiaalisempaa ja kiltimpää hevosta en ollut koskaan tavannut, se rakastaa huomiota aivan mielettömästi! Poikaystävänikin tykästyi tähän pieneen tammaan ja oli mielellään talliseurana kun sai paijata Toppania.

Jag började som medryttare på Topanga i slutet av mars. Det visade sig att hon är en perfekt härlig häst och jag blev kär i henne på bara några veckor. Hon var väldigt välskolad men också väldigt het, känslig och svår att rida. Men det är svårt att hitta en häst som är socialare än hon, hon älskar all uppmärksamhet hon bara kan få! Även min pojkvän blev snabbt fäst i det här lilla stot och följde gärna med mig om han fick pyssla om Toppan.

Keväällä Topanga oli saikulla muutaman viikon mutta toipui hyvin ja kesän alussa meidän yhteistyö toimi jo todella hyvin. Löysin siitä ihan uusia nappuloita ja opin myös omasta ratsastuksestani hirveän paljon Topangan omistajan valmennuksien ansiosta. Luotin Topangaan kuin kallioon ja sen kanssa oli ihan mahtava päästellä menemään pellolla kun se oli aina yhtä kiltti (vaikkakin innoissaan!).

På våren var Topanga tvungen att vila några veckor men återhämtade sig snabbt och i början av sommaren funkade vårt samarbete redan väldigt bra. Jag hittade nya knappar i henne och lärde jätte mycket av min egen ridning tack vare lektionerna som Topangas ägare höll åt mig. Jag litade på Topanga 100 % och det var underbart att galoppera på ängen när hon alltid var lika snäll.

Kesäkuun lopussa eräs valokuvaaja kävi kuvaamassa meitä yhteen työprojektiini. Pian tämän jälkeen rakas Topanga valitettavasti sairastui pahaan kaviokuumeeseen eikä ollut kaukana että sen elämä olisi päättynyt. Onnea oli kuitenkin matkassa ja klinikalla sen tilanne näytti jo vähän paremmalta, kavioluuhun ei ollut tullut pahoja muutoksia ja tamma pääsi takaisin kotiin. Raukka joutui olemaan monta kuukautta karsinalevossa kun muut hevoset nauttivat kesästä laitumella.

Jouduin miettimään mitä ihmettä teen nyt ratsastuksen suhteen, sillä pahimmillaan Topanga ei palautuisi enää koskaan ennalleen ja edessä olisi vähintään puolen vuoden täyslepo. Senkin jälkeen saattaisi mennä pitkään ennen kuin sillä voi ratsastaa kunnolla. Tilanne tuli puheeksi Topangan omistajan kanssa ja hän tiesi Vikingin tarvitsevan vuokraajaa. Sovittiin koeratsastuksesta Dianan kanssa ja siitä syntyi diili. Myös Viking osoittautui ihan huipputapaukseksi ja meillä alkoi aika nopeasti homma toimimaan loistavasti.

I slutet av juni kom en fotograf och fotade oss till mitt jobbprojekt. Snart efter detta blev Topanga väldigt sjuk när hon fick fång och det var nära att hon miste sitt liv. Turen var med och på kliniken såg det redan bättre ut, det hade inte skett några stora förändringar i hovarna och hon fick komma tillbaka hem. Stackaren var tvungen att vila i boxen i flera månader när de andra hästarna njöt av sommarhagarna.

Jag var tvungen att tänka om min ridning, Topanga skulle nämligen inte i värsta fall nånsin bli bra och i bästa fall var det en lång vila som väntade oss. Och efter det skulle det ju bli en sakta igångsättning före man kunde rida henne normalt igen. Vi pratade om det här med ägaren och hon visste att Viking behövde en medryttare så vi bokade en provridning med Diana och det blev ett samarbete av det. Viking har också visat sig vara en helt underbar häst och det började gå bra för oss ganska snabbt.

Joulukuussa tuli kuitenkin tällekin tammalle takapakkia kun se sairastui johonkin outoon virukseen(?) ja joutui parin kuukauden saikulle. Käveltiin maasta käsin aluksi ihan lyhyitä 10-15 min pätkiä ja pikkuhiljaa pidennettiin aikaa.

Tyvärr i december fick vi otur med Viking när hon fick nåt konstigt virus(?) och var tvungen att vila några månader. I början promenerade vi från marken korta 10-15 min sträckor och sakta men säkert blev dessa promenader längre.

Tammikuussa aloitimme pikkuhiljaa kävelemään selästä muutaman kerran viikossa, taas pikkuhiljaa pidentäen aikaa ja vihdoin helmikuun alussa otettiin ekat ravit ja laukat maastossa. Tästä on suunta ollutkin sitten nopeasti ylöspäin ja nyt Viking on palautunut lähes normaaliin kuntoon! Muistan kun ratsastin ekan kerran "kunnolla" maneesissa (ravasin siis pari min jonka jälkeen kävelytauko ja laukkatyöskentely oli pari pääty-ympyrää molempiin suuntiin...), olin niin iloinen että vaan nauroin ja hymyilin koko ratsastuksen ajan!

I början av januari började vi skritta från ryggen några gånger i veckan, och återigen ökade vi tiden lite och äntligen i början av februari travade och galopperade Viking för första gången på uteritterna. Därifrån har det gått uppåt ganska fort och Viking är nästan normal igen! Jag kommer ihåg när jag red i ridhuset för första gången "ordentligt" (jag travade bara några minuter och skrittade mellan, sen galopperade vi några volter i båda hållen...), jag var så lycklig över det att jag bara skrattade och log hela ridpasset!

Maaliskuun alussa tiimi kasvoi kun mulle tarjottiin kahta hevosta ratsastettavaksi, friisitamma Maaike ja pv-ruuna Jätti. Olin jo oikeastaan vuoden alusta miettinyt haluavani ratsastaa enemmän kuin kerran-pari viikossa ja katsellutkin välillä vuokrahevosilmoituksia. Sattui kuitenkin niin hyvä tuuri, että nämä hepat meidän tallilta tarvitsivat ratsastajaa/apukäsiä!

I början av mars växte teamet när jag blev erbjuden att rida två hästar, frieserstot Maaike och en halvblodsvalack. Jag hade faktiskt funderat redan från början av året att jag vill rida oftare än en två gånger i veckan och tittat igenom annonser lite då och då. Men det var ju trevligt att dessa hästarna i vårt stall behövde en ryttare/hjälpare!

Vuosi on ollut täynnä iloa ja onnistumisia, mutta myös surua ja koettelemuksia. Toivotaan epäonnen pysyvän poissa tulevaisuudelta ja että hevoset (sekä minä!) pysyvät terveinä. Olen tosi onnellinen ja iloinen, että olen saanut mahdollisuuden ratsastaa näin upeilla hevosilla. Suuri kiitos kuuluu ehdottomasti niiden omistajille jotka ovat kaikki aivan huippu tyyppejä!

Kiitos myös teille lukijoille, toivottavasti jaksatte myös jatkossa pysyä mukana. Vuosipäivän kunniaksi ajattelin, että voisi olla aika blogin ensimmäiselle KYSYMYSPOSTAUKSELLE! Eli mikäli sinulla on jotan mielessä mitä haluat kysyä hevosiin, minuun, Ruotsiin tai mihin tahansa liittyen niin sana on vapaa. Teen vastauksille oman postauksen. Myös toivepostauksia voi ehdottaa jos sellaisiin löytyy ideoita.

Olisi myös ihan mielettömän kiva tietää ketkä tätä blogia lukevat! Kerro siis vähän itsestäsi. Missä päin asut, kuinka vanha olet, miten lösit blogiini, miten itse harrastat hevosia ja linkitä ihmeessä myös oma blogisi. :)

Året har varit fylld med lycka och framgångar, men också sorg och bakslag. Vi får hoppas att olyckan håller sig borta i framtiden och hästarna (och jag!) håller sig friska. Jag är så lycklig och glad att jag har fått möjligheten att rida så här fina hästar. Ett stort tack till deras ägare som alla är helt fantastiska människor!

Också ett stort tack till alla er läsare, hoppas ni också i framtiden orkar hänga med. Nu till äran av årsdagen tänkte jag ge er möjligheten för första gången i den här bloggen att FRÅGA FRÅGOR! Alltså om du har något du funderar på och vill fråga om mig, hästarna, Sverige, Finland eller vad som helst så är ordet fritt. Jag gör ett separat inlägg av svaren sen.

Det skulle också vara helt underbart att veta vilka läser min blogg! Berätta gärna lite om dig själv. Var bor du, hur gammal är du, hur hittade du min blogg, rider du eller vad är din gren med hästar, och länka gärna också din blogg. :)

Kuumakalleponi

Eilinen iltalenkki kirkkaan tähtitaivaan alla oli "ihan ok". Lähinnä oma fiilikseni pilasi tai ainakin haittasi sitä riemua ja odotusta jota olin tuntenut työpäivän aikana illan tallireissua kohtaan. Mulla oli päässä hieno visio kuinka me liidellään menemään lämpimässä ja kuivassa maneesissa ja tanssitaan ruusuilla ja piereskellään sateenkaaria. Mutta koska suunnitelmilla on tapana mennä pieleen niin jouduttiinkin ulkokentälle jossa tuuli tuiversi ja vauhdin hurma vähän sokaisi pienen hevosen mielen.

Dagens:
Pannband/Panta - Spooks
Tröja/Paita - Kingsland
Byxor/Housut - Animo
Strumpor/Sukat - Kingsland

Ratsastuskoululla on siis teoriaviikko ja maneesivuorot ovat vähän sekaisin joten meille yksäritallilaisille varattu "vapaatunti" 18.45-19.45 oli peruttu. Ärr ja murr, no onneksi tosiaan ulkokenttä on jo vähän paremmassa kunnossa. Pohja ihan ok kuiva, mutta lievästi perunapeltoa muistuttava ja isoja kiviä on talven myötä tullut esiin. No tänään se on vissiin laitettu kevätkuntoon! :)

Köpöteltiin ensin kenttää ympäri maasta ja selästä, viskelin vähän niitä esiin tulleita kiviä sivuun ja tarkastelin kentän pohjaa suunnitellen missä olisi paras ratsastaa. Hypättyäni selkään hain Vikingin käynnissä tuntumalle ja sitten jumppasin sitä käynnissä erikokoisilla kaarilla ja ympyröillä. Sitten tein käynti-ravisiirtymisiä meidän epämäärisen suorakulmion pitkillä sivuilla ja lyhyillä koitin ratsastaa sitä vähän pohkeen ympäri. Siirtymiset onnistui erinomaisesti jopa alaspäin, mutta pikkuhiljaa Viking alkoi keräämään turhia kierroksia ja kaaret varsinkin vasempaan alkoivat huolestuttavasti muistuttamaan jotain avo-pohkeenväistö takaosakäännöksen sekoitusta. Sain siis olla siinä aika napakkana että ei lähde poikittamaan ja edelleen taipuu. Tein vähän vastataivutuksia ulospäin ja siitä käänsin pään sniikisti kaarteen suuntaan jolloin tuloksena oli hyvin taipunut hevonen. Taikuutta!

Osasin jo jotenkin kummasti aavistaa, että laukka saattaa olla hieman energistä. Hehe. Joo, se oli. Annoin Vikingin päästellä pahimmat höyryt kevyessä laukassa kentän ympäri, pari kierrosta molempiin suuntiin. Sitten pakotin sen kävelemään muutaman kierroksen jonka jälkeen otettiin hallittua laukkaa. Tai no, se kallistui kuitenkin hieman epähallittuun. :D Viking oli ihan tajuttoman kuumana ja olisi mielellään laukannut toiselle puolelle Ruotsia jos olisin päästänyt sen. Istuin itse rauhallisena ja jämäkkänä satulassa, pidin käden pehmeänä ja ulko-ohjan tuntumalla. Kyllä sieltä tuli hallittukin laukka pienen yrittämisen jälkeen ja suoritettiin jopa muutama hyväksytyn kokoinen pääty-ympyrä. Päästiin jopa niin pitkälle, että harjoiteltiin vähän siirtymisiä käyntiin ja raviin eivätkä ne ihan katastrofaalisia olleet. ;) Laukkapätkien välissä tapahtuneet käyntipätkät oli kyllä vähän mielenkiintoisia, tiedätte tunteen kun hevonen koittaa huomaamatta karata raville "no ei se selässä keikkuja kuitenkaan huomaa" NO HUOMAA!

Tehtiin töitä 15-20 min ja sitten ratsastusaikaa yhteensä 40-45 min. Ihan ok tyytyväinen olin tähän, mutta en edelleenkään oikein tykkää vääntää koulua tolla meidän jättikentällä kun en vaan osaa ratsastaa muuta kuin isoa soikiota ja Viking varsinkin on siellä ihan liian reipas. Ensi kerralla raahaan mulle kartiot/puomit kulmien merkiksi. :)

Olin ratsastuksen jälkeen ihan naatti (maanantain jalkatreeni oli isona syynä tähän, terveisin kevyt ravi sattui takareisiin), ja vielä oli edessä kahden hevosen karsinan siivous, heinäpussien teko ja vesien kanto. Olin luvannut Jätin omistajalle että pistän myös hänen hevosensa yöpuulle. Olisin myös saanut ratsastaa herran, mutta työpäivän jälkeen ei kyllä aika riitä kahden hevosen ratsastamiseen - valitettavasti. :( Nopeat syö hitaat, haha. Kotiin pääsin joskus kympin pintaan ja suoraan nukkumaan. :D

Pieni pilkahdus meidän mökkiin. Jokaisella tulisi olla sisustukseen sopiva kissa! Valmista täällä ei vielä tosiaankaan ole, tääkin kuva on otettu selkä rojukasaan päin (tietysti!) haha! :D Tohon seinälle pitäisi löytää joku hieno taulu...

Tänään tein etäpäivän sillä tallille on lähdettävä jo joskus puol viiden aikaan mikäli haluan ehtiä ratsastamaan maneesissa. Tuolla olisi kyllä ihana, aurinkoinen ja keväinen ilma, kentällä tai maastossa ratsastaminen ei kyllä olisi ihan paskin idea mutta pakko tehdä töitä. :(

Tiimi kasvaa!

Olen jo jonkin aikaa miettinyt, että olisi kiva päästä ratsastastamaan useammin kuin kerran- pari viikossa. Nyt kävikin sitten niinkin hyvä tuuri, ettei tarvinnut lähteä merta edemmäksi kalaan sillä meidän tallilla oli pari hevosenomistajaa jotka tarvitsivat apukäsiä hevosilleen. Ihan super hyvä juttu sillä vaikka olen vähän sivusilmällä katsellut vuokrahevosilmoituksia en haluaisi kuitenkaan käydä monella eri tallilla.

Jag har redan ett tag tänkt att det skulle vara trevligt att rida mer än nån gång i veckan. Och det gick så pass bra att det fanns några hästägare på vårt stall som behövde hjälp med sina hästar. Jag har tittat lite på annonser om medryttarhästar men vill ändå helst hålla mig till ett stall, så det här blev kanon!

Ensimmäinen tyyppi on J, 185 cm korkea pv-ruuna. Tätä herraa tulen ratsastamaan vähän silloin tälläin epäsäännöllisemmin. Omistaja olisi toivonut minusta vakituista vuokraajaa, mutta muutama vuosi sitten leikattu lonkkani ei oikein tykännyt tämän jättiläisen isoista liikkeistä eikä hevonenkaan ole ihan sellainen mistä tykkään... Vakituiseksi ratsastajaksi minusta ei siis tälle ruunalle ole, mutta lupasin auttaa aina välillä. En ole koskaan ennen ratsastanut niin isolla hevosella, joten koin pienen kulttuurishokin ekalla kerralla. :D Penkiltäkin pääsin juuri ja juuri selkään. Heh... Oikein mukava ja kiltti tyyppi, joskin treenattavaa on sillä hän on lepäillyt nyt jonkin aikaa erinäisten terveysongelmien vuoksi. Taitaa kuitenkin Msv (joku HeA-VaB tapainen?) koulukarkelot. Ekaa kertaa A:ta kokeillessani olin vähän että plää, ei tää oo yhtään mun tyylinen hevonen. Omistaja sai kuitenkin ylipuhuttua mut testaamaan toisen kerran ja silloin meillä menikin jo vähän paremmin. 

Första hästen är J, en halvblodsvalack med mankhöjden på 185 cm. Honom ska jag rida lite då och då. Ägaren skulle velat ha mig som medryttare på heltid men det visade sig att min höft som jag har opererat för några år sen gillade inte riktigt hästens stora rörelser... Så jag kan inte rida honom så mycket men lovade ändå att hjälpa till ibland. Jag hade aldrig förr ridit en så stor häst så det var en liten kulturchock faktiskt. :D Kunde knappt hoppa upp på ryggen från en bänk haha... Men han var en riktigt trevlig och snäll kille, dock behöver han tränas ganska mycket för han har stått ett tag pga hälsoproblem. Förut har han tävlats Msv C tror jag. Första gången jag red honom var jag inte så övertygad att han var min typ av häst men ägaren övertalade mig att testa en gång till och då gick det iallafall lite bättre. :) 

Toka tyyppi onkin täällä blogissa aiemmin näkynyt kaunis friisiläistamma M. Omistaja tarvitsi jonkun joka pääsee liikuttamaan M:ää säännöllisen epäsäännöllisesti. Sovittiin koeratsastus eiliselle ja voi jumpe, siinä on hevonen mun makuun. Ihan mielettömän kiva ratsastaa! Vähän Vikingin tapainen jotenkin. Eteenpäinliikkuva, herkkä, kevyt kädelle ja pehmeä. Tykkäsin M:stä ihan mielettömästi ja omistajakin tykkäsi mun ratsastuksesta joten niin syntyi tämä diili.

Naurettiin Vikingin omistajan kanssa, että nyt niitä hevosia sitten alkaa näköjään tulemaan ovista ja ikkunoista. :D No mikäs siinä, ihan mielettömän kiva päästä ratsastamaan erilaisilla hevosilla ja kehittämään näin itseään ratsastajana.

Den andra hästen är det vackra frieserstot M som ni har sett tidigare i bloggen. Ägaren behövde någon som kan rida henne ibland nån gång i veckan. Vi bokade in provridningen till igår och herre gud, där är en häst som jag gillar. Hon var alldeles underbar att rida! Lite Viking-aktig på något sätt. Framåt, känslig, lätt i munnen och mjuk. Jag gillade henne jätte mycket och ägaren tyckte också om min ridning, och så blev det en deal av det.

Vi skojade lite med Vikings ägare, att nu börjar det dyka upp hästar överallt. :D Men det är bara härligt att få rida olika hästar och på så sätt själv bli en bättre ryttare.