Täydellisestä lukunautinnosta on vaikea kirjoittaa, koska se
edessä tuntee olevansa sanaton. Vuonna 1965 ensimmäisen kerran ilmestynyt
romaani Stoner on sellainen.
Yhdysvalloissakin John Williamsin
romaanin ansiot huomattiin vasta hiljattain, ja keväällä 2015 teos saatiin
viimein suomeksi Ilkka Rekiaron
kääntämänä.
On vaikea eritellä, mikä Stonerista
tekee niin erinomaisen. Kirjassa ei tapahdu kovinkaan paljon, ainakaan pinnalta
katsoen. Sen päähenkilö on äärimmäisen epäkiinnostava: pienen
yhdysvaltalaisyliopiston kirjallisuuden professori 1900-luvun
alkuvuosikymmeninä. William Stoner ei eläessään matkusta kotiosavaltionsa
rajojen ulkopuolelle, ja elämänpiiri on muutenkin fyysisesti suppea ja ankea.
Stonerin piti alkuaan opiskella maanviljelyä ja palata
sitten pienelle maatilalle auttamaan vanhempiaan ja ottamaan aikanaan tila
haltuunsa. Tapahtuu kuitenkin jotain odottamatonta. Stoner päättää vaihtaa
pääaineekseen kirjallisuuden, salaa vanhemmiltaan ja omaksi yllätyksekseen. Kirjallisuuden
professori tukee nuorukaista, koska tämä on ilmiselvästi rakastunut ˗ kirjallisuuteen.
Maailmanhistoria pauhaa jossakin taustalla, mutta Stoner
tutkii ja opettaa rakkaassa yliopistossaan. Elämä etenee rauhallisesti ja
huomaamatta. Kuitenkin hiljaisen ja sopuisan miehen elämään tunkeutuu myös
naisia. Vaimo, tytär ja rakastajatar jättävät kukin omat syvät jälkensä miehen
sieluun.
Yliopistomaailmakaan ei ole ihan niin seesteinen kuin voisi
luulla. Ehdottoman oikeamielinen Stoner hankkii tahtomattaan itselleen
leppymättömän vihamiehen, joka on tuhota hänen elämänsä vuosikymmeniksi. Kuka tai
miten lopulta voi vetää pisimmän korren tässä kamppailussa?
Williams kirjoittaa vähäeleisesti ja kauniisti.
Kirjallisuuden ystävää tarina puhuttelee erityisesti, koska Stoner todellakin
rakastaa kirjallisuutta ja sen opettamista. Kirjallisuudesta ja kirjoista
puhutaan paljon romaanin mittaan, mutta ei liian korkealentoisesti. Ilkka
Rekiaron käännöskin on herkullinen oivaltavan vanhahtavine sanavalintoineen.
Vielä varoituksen sana: älkää missään nimessä lukeko teoksen
alkuun sijoitettua John McGahernin saatetta
ennen romaanin lukemista! Jostain syystä McGahern ruotii yksityiskohtaisesti
kirjan juonen, enkä voi käsittää, miksei saatetta ole sijoitettu romaanin
loppuun.
John Williams: Stoner
(Stoner)
Suom. Ilkka Rekiaro.
Bazar 2015. 306 s.
Arvostelukappale.
P.S: Juttu on julkaistu keväällä 2015 Salon Seudun Sanomissa lähes samanlaisena kuin yllä. Kirjan
lukemisesta on siis kulunut jo runsaasti aikaa, mutta sen verkkainen, kuulas
tunnelma ja koskettava tarina ovat edelleen vahvoina mielessäni. Kun mietin
vuoden 2015 parhaita lukukokemuksiani, on Stoneria
mahdoton ohittaa. Kohokohtien ruotiminen taas on jälleen ajankohtaista, sillä
huomenna kirjablogeissa julkaistaan vuoden 2015 Blogistania-ehdokkaat. Katso
tarkempaa tietoa äänestyksestä vaikkapa täältä!