| Maltillinen kirjasaalis: kaksi ostettua, kaksi saatua. |
Suomen vanhimmat kirjamessut eli Turun kirjamessut täytti
tänä vuonna 32 vuotta. Ovet sulkeutuivat tänään sunnuntaina kello 17. Vielä en
tiedä, kuinka paljon messuilla oli tänä vuonna vierailijoita, mutta
näppituntuma kahden messuilupäivän eli perjantain ja sunnuntain perusteella on,
että koronaa edeltäviin huippulukemiin on vielä matkaa. *Kävijöitä oli yli 13 000 (eli n. 40 % vähemmän kuin v. 2019).
Käytäväkeskusteluissa väki oli tästä kahta mieltä. On harmi,
että ihmiset eivät vielä ole lähteneet liikkeelle entiseen malliin. Toisaalta
on mukavaa, kun kirjatiskeille ja lavakatsomoihin pääsee ilman kyynärpäätaktiikkaa.
| Messulavat ovat yleensä kuvien ottamisen kannalta lähinnä kaameita. Turun uusi Puisto-lava ei ole kaamea vaan ihana! Perjantaina esikoiskirjoistaan puhuivat Laura Andersson ja Lauri Lattu. Haastattelijana Mia Halonen. |
Kirjabloggaajana olen etuoikeutettu, sillä sain messuille
pyytämäni mediapassin. Se tarkoittaa siis sitä, että en maksa omasta
sisäänpääsystäni tai pysäköinnistä. Pyysin myös muutamia
vapaalippuja arvottaviksi ja yhteistyökumppaneilleni, ja pyyntööni vastattiin
avokätisesti. Näistä isot kiitokset Turun kirjamessujen järjestäjille!
Messuorganisaatio tarjosi meille kirjabloggaajille ja
-grammaajille perjantai-iltapäivänä pientä välipalaa sekä erityisohjelmaa.
Kirjailija Paula Havaste kertoi kirjoistaan ja kirjoittamisesta, ja kokki
Petteri Luoto omasta työstään ja hauskoista someprojekteistaan. Mukaan saimme
lahjakassin, joka sisälsi kaksi uutuusromaania. Lämmin kiitos myös tästä
mukavasta tilaisuudesta!
| Yritän messuilla kuunnella sellaisten kirjailijoiden haastatteluja, joiden kirjoja en ole vielä lukenut. Silti on kirjailijoita, joiden haastatteluja haluan käydä kuuntelemassa aina, kun tilaisuus on. Arttu Tuominen on jälkimmäisen ryhmän kirjailija. Taija Tuominen haastattelee. |
Tämänvuotiset Turun messut olivat ensimmäiset, joiden
ohjelmajohtajana toimi Vilja-Tuulia Huotarinen. Jenni Haukio
toimi tehtävässä pitkään, ja presidentti Niinistö adjutantteineen oli
tuttu näky messuyleisössä. Kieltämättä tämä toi oman pikantin mausteensa Turun
messuille.
Messukonsepti on pääpiirteissään pysynyt samanlaisena
vuosikymmeniä, eivätkä Turun ja Helsingin messut juuri eroa muuten kuin mittakaavan
suhteen. Pientä viilausta toki tehdään jatkuvasti. Eniten Turussa tuntui tänä
vuonna puhuttavan uudistus, jossa miltei kaikkia esiintymisaikoja oli lyhennetty
rutkasti. Virallisten messulavojen kirjailijahaastattelut olivat pääsääntöisesti
vain 15 minuutin mittaisia. Useamman esiintyjän keskustelut olivat yleisimmin kestoltaan
20–25 minuuttia.
| Kirjailija Aki Ollikainen ja ihan uunituore romaani Kristuksen toinen tuleminen. |
Bloggaajakollegani kysyi Vilja-Tuulia Huotariselta tähän syytä.
Selitys oli, että ohjelmanumeroiden väliin piti saada 5 minuutin tauot, joten
koska ei haluttu vähentää esiintymisten lukumäärää, lyhennettiin kestoa. Tajuan
kyllä tämän logiikan, vaikka en hyväksykään lopputulosta. Vartissa on mahdotonta
käydä oikeaa keskustelua. On vaikea kuvitella, että kirjailijat ja
haastattelijat tunsivat saavansa arvoistaan kohtelua, eikä kyllä yleisönkään
näkökulmasta pikadeittitunnelma ollut kovin antoisa. Jos siis jotain toivon
ensi vuodelta, niin mieluummin vähemmän esiintyjiä kuin näitä varttisessioita. Halleissa
oli kuitenkin väljää, joten kenties lavoja olisi sittenkin voinut olla enemmän?
| Taija Tuominen haastatteli kirjailija Merja Mäkeä ja kirjailija Kira Poutasta. |
Tämän vuoden teemana messuilla oli kuvataide. Omiin silmiini
ei sattunut ainuttakaan kuvataideaiheista ohjelmaa, mutta en rehellisyyden nimissä niitä muistanut etsiäkään. Ainakin perjantaiselle
koululaisyleisölle olisi voinut olla teemaan liittyvää toiminnallista ohjelmaa,
graffititaidetta vaikka?
Näin hieman 'messukrapulaisena' päällimmäinen fiilis
viikonlopusta on vähän kädenlämpöinen. Ketään varsinaista megavetonaulaa ei
messuilla tällä kertaa ollut, jollei Tommi Kinnusta lasketa. Hänen varttinsa
keräsi A-hallin päälavan eteen kohtalaisen yleisösisämeren ja signeerausjonokin
oli ihan kelpomittainen.
| Kymmenen hyvää syytä perustaa lukupiiri. Keskustelemassa Kirsi Ranin, Satu Rämö ja minä. Aikaa saimme 20 minuuttia, jotka käytimme tarkoin. |