| Kuva Peero Lakanen, Tampereen komediateatteri. |
Teimme miehen kanssa viime viikolla todellisen
kulttuuriretken Tampereelle ja Mänttään. Idea lähti liikkeelle jo
kevättalvella, jolloin jostain sattui silmiin mainos Tampereen komediateatterin
kesäteatterinäytelmästä Tankki täyteen. Teatteri oli saanut
alkuperäisiin rooleihinsa Ilmari
Saarelaisen ja Tuire Saleniuksen,
eli ihan oikeat Juhanan ja Ullan! Tämä on nähtävä, ajattelimme, ja varasimme
summassa liput esitykseen, jonka aikaan meillä molemmilla olisi varmasti
kesäloma.
| Tuire Salenius ja Ilmari Saarelainen, eli ihan oikeat Ulla ja Juhana! Kuva Peero Lakanen, Tampereen komediateatteri. |
Retkiohjelma täydentyi sittemmin Pyynikin kesäteatterin Avioliittosimulaattorilla
ja tutustumisella Mäntän Serlachius-museoihin.
Jos vähänkään taide ja historia kiinnostavat, suosittelen lämpimästi vierailua
Mäntän museoissa.
Mutta asiaan. Tv-sarja Tankki täyteen on kulttiainesta oman ikäluokkani ihmisten keskuudessa. Neil
Hardwickin ohjaama ja Jussi Tuomisen kanssa käsikirjoittama 6-osainen sarja
esitettiin televisiossa vuonna 1978, aikana, jolloin Suomessa oli tasan kaksi
tv-kanavaa. ’Kaikki’ katsoivat silloin samat ohjelmat, siltä ainakin tuntui. Tankki täyteen oli sarja, jota meillä
seurasi tiiviisti koko perhe. Sittemmin sarja jatko-osineen ja spin offeineen
on esitetty niin moneen kertaan, että valehtelematta osaan sen repliikkejä
ulkoa ja keskeiset kohtaukset myös. Sarjasta on vakiintunut käyttöön myös
sanontoja.
Teatteriversion sarjasta olen nähnyt joitakin vuosia sitten
paikallisen puoliammattilaisteatterin Teatteri Provinssin kesänäytelmänä. Silloinkaan ei haitannut yhtään, että tarina oli
perin juurin tuttu. Outi Keskevaarin dramatisointi perustuu tv-sarjan kuuteen
ensimmäisen kauden jaksoon, joista on poimittu keskeisiä kohtauksia.
Legendaarisin kaikista, eli kirkkoherran mopedin ja rovastin päätyminen
keskelle järvenselkää sunnuntaiaamuna, valitettavasti puuttuu, mutta kaikki muu
olennainen on saatu mukaan.
Emme olleet aiemmin olleet Tampereen komediateatterin ulkonäyttämön
katsomossa, ja teatterin nettisivuiltakin selvisi vain, että kyseessä on
katettu katsomo. Pakkasimme siis sateisena iltapäivänä reilusti vaatetta
mukaan, koska emme halunneet palella. Turha oli pelkomme, sillä teatterin
sisäpihalle on rakennettu täysin katettu ja seinillä ympäröity näyttämö
katsomoineen. Itse asiassa hikoilimme jo, vaikka ulkolämpötila oli noin
viisitoista plusastetta ja satoi. Katsomon penkit on numeroitu niin tiheästi,
että istuimme kirjaimellisesti kuin sillit suolassa rivillämme. Tästä antaisin
risuja. Yksi paikka vähemmän riviä kohti lisäisi katsomismukavuutta
melkoisesti. Lisäksi katsomon kattoa kannattelee kaksi hoikkaa pylvästä, joista
toisen taakse pahimmoilleen osuimme. Se haittasi jonkin verran katselua. Muuten
teatterin infrastruktuurissa ei ole moitteen sijaa.
| Kuva Peero Lakanen, Tampereen komediateatteri. |
Myöskään näytelmässä ei meillä Tankki täyteen -faneilla ollut moitittavaa, päinvastoin, viihdyimme
oikein hyvin. Kieltämättä on hieman absurdia, että 35-vuotiasta Juhanaa näyttelee
71-vuotias Ilmari Saarelainen ja viekoittelevaa baariapulaista Ullaa (Tuire
Salenius, 65) käy liehittelemässä konstaapeli Reinikainen (Risto Korhonen, jonkin verran nuorempi), tai että Sulo ja Emmi ovat
poikaansa nuorempia. Tämä kuitenkin unohtuu nopeasti näytelmän edetessä. Aimo Räsänen ja Petra Karjalainen ovat rooleissaan Sulona ja Emminä aivan
mainioita, varsinkin Räsänen. Sulon vihreä pipo on kuin liimattu hänen
päähänsä. Myös Jyrki Mänttäri
rovastina (ja muutamassa muussakin roolissa) on oikein hyvä.
Oman mausteensa näytelmään tuo huolellinen lavastus ja
puvustus, joka suorastaan huokuu 70-luvun nostalgiaa. Oli hauskaa bongailla tuttua
esineistöä lavalta ja lavasteista. Näytelmässä myös ajetaan ihan oikeasti polkupyörällä,
mopedilla ja autolla.
On vaikea sanoa, mitä tarinaa ja tv-sarjaa tuntematon
katsoja saa näytelmästä irti. Meitä tutut vitsit jälleen kerran kerrottuina ja
oivallisesti esitettyinä naurattivat siis vieläkin, mutta kuinka suuri
osuus huvista on juuri tuo tuttuus. Vaikea sanoa. Uskallan siis lämpimästi
suositella näytelmää Tankki täyteen -sarjan ystäville. Toivoisin kuulevani
kokemuksia myös sellaisilta katsojilta, joilla ei samaa assosiaatiovyyhteä ole mukanaan
katsomossa kuin meillä!
Tampereen
komediateatteri: Tankki täyteen.
Ohjaus Panu Raipia.
Katsottu 8.7.2015. Liput ostettu itse.
P.S. Kuin tilauksesta noviisikatsojan tunnelmia voi lukea Siiri L:n mainiosta blogista Some Superfluous Opinions.