Meri Savonen: Tonttulapset ja seikkailujen joulu

Koulun joulunäytelmien ja monien joulusatujen juonikuvio menee pääpiirteissään niin, että jostain syystä joulu näyttää olevan uhattuna, mutta sitten nokkelat tontut pelastavat sen viime hetkellä. Kaava on siis perin juurin tuttu, mutta Meri Savonen saa sen tuntumaan tuoreelta esikoiskirjassaan Tonttulapset ja seikkailujen joulu.

Lokakuussa Joulupukki ja postinhoitaja Vaari Riihiranta ovat huolissaan, koska lapset eivät tunnu olevan lainkaan joulumielellä. Toivekirjeitä on saapunut Korvatunturille ennätysvähän, ja Joulupukin on mietittävä, pitääkö lahjojen valmistamista supistaa. Menekki näyttää nimittäin huolestuttavan alhaiselta. Takkasalissa pidetään kriisikokous, jossa punotaan suunnitelmia joulun pelastamiseksi. Tonttupojat Timi ja Verne ovat tyytymättömiä aikuisten saamattomuuteen ja päättävät itse ryhtyä pelastustoimiin.

Marraskuussa alkavat Korvatunturin koulut. Pojat aloittavat ekaluokkalaisina koulussa, joka valmentaa tonttulentäjiä eli lentävien porojen ohjastajia. Samalla luokalla on myös Timin sisko Tiitu Tuisku-ystävänsä kanssa. Poikien suunnitelmana on opetella ennätysajassa lentämään ja sitten näyttäytyä aikuisille ihmisille läheisessä Havukosken kylässä. Syntyvä kohu palauttaa ihmisten ja lasten uskon jouluun ja Joulupukkiin, jolloin joulu pelastuu. Suunnitelma on siis yksikertainen mutta uhkarohkea. Tonttuja on ehdottomasti kielletty koskaan näyttäytymästä aikuisille ihmisille, jotta Korvatunturin toiminta pysyisi salassa ja turvassa.

Tiitu ja Tuisku saavat vahingossa vihiä poikien suunnitelmasta ja tempautuvat siihen odottamatta mukaan. Seuraa todella jännittävä seikkailu, josta ei vauhdikkaita ja täpäriä tilanteita puutu! Savonen vielä tiivistää tunnelmaa käyttämällä ennakointia ja lukujen loppujen cliffhangereitä oivallisesti. Tarinassa on muuten sivujuoni, josta lienee saanut ideansa tonttulapsista kertova toinen kirja Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat. Hieman vierastin amerikkalaiselta maistuvaa lentoporoideaa, mutta kaipa jouluperinteet ovat jo niin iloisesti sekoittuneet, ettei se ainakaan lapsilukijoita haittaa.

Kirja sopii mainiosti vaikkapa joulunaluspäivien iltasatukirjaksi ja jo itse lukevillekin lapsille. Pelastuuko joulu? Miten käy tonttulapsien? Pääsevätkö kaikki ehjin nahoin kotiin? Paljastuuko Korvatunturin kätketty tonttumaailma? Entä mitä tästä kaikesta sanoo itse Joulupukki?

Meri Savonen: Tonttulapset ja seikkailujen joulu

Kuvitus Sirja Iisakka. Saarni-kirjat 2010. 131 s.

Meri Savonen: Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat

Tämän kirkasvärisen kirjan nimi voisi olla Tontut downshiftaamassa, mutta eipä olekaan, vaan se on Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat. Meri Savosen toinen tonttukirja sijoittuu kesäkauteen. Korvatunturilla on leppoisa kevät, kun saunatonttujen vanhin Nuutti Vuonankaali joukkoineen saapuu pyytämään apua joulutontuilta. Ihmiset ovat alkaneet ymmärtämättömyyksissään joukolla hävittää vanhoja hyviä puulla lämmitettäviä saunojaan. Samalla he tietämättään hävittävät myös saunatonttujen kodit. Jotain on tehtävä. Vuonankaali ehdottaa laajamittaista saunojenkunnostusoperaatiota purkuinnon hillitsemiseksi.

Sattumalta kirjan päähenkilö, pieni ja reipas tyttötonttu Tiitu Pietaryrtti tempautuu mukaan operaatioon. Tiitu ystävineen ajautuu Elsa Koivuniemen saunatontun Justuksen kotikoloon. Elsa on ilmoittautunut Suomen upein sauna -kilpailuun, ja tontut näkevät siinä mahdollisuutensa. Jos Elsan perinteinen, hidas sauna voittaisi, ihmiset ehkä alkaisivat taas arvostaa perinteisiä saunojaan ja niissä rauhoittumista. Elsan sauna vain vaatii kosolti kohentelua ennen tuomareitten saapumista. Seuraa melkoisesti ahertamista ja jännittäviä tilanteita, ennen kuin sauna on saatu tuunattua voittokuntoon.

Kirjan tarina etenee hitaanlaisesti, mikä tietysti sopii hyvin sen teemaan, hidastamiseen. Paikoin selittäminen alkaa tosin tuntua ainakin aikuisesta lukijasta tuskastuttavalta. Nopsempaankin voisi ehkä edetä? Vai kannattaisikohan minunkin ottaa kunnon ruusunmarjahajustetut löylyt tajutakseni, ettei kiire johda mihinkään? Tarinaa on höystetty mukavalla huumorilla, jota syntyy Justuksen huonokuuloisuudesta ja Tiitun kesyn variksenpojan toilailuista. Vähän vaikealta tuntuu oikean kohderyhmän haarukointi. Kohtalaisesti itse lukevat, noin 8-10-vuotiaat? Iltasaduksi hieman nuoremmille?

Kirjaa on satunnaisesti piristetty pienillä mustavalkopiirroksilla, jotka ovat Sirja Iisakan käsialaa. Tekstin ja kuvan suhdetta olisi voinut miettiä vielä, sillä kuvat ovat hauskoja ja niitä olisi voinut olla enemmänkin. Lopussa on nuotit tarinaan liittyvään lauluun. Aiempaa Tiitusta ja kumppaneista kertovaa kirjaa Tonttulapset ja seikkailujen joulu en ole lukenut, mutta siinä taitaa joulu olla vaarassa. Tämän kakkososan ilmestymisestä löytyy pikku-uutinen Länsiväylän verkkosivuilta, ja sen kuvassa kirjailija lukee kirjaansa lapsille.

Meri Savosen kustantaja on pieni lastenkirjallisuuteen keskittynyt turkulainen Kustannusosakeyhtiö Saarni-kirjat, jonka takana on lastenkulttuuriin keskittynyt Matias Saarni. Sama mies on helsinkiläisen Suomen lastenkirjakaupan omistaja. Tämä vinkiksi niille, jotka miettivät lastenkirjalleen kustantajaa.

Meri Savonen: Tonttulapset ja ketuilla ratsastavat vieraat

Kuvitus Sirja Iisakka. Saarni-kirjat 2011. 171 s.

Kirjahyllyyn ei parhaillaan oikein täytettä sovi. Jos kiinnostuit kirjasta ja haluaisit sen itsellesi tai sinulla on sopiva lukija tiedossa, laita viestiä kommentteihin. Jos halukkaita ilmaantuu useampia sunnuntaihin 17.6. klo 19 mennessä, arvon kirjan kiinnostuneiden kesken.