Riika Ruottinen: Porno sijainen – Sarjakuvia työelämästä

Odottelin toista kuukautta Riika Ruottisen sarjakuva-albumia Porno sijainen – Sarjakuvia työelämästä saapuvaksi kirjastosta. Hain kirjan matkalla töistä kotiin ja hotkaisin sen yhdeltä istumalta. Raadollinen, tinkimätön ja raaka ovat adjektiiveja, jotka nousivat mieleeni näitä armottomia työelämäkuvauksia lukiessani. Ruottinen ei totisesti säästele tai pehmentele mitään kertoessaan autofiktiivisissä sarjakuvissa omista kokemuksistaan, näkemästään ja kuulemastaan.

Ruottisen kuvaamat tilanteet ja olosuhteet iskivät minuun todella lujaa. Riika-niminen nuori nainen työskentelee opetusalalla pätkätöissä. Suomen kieli ja kirjallisuus ovat selvästikin hänen opetusalaansa, mutta hän työskentelee maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta antavassa oppilaitoksessa (yrityksessä?) ja opettaa suomea toisena kielenä. S2-opinnot ovat kuitenkin vielä kesken. Työpisteet vaihtelevat ja työjaksot ovat jatkuvasti katkolla.

Työ kirjavan opiskelijajoukon kanssa on vaativaa monella tapaa, eikä Riikalla oikein ole eväitä kaikkien eteen tulevien kysymysten ja ongelmien ratkaisemiseen. Itse työ turhauttaa, vie voimat ja tekee vihaiseksi. Tuttua monelle opettajalle? Valitettavasti. Mutta tämä ei harmi kyllä vielä riitä, vaan päälle tulee vielä monenlaista taakkaa työnantajien ja työyhteisön suunnalta.

Koska Riika on sijainen, toisin sanoen todennäköisesti vain väliaikainen työyhteisön jäsen, häntä kohdellaan suoraan sanoen törkeästi. Vielä valitettavampaa on, että monia Riikalle sattuvia tilanteita tapahtuu myös vakituisissa virka- ja työsuhteissa oleville. Mutta sijaiset, opetusalan pätkätyöläiset, tuntuvat olevan todellista vapaata riistaa.

Ruottinen kuvaa lukuisia tilanteita, joissa Riika kohtaa epäasiallista kohtelua oppilaitosten työntekijöiden suunnalta. Jo työhaastattelutilanne voi mennä kertakaikkisen pieleen, mutta työn kipeästi tarvitseva hakija puree hammasta ja nielee nöyryytykset. Lukemattomien koulujen sisäilmaongelmat ja väistötilajärjestelyt näyttäytyvät surullisen ankeina.

Teoksen alaotsikko on Sarjakuvia työelämästä, ja se on sen mukaisesti esitystavaltaan episodimainen. Pohjalla kulkee kuitenkin juoniaihelma, ja tarina saa päätöksensä. Riika tekee rohkean ratkaisun, mutta työelämän ja koulutuksen järjestäjien kannalta se ei ole kovin mairitteleva.

Sarjakuva sopii yllättävän hyvin tällaisenkin asian käsittelyyn. Kuvan ja sanan yhteispelillä Ruottinen ilmaisee monenlaisia sävyjä ja tunnelmia. Hän käyttää vaihtelevia kuva- ja tekstilajeja oivaltavasti ja niin, että kokemattomampikin sarjakuvan lukija saa ahaa-elämyksiä. Maltoin myös tutkia kuvia rauhassa. Välissä on jaksoja, joissa taustoitetaan tilanteita yhtenäisellä kertovalla tekstillä.

Minuun Porno sijainen siis iski kuin nyrkki palleaan. Soisin sitä luettavan opehuoneissa ja rehtorien kanslioissa syventyen ja ajatuksella. Olisiko syytä miettiä vähän oman työyhteisön ja ihan omaa työkäyttäytymistä? Mitäpä jos kohtelisi sijaista kuin kollegaa?

Riika Ruottinen: Porno sijainen – Sarjakuvia työelämästä
Pokuto 2019. 160 s.

Kirjasto.