Olen antanut itseni
ymmärtää, että nuori kirjailija Aleksi
Delikouras on jokaisen äidinkielen opettajan toteutunut märkä uni: nuori
mieskirjailija, joka on kirjoittanut poikia kiinnostavia nuortenromaaneja
parikin sarjaa. Aiemmin en ole tullut asiaan sen paremmin perehtyneeksi, mutta
saatuani arvostelukappaleen Nörtti-sarjan kolmannesta osasta päätin ottaa
selvää vähän enemmänkin ja kipaisin kirjastosta sarjan kaksi aiempaa osaa.
Sanotaan, että nuortenkirjan
pitää olla nykyään muutakin kuin ’vain’ kirja upotakseen vaikeimmin
tavoitettavaan yleisönosaan. Nörtti-sarja on juuri tällainen monimediainen
teos. Pohjalla on Youtubessa
julkaistu lyhytelokuvasarja, jolla on kunnioitettava määrä katselukertoja.
Oheistuotteena sarjalla on päähenkilön DragonSlayer666:n Facebook-sivu, jolla on runsaat parikymmentätuhatta tykkääjää. Ei hassummin
ollenkaan! Tavallaan tuntuukin, että itse asiassa kirjat ovat tässä tapauksessa
oheistuote.
Muodoltaan Nörtti-sarjan
kirjat ovat päiväkirjaromaaneja. Kaava on tuttu ja turvallinen sekä yllättävän
toimiva, jälleen kerran. Heikkoa lukijaa ilahduttavat aukeamat, joilla on vain
rivi tai kaksi, jos Dragon päivä tai viikot ovat menneet vain pelatessa eikä
merkitsemisen arvoista ole tapahtunut. Aikajänne on toistaiseksi ilmestyneissä
kirjoissa noin puoli vuotta tai vuosi kussakin. Ensimmäisessä kirjassa
päähenkilö aloittaa kahdeksannen luokan ja edetään joululomaan, seuraavassa
käsitellään kahdeksannen luokan kevätlukukautta leirikouluineen ja kolmannessa
mennään läpi koko ysiluokka sekä kesälomasta niin pitkälle, että tiedot
jatko-opintopaikoista saapuvat.
Päähenkilö Drago on
nörttipojan todellinen prototyyppi: peliriippuvainen, urheilua inhoava, rillipää
ja pitkätukka, ujo ja usein paremmannäköisten kavereitten hampaissa ja
kiusattuna. Drago kuitenkin pärjäilee kaikesta huolimatta kohtalaisesti, vaikka
vastoinkäymisiä ja kommelluksia toki riittää. Hän suhtautuu maailmaan happaman
ylimielisesti, mikä ei aina ole paras strategia. Äiti koettaa rajoittaa pojan
peliaikaa, mutta laihoin tuloksin. Koulunkäynti on lähinnä epäsäännöllistä,
koska se haittaa ikävästi pelaamista. Jos koulussa ei olisi Fetasalaattia eli
ihanaa Kristaa, Drago kävisi siellä varmasti vieläkin harvemmin.
Drago on siis ihastunut
Fetasalaattiin, mutta kontaktiin pääsy tytön kanssa on hankalaa, ja sitten
pakkaa sekoittaa vielä komea ja suosittu Jake, joka jostain kumman syystä pitää
Dragoa ystävänään. Kotona hankaluuksia aiheuttaa äidin lisäksi äidin
kreikkalainen miesystävä Jorgos, joka koettaa tehdä tuttavuutta Dragon kanssa.
Drago häpeää silmät päästään Jorgoksen hyvää tarkoittavien tempausten vuoksi.
Kun luokka lähtee leirikouluun Kreikkaan, Jorgos ilmoittautuu mukaan
valvojaksi, esimerkiksi.
Koulu ei oikein maistu,
mutta lukioon pitäisi kuitenkin päästä. Yllätyksekseen Drago huomaa jossakin
välissä, että saa ihan kohtuullisia numeroita, jos viitsii lukea kokeeseen.
Mutta ei hänestä mitään hikaria tule, vaikka ruotsinopettaja onnistuukin
hetkeksi jallittamaan poikaa aika mallikkaasti! Drago suhtautuu ainakin
pinnalta katsoen ikävähkösti useimpiin koulukavereihinsa, ja opettajat vasta
ovatkin nuivaa sakkia:
Kaikki opettajat ovat varmasti oman alansa
epäonnistujia. Miksi kukaan muuten haluaisi olla opettaja? Mä joudun luojan
kiitos viettämään yläasteella vain kolme vuotta, mutta opettajaraukat ovat
olleet siellä jo kymmeniä vuosia ja vielä pitempäänkin. Multa meinas lentää
laatta, kun ajattelin opettajien elämää. Mitä haaskausta!
Delikouras kirjoittaa
sujuvasti ja hauskasti, jopa niin, että keski-ikäistä naistakin nauratti ihan
oikeasti välillä. Kirjat ovat myös hyvin kilttejä ja viattomia. Toisaalta ne
valaisivat hauskasti poikien pelimaailmaa, josta ainakin itselläni on hyvin
hatara kuva. Hieman minusta ideat alkoivat jo kolmannessa kirjassa loppua ja
tarina venyi turhaan toistellen itseään, mutta nuorille faneille se tuskin
vielä oli liikaa.
Delikouras on monilahjakas
nuorukainen, joka opiskelee elokuvaohjausta ja on myös itse näytellyt
elokuvissa. Tällä hetkellä hän toimii myös Lukuintolähettiläänä
Siri Kolun kanssa.
Aleksi Delikouras: Nörtti – New game
Otava 2012. 206 s.
Kirjasto.
Aleksi Delikouras: Nörtti 2 – next level
Otava 2013. 173 s.
Kirjasto.
Aleksi Delikouras: Nörtti 3 – game over
Otava 2014. 250 s.
Arvostelukappale. Kiitokset
kustantajalle!