Yö laavulla (+ alennuskoodi)

Olen pitkään haaveillut yöretkestä luontoon. Ajatuksissa siinsi alunperin leuto kesäilta ja yötön yö. Mutta koska kesä tuli ja meni sujahtaen töissä, sai syysloma kelvata. Ja kyllä oli eksoottista, sen voin taata!

Retken maisemakuvat ovat vilahdelleet tiuhaan Instagramin seinällä ja storyssa. On kuitenkin ihana avata tunnelmia tänne laajemmin. Kyttäsimme parasta viikonpäivää reissulle, mutta koska tiedossa oli lähinnä lunta, räntää ja vesisadetta päätimme vain suunnata pakkaamaan riittävästi vaatetta mukaan sen suorin tein. Koska tiesimme, että mittari painuisi mahdollisesti pakkasen puolelle, oli varustauduttava kunnolla. Tila-auton takakontti oli täppösen täysi kun suuntasimme kohti Tervon Manginniemeä. Pienen paikkakunnan suosittu retkikohde ei turhaan ole niin kehuttu. Paikka oli kertakaikkisen upea. Lokakuu takasi sen, että laavulla ei ollut ruuhkaa. 

Matkalla kohti Tervoa, räntäsade lakkasi ja taivas aukeni, aurinko tuli esiin. Näin yhden elämäni kauneimmista auringonlaskuista. Peilityyni järvenselkä oli upea! Tiesimme, että yöllä tulisi esiin lähes täysi kuu. Sitä oli mahtavaa ihmetellä pimeässä yössä.

Varustauminen otti aikansa. Lapsille oli kunnolliset pakkasen pitävät makuupussit. Me aikuiset tukeuduimme kerrospukeutumiseen ja köykäisempiin makuupusseihin. Mutta hyvin meni. Päällä oli North Outdoorin luottokamat: aluskerrasto, välikerrasto, Suomessa valmistettu merinoneule sekä kahdet merinovillasukat, tuubihuivi ja pipo.  Pakkasen sijaan puraisi eräilykärpänen pahemman kerran. Koska selvisin tästä yöstä voittajana, ovat kesäyöt silkkaa juhlaa tämän jälkeen. 

Myös lapset vuorasin merinovilloilla. North Outdoorilta löytyy laadukkaita lasten ja nuorten kerrastoja, villapaitoja ja asusteita. Tyttären suosikki on villapaita, joka kelpaa myös kouluun. Poika tykkää North Outdoorin aluskerrastoista ja MERINO 70 piposta.  Koko sakki oli melko paksujen kerrosten peitossa. Vaikka nuotio paloi lähes läpi yön, ei yksikään vaate ollut liikaa.

Heräsin aikaisin auringon vasta kajastaessa. Kävelin rannalla ja otin kuvia. Tunnelma oli sanoin kuvaamattoman upea!

Oli ihanaa istua aamuvarhaisella nuotiolla, juoda kahvia ja syödä aamupalaa. Parasta oli jakaa hetki äitini ja lasteni kanssa. Koen oloni onnekkaaksi, että teini-ikäinen poikani haluaa vielä retkeilemään. Toivottavasti vielä useamman kerran. 

Sen totesin, että retkeily on varustelaji. Kun makuupussi ja vaatetus on kunnossa, pitää luonto huolen puitteista. Merinovilla toimii erityisesti kerrospukeutumisessa. Parasta oli, että kamppeita ei tarvitse pestä. Pelkkä tuuletus riitti jopa siihen, että savun haju katosi täysin. Tämä perustuu siihen, että merinovilla on antibakteerista - se puhdistaa itse itsensä. Itselleni tärkein seikka on materiaalin muovittomuus. 100% luonnonkuitu on myös ettinen ja ekologinen valinta. 

North Outdoor lupasi ilahduttaa myös teitä. Koodilla Kati15 saat 15% alennuksen North Outdoorin verkkokaupasta. Yli 50 euron toimituksissa ei ole postimaksua.

Ilahdutamme myös Instagramin-tililläni kivalla North Outdoor-arvonnalla, joten sinne kipin kapin osallistumaan, jos haluat voittaa itsellesi vapaavalintaisen kerraston.

Minä puolestani jään etsimään seuraavaa retkikohdetta!

Ihanaa viikon alkua!

Luiskat kuntoon kuorikatteella

yhteistyö: GreenCare

Kirjoitan tänään myös hieman ohi pihan ja puutarhan. Nyt ollaan tontin laitamilla ja jopa sen ulkopuolella. Pihan sisältä kun piha näyttää loppuvan muotoon leikattuun taikinamarja-aitaan. Sen takana on  melkoisen jyrkkä luiska, jolla on mittaa lähes kolme metriä. Tien laitaa puolestaan on kolmisenkymmentä metriä. Tältä se on näyttänyt kokonaisuudessaan vasta pari päivää. Viimeiset neliöt viimeisteltiin lauantaina.

Aiemmin luiska kasvoi niittämättömänä vyötärönkorkuista vuohenputkea, rikkaa, heinää ja nokkosta. Pari viimeistä vuotta kasvua niitettiin. Pyrin sulkemaan silmäni joka kerta ohi kulkiessani. Hirvitys johon en halunnut koskea. Oli niin paljon kivempi laittaa pihaa tuolla toisella puolella. Luiska kun ei koskettanut millään lailla sisäistä puutarhaintoilijaani. Kauanko hivitystä katsoin? Kymmenisen vuotta. Melko komea suoritus. Heh!

Tänä keväänä päätin laittaa tämän alueen uuteen uskoon samaan syssyyn kasvihuoneen pohjien kanssa. Luiska raavittiin rikki kaivinkoneella ja rikkamoskaa juurinen vedettiin alas. Toiseen laitaan saimme haaskattua ja tasattua kasvihuoneen pohjasta nousseen ylimääräisen maan. Tämän jälkeen oli vuorossa lapiohommat, jota on kestänyt läpi kesän, koska hommaa tehtiin paloissa. Joka neliö oli käännettävä ja harattava moneen kertaan, jotta pohjaan jääneet juuret saatiin pois kokonaan. Melkoinen määrä kärrättävää. Kun pinta oli harattu tasaiseksi, levitin maisemomointikankaan ja päälle ladattiin säkkitolkulla GreenCaren puunkuorikatetta. Oli tärkeää saada kangas ja kate mahdollisimman nopeasti paikoilleen, jotta pintaan ei siementänyt uutta rikkaa. Pienet juuren pätkät kuihtuvat hiljalleen tuonne alle. 

Kangas on juntattu yläreunasta kivillä kiinni. Kate ei ole valunut minnekään edes kovissa sateissa. Katteen paksuus on nyt noin 7 senttiä ja lisään sitä keväällä vielä hienoisen kerroksen. Olen kokenut, että tämä on ainoa tolkullinen tapa pitää ison pihan luiskat siistissä kunnossa. 

Joku ehkä muistaakin meidän tontin toisella laidalla sijaitsevan Kirsikkamäen. Rinnetontin luiska on siellä loivempi, mutta pidempi. Se on peitetty kokonaan kasveilla ja puunkuorikatteella. Kuorikatteella peitetyt alueet ovat tarkoituksella laajoja. Hoito on helppoa ja kasvimassan sekaan mahtuu heittämällä myös kottikärryn kanssa. Pihani on kaukana helppohoitoisesta erityisesti valtavan perennamäärän takia. Sen vuoksi olen halunnut helpottaa hommaa valitsemalla maisemointikankaan käytön luiskissa ja hoitopoluissa. Tiedän sen jakavan mielipiteitä paljon.

Pintaan siementää innolla erityisesti malva. Se on kuitenkin suhteellisen helppo nyppiä irti. Rikat myös erottuvat hyvin ruskeaa taustaa vasten. Hankalin rikoista on peltokorte. Se punkee läpi kankaan tuosta vain. Olen taltuttanut sitä kaatamalla suurimpien kasvustojen päälle GreenCaren Nurmikon Sammal pois-rakeita. Peltokorte viihtyy köyhässä ja happamassa maassa, joten päättelin kotipuutarhakemistinä, että se inhoaa samaa tavaraa kuin sammalkin. Sammal pois on osoittautunut meillä melkoiseksi pelastajaksi peltokorteongelman kanssa. Kokonaan se ei kasvia tapa. Maanpäällinen osa ruskistuu ja kuivuu kasaan minkä seurauksena kasvusto on heikempi ja ei rehota valtoimenaan. 

Kertokaa ihmeessä omat vinkkinne aiheeseen. Kommenteissa on usein tosi hyviä uusia oivalluksia. 

Aurinkoista tiistaita!

*Postaus on tehty yhteistyössä GreenCaren kanssa*

Vettä kiitos!

yhteistyö Brita

En liene ainoa, joka on saanut opettelemalla opetella veden juomista. On lähes kummallista miten vähällä oikeasti pärjää. Täysin eri seikka miten terveellistä se on. Jos edes litran saisi ohimennen juotua niin, että se ei olisi pakkopullaa. Se mikä tässä pakkopullassa on erikoista, on se, että vesihän on oikeasti tosi hyvän makuista. Ja siitä tulee hyvä olo. Jostain kumman syystä siitä saa silti muistutella itseään.

Selkeä käännekohta veden juonnissa on aina kesän loppuminen. Kesällä tulee juotua tolkuttomia vesimääriä pihalla. Kannan mukana aina jonkunlaista mielellään mahdollisimman isoa vesipulloa, kun olen pihatöissä. Ja kun pihatöitä tulee tehtyä lähes päivittäin, on veden juominen automaatio. Jotenkin se ajatuksella tekeminen unohtuu sitä mukaan, kun auringon säteiden määrä lisääntyy. Kesän loppuun mennessä olen jo autuaasti unohtanut miten sitä sisällä saikaan vesikiintiön täyteen.

Oli aika ottaa esille vanha hyvä tapani vesikannu. Töiden lomassa tulee juotua huomaamatta, kunhan vain muistan laittaa vettä tarjolle. Uutta puhtia hommaan tuli, kun sain kokeiluuni vettä suodattavan Brita fill and serve Mind karahvin.  

Karahvia muistuttava uusi Brita on varsin linjakas  ja kaunis vesikannuksi. Se tekee yllättävän paljon muutakin kuin toimii kannuna. Se suodattaa vedestä pieniä epäpuhtauksia, joita vesijohtoveteen jää. Olen ollut kyllä jo opintojenikin puolesta tuskaisen tietoinen, että meidän varsin juomakelpoisessa vedessä on jäämiä kloorista, raskasmetalleista ja kasvinsuojeluaineista. Viimeinen näistä pitää sisällään melkoisia myrkkyjä varsin huolehtivasta nimestään huolimatta.  

Kun lapset lähtevät kouluun kaivan esiin milloin mitäkin myöhäistä aamiaista, vettä ja kahvia. Keittiön pöytä muuttuu pariksi tunniksi työpöydäksi. Siinä lomassa on ihana syödä ohimennen ja polttaa kynttilöitä. Varsin rattoisaa!

Britan suodatin myös parantaa veden makua ja hajua. Täytän oman kannuni illalla ja laitan sen jääkaappiin. Vesi on kylmää ja raikasta aamulla. Kaveriksi on ehdottomasti saatava sitruunaa tai limeä. Karahvi ja Britan perinteisempi kannu löytyvät esimerkiksi Prisman hyllyltä. 

Joten kippis ja puhtia päivään!

Ensimmäiset kylvöt ja siemenarvonta

Kädet mullassa ja maailmassa kaikki hyvin. Vuoden ensimmäisissä kylvöissä on aina jotain kutkuttavaa ja sykähdyttävää. Kaikki tuntuu tässä vaiheessa mahdolliselta. Valo paistaa hieman kirkkaammim ja arvio vapaista pöytätasoista on vähintäänkin ylioptimistinen. Siemenpusseja on saatava hypistellä, vaikka kaikkea ei voi vielä kylvää. Kaikeasta voi kuitenkin haaveilla. Ja suurin haave koskee tällä hetkellä latva-artisokkaa. Nyt ristin käteni kyynärpäitä myöten ja lähetän ne kaikkein hartaimmat toiveet äiti-maalle. Anna näiden kukkia!

Keskitän paukkuni tänä keväänä erityisesti kesäkukkiin muutamaa hyötykasvia ja perennaa lukuunottamatta. Kertoilen kevään mittaan mitä kaikkea kylvömultaan päätyy. Olen erityisen viehättynyt köynnöksiin ja pitkän esikasvatuksen vaativiin yksivuotisiin kasveihin. 

Pidän Nelson Nelson Gardenin siemenvalikoimasta. Kevään messuilla etsin aina heidän osastonsa. Hyllytolkulla laadukkaita siemeniä ja mielenkiintoisia lajikkeita. Olen jo muodostanut tästä pienen keväisen perinteen. On ihana hypistellä pusseja käsissäni, kun valitsen keittiöpuutarhan herkkulajikkeet. Arvostan siemenissä ylipäätään erikoisempia lajikkeita ja tasalaatuisuutta. 

En halua olla yksin sekaisin siemenistä joten pyysin teillekin jotain arvottavaa. Nelsonilta on tänä keväänä ilmestynyt hauskoja uutuuksia. Miltä kuulostaa Japaninkaali eli tatsoi (pakko kokeilla!), leikkopapu, villirukola ja herkullisen näköinen tomaatti 'Golden Currant'? Tällainen neljän pussin setti lähtee jollekin onnekkaalle. 

 Arvontaan voit osallistua seuraavasti:

* Liittymällä blogini lukijaksi / olemalla blogin lukija ja jättämällä viestin postauksen perään.

*Lisäarvan voit lunastaa blogini Facebook-sivuilla. Käy tykkäämässä sivustosta ja jätä puumerkki itsestäsi.

Arvonta alkaa NYT ja päättyy sunnuntaina 28.1.2017. klo 20.00

ONNEA ARVONTAAN!

p.s. Samanlainen arvonta on myös Versoja vaahteramäeltä-blogissa. Tuplaa arpaonnesi ja osallistu molempiin!

Kylvöjä ja satoa

 Yhteistyö Nelson Garden

Kesän mukavimpia hetkiä on valita keittiöpuutarhaan kylvettävät hyötykasvit. Suurimmaksi osaksi laatikoihin päätyy varmoja valintoja kuten salaatteja, porkkanoita, herneitä ja lehtikaalia, mutta varsinkin lajikkeilla on kiva hullutella. Sain kokeiluun vinon pinon siemeniä Nelson Gardenin valikoimasta. Siemenet ovat tuttuja jo ennestään, sillä olen kylvänyt niillä satoa jo vuosia. 

Ensimmäistä satoa on jo korjattu. Retiisit ja salaatit valmistuvat niin nopeasti, että uusintakylvös oli jo paikallaan. Olen tökkinyt kylvöreikiä ja -uria koulintasetin tikulla. En edes tiennyt tarvitsevani tällaisia, koska en tiennyt miten kätevät nämä ovatkaan!

Nelson Gardenilta on tullut myös laadukkaita istutuskasseja. Harmaa-pinkkiä Blueberry-kassia on kolmea kokoa. Omani ovat vielä niin siistit ja uudenkarheat, että en raaskinut istuttaa niihin. Sen sijaan varastoin niissä siemeniä, harsoja ja hanskoja. Nämä ovat kevyet kantaa, mikä on aina plussaa minusta. 

Kokeilua odottamaan jäi vielä esikasvatussetti. Turvepriketit ja minikasvihuone pääsevät taatusti käyttöön ensi keväänä. 

Nyt on satoa mitä odotella!

Sorapinnat puhtaaksi rikoista

  yhteistyö Fiskars

Vapaa-ajan ongelma on taas ratkottu, kun pihaan kipattiin nuppikuormallinen kivituhkaa. Kuin taivaanlahjana tuli postissa myös sorapintojen huoltoon sopivat Fiskarsin light-sarjan välineet. Sora-alue on meillä keskiverto beduiinikentän kokoinen, mikä vaatii melkoisia ponnistuksia, jotta se pysyy rikoista puhtaana. 

Sala-ojaremontin yhteydessä uusittu soramateriaali on pysynyt säännöllisellä huololla rikoista puhtaana. Ainostaan reuna-alueet kasvavat rikkaa erityisesti syksyllä. Alkukesästä on aika hoitaa ne rikattomaksi. Pidän pihaan valitusta isompirakeisesta luonnonsorakivimurskeesta. Se oli kuitenkin epäkäytönnöllinen valinta pihaan, jota ympäröi suuret jalopuut. Haravointi isojen kiven möllyköiden välistä on hankalaa ja kottikärry oli aina täynnä soraa. Lisäämme rikkojen poiston jälkeen pintaan 6mm kivituhkan joka tiivistyy hyvin. Haravointi on jatkossa huomattavasti käytännöllisempää. 

Törmään usein kysymykseen miten sorapinnat pysyvät siisteinä. Tähän ei auta kuin jatkuva haraaminen ja yksittäisten rikkojen poisto. Alueet, mihin kertyy enemmän maatunutta ainesta, kaivan ylös kokonaan parin vuoden välein ja täytän ne uudella kivituhkalla. Mukana häipyy rikkojen kasvualusta ja mahdolliset siemenet. Voikukat kannattaa nyppiä ohimennen voikukkaraudalla, kun ne ovat mahdollisimman pieniä. Homma on hyödytöntä, jos et saa koko juurta mukana. Isommille voikukille on Fiskarsilla oma työkalunsa. Sillä saa pitkätkin juuret ylös. 

Kivituhka on ollut käytännöllinen myös keittiöpuutarhassa. Siellä nypin rikkoja heti kun niitä ilmestyy. Haraan polut 2-3 kertaa kuukaudessa. Jos multaa putoaa polulle poistan orgaanisen aineksen saman tien pois. 

Työkalut ovat käden ulottuvilla keittiöpuutarhassa. Talikolle ja lapiolle on jatkuvasti käyttöä. Light-sarja on paljn paremman kokoinen minun kokoiselleni keskivertomittaiselle naiselle. Jaksan työskennellä näillä paremmin kuin perinteisen kokoisilla työvälineillä. Nyt ei puutu enää kuin kanttausrauta!

Ei varmaan tarvitse edes kertoa minkä hiekkakasan kanssa askartelen taas tämän päivän. 

Aurinkoista viikkoa!

Tomaatin varastolannoitus ja tukeminen

Valtava määrä hyöty- ja koristetaimia on siirtynyt esikasvatuksesta (ja taimikaupoilta) ruukkuihin, lavoihin ja parvekelaatikoihin. Viimeisten joukossa olen istuttanut tomaatin ja kurkun taimia. Sain Kanelia ja kardemummaa-blogin Marialta 3 tanakkaa tomaatin taimea, jotka istutin Elhon iloisen keltaisiin Green basics Grow poteihin. Ruukku on kierrätysmuovia ja sävy on mitä täydellisin! 

Yksi taimi per ruukku on sopiva määrä. Laitan tomaatille joka vuosi uuden ravinteikkaan mullan. Käden ulottuvilla on luomu yleislannoite, narua ja sakset. Iso kourallinen lannoitetta omana kasanaan toimii varastolannoituksena, mistä se liukenee kesän aikana pikku hiljaa.

Laitan pohjalle viisi senttiä ruukkusoraa, viisi senttiä multaa, ja tämän jälkeen lisään varastolannoituksen. Sopiva paikka on jossain ruukun reunan ja taimen juuripaakun välimaastossa. Ei kuitenkaan kiinni juurissa. 

Kierrän narun löyhästi taimipaakun tai juurenniskan ympärille. Kieputtelen narun taimen ympäri hellästi lehtiä varoen ja kiinnitän narun kattorakenteen tankoon.

Minulla ei ole kasvihuonetta. Sen sijaan tomaatit ja kurkut kasvat Grow Campin suojissa. Korkealaatuisesta muovista tehty kasvihuonelava on uudenveroisessa kunnossa toisen kauden alkaessa. Olen saanut siitä paljon kyselyjä. Irrotin talveksi kaikki muovit ja vaijerit. Kasasin ja pesin sen keväällä. En näe siinä mitään kulumaa. Runko kesti hyvin ulkona talven. Se oli hieman huterampi ilman vaijereita, mutta pysyy silti  kasassa. Muovien laitto toisella kerralla sujui jo rutiinilla ja siihen meni puolisen tuntia. Minulla on keittiöpuutarhassa perusosa ja yksi lisäosa.

Tässä vielä kuva vielä narusta, jonka kiersin tomaatin rungon ympärille. Se pysyy hyvin paikallaan, kun lähtö on mullan alla. 

Istutin lavan eteen vielä pari ruukullista laventelia ja petunioita. Tykkään näistä leveistä ja matalista kasvatusastioista.  Petuniat istutin Elhon Green basics bowliin ja tähkälaventelit Loft urban bowliin. 

Keittiöpuutarha tuottaa sadon lisäksi niin suunnatonta iloa, etten voi sanoiksi pukea!

*Postaus on tehty yhteistyössä Elhon kanssa*

Laakeripuiden kevät ja mullanvaihto

Olen kertonut aiemmin talvettavani laakeripuita. Niitä on yhteensä kolme kappaletta ja ne viettävät talvensa meidän pihamökissämme. Valoisa paikka ikkunalla ja kymmenen asteen lämpötila ovat hyvinvoinnin salaisuus. Vettä lorautin kerran tai kahdesti kuussa. Miten nyt satuin muistamaan. 

GreenCaren vinkkien mukaan huhtikuun ensimmäiset viikot ovat parasta mullanvaihtoaikaa. Kuun alkuun minäkin projektin ajoitin. Valitsin näille viime kesänä reilunkokoiset ruukut, jotta niitä ei tarvitse pariin ensimmäiseen vuoteen vaihtaa. Annoin laakeripuiden olla paikallaan. Kaivoin sen verran vanhaa multaa pois minkä juuristoa häiritsemättä helposti sain. Tilalle lisäsin GreenCaren Puutarhan KESÄ kesäkukkamultaa, mitä laakeripuilla oli jo viime vuonnakin. Kuumalla parvekkeella mullan kastelukiteet tulevat enemmän kuin tarpeeseen. Hyötymikrobit puolestaan lisäävät puiden vastustuskykyä ja hyvinvointia. Mullanvaihdon yhteydessä on hyvä saksia laakeripuun kuivat oksat pois, joita kertyy latvuston sisälle. Näppäränä keräsin lehdet talteen ja kiikutin keittiöön. 

Kyllä tuli siistit.  Tule jo kesä ja parvekekausi!

*Postaus tehty yhteistyössä GreenCaren kanssa*

PISTOKKAIDEN KASVATUS

 Kesäkukkien kasvatus pistokkaista on antoisaa ja helppoa puuhaa. Pikkutaimien laadussa on välillä vaihtelua. Osa tuntuu nuupahtavan ilman selkeää syytä ja joskus taimet jäävät juromaan. Silloin ei auta edes kesä ja aurinko.

Tärkeimmäksi vaiheeksi olen kokenut pistokkaiden istutuksen isompaan ruukkuun mahdollisimman nopeasti. Pistokkaat myydään todella pienissä poteissa, joissa multatila kuivuu nopeasti. Koska taimet ovat jo hyvässä vauhdissa on aika laittaa niille taimimultaa ravinteikkaampaa kesäkukkamultaa.

 GreenCaren Kesäkukkamultaan on lisätty kastelukiteitä joiden avulla multa ei kuivahda niin herkästi. Hyötymikrobit puolestaan auttavat juurtumisessa ja lisäävät kasvin hyvinvointia. Hiljalleen lisään niille Puutarhan KESÄ-lannoitetta, kun taimet vankistuvat. Vaaleanpunainen jauhe on monille tuttu ja se on jo vuosia ollut minun suosikkini.

Ostin kymmeniä erilaisia verbenoita, petunioita ja pelargoneja. Nämä lajit ovat olleet hyviä pistokaskasvatukseen. Hankalaksi olen kokenut esimerkiksi laventelit. 

Tänä vuonna tähtään pehmeään, kerrattuun ja vaaleanpunaiseen ilmeeseen. Raikastan sitä valkoisella ja syvennän hieman hempeällä liilalla. Parvekkeen ja kesäkukkien paras puoli on se, että joka vuosi voi taikoa erilaisen ilmeen. Viime kesän tumma violetti oli mielestäni huikea. Uskon, että toteutan sen vielä uudelleen.

*Postaus on toteutettu yhteistyössä GreenCaren kanssa*