Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulominen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste neulominen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 23. lokakuuta 2012

Neulottu koira toiveuusintana


Postailin viime tammikuussa Joanna Osbornen ja Sally Muirin ihanasta neulontakirjasta Muotovaliot - neulo oma koira (Karisto, 2011). Postauksen innoittamana ainakin viisi eri henkilöä on kysynyt minulta apua koiran pään neulomisessa, joten kun sattumalta neuloin tilauksesta uuden bullterrierin ajattelin julkaista myös nämä jakamani ohjeet.

Eniten ohjeessa on ilmeisesti aiheuttanut päänvaivaa mystinen nkt-kohta. Näin selitin sen eräälle kysyjälle:

Nkt tehdään niin, että kun olet neulonut pään kerroksen niillä keskellä olevilla silmukoilla, nostat odottavista silmukoista yhden puikolle niin että lanka menee silmukan edestä. Sitten käännät työn ja nostat silmukan takaisin sivusilmukoiden jälkeen (eli lanka jolla neulot kiertää nyt sen silmukan!). Ja sitten vielä nostat edelliseltä neulotulta kerroksesta yhden silmukan, jonka neulot ensimmäisen puikolla olevan kanssa yhteen. Tässä on linkki sivulle, jossa neuvotaan miten se tehdään: http://www.kaspaikka.fi/neulonta/tekniikka-ja-rakenne/lisaykset.html
Itseäni hämäsivät useampaan kertaan myös ohjeissa olevat lisäykset. Ainakin bullin neuloessa silloin kun ohjeessa lukee "lis." tarkoittaa se sitä että lisätään yksi silmukka ja sitten neulotaan seuraava puikolla oleva. Mielestäni todella hämäävää, tai sitten vain teen lisäyksen jotenkin omituisella tavalla.

Taka-alalla ensimmäinen neulottu koira, joka näyttää suloisen rähjäiseltä uuden tyypin rinnalla (ja on ihan alitäytetty).

Pään ja kaulan silmukoiden poimimisesta vielä: poimi silmukat ensin pelkälle puikolle reunasta ja ota lanka mukaan vasta neuloessasi ensimmäistä kaulan/pään kerrosta. Itse poimin silmukat ensin kahdelle puikolle ja yhdistin ne ensimmäisellä neulotulla kerroksella yhdelle puikolle. Näin:

Neulominen aloitettaisiin tuolta oikeasta reunasta oikealla kerroksella.

Tekijät ovat muuten tehneet myös kirjan kissojen neulomiseen ja toisen osan tähän (koirakirjan hankin ehdottomasti, siinä on bedlingtonin ohje).

Ihanaa kirjamessuviikkoa kaikille!

maanantai 9. tammikuuta 2012

Sally Muir & Joanna Osborne: Muotovaliot - neulo oma koira


Pipo- ja paitaprojektien jälkeen kaipasi jotain muuta ja huutoon vastasi Sally Muirin ja Joanna Osbornen suloinen Muotovaliot - neulo oma koira (Karisto, 2011; Best in Show - knit your own dog 2010). Söpö neulontakirja sisältää ohjeet 25 eri koiraan.

Koska kirjassa ei ollut ohjetta kultaiseennoutajaan ja labradorinnoutaja oli vähän omituisen näköinen, päädyin neulomaan bullterrierin. Bullterrierin siksi, että lähestulkoon jokaisessa rakkaan Jonathan Carrollini kirjassa esiintyy sellainen. Ja tällainen siitä tuli:


Bullin nimeksi tuli Walker Jonathan Carrollin Sleeping in Flame - teoksen päähenkilön Walker Easterlingin mukaan. Mietin kyllä ensin nimeämistä Naurujen maan henkilöiden mukaan, mutta toinen Tuomas (= Thomas) on ehkä taloon liikaa. ;)

Koiran osat oli varsin helppo neuloa, ainut ongelma tuli kaulaa neuloessa. Ymmärsin ohjeen nimittäin ensin vähän väärin ja yhtäkkiä niska olikin kaulan puolella. Hups. Onneksi tämä tosiaan on sen verran pieni, että purkaminen ei ollut mikään iso juttu. Lopulliseksi kooksi tuli takamuksesta kuonoon noin 28 cm ja päälaesta lattiaan noin 19 cm. Ohjeen mukaan mittojen olisi pitänyt olla 19 cm ja 13 cm eli vähän isompi tuli mutta mitäs tuosta, minusta tämä on nyt juuri sopivan kokoinen.

Tuskaisinta tässä minulle oli osien ompeleminen yhteen, minä nimittäin inhoan sitä vaihetta neulomisessa. Jälleen kerran, onneksi tämä koira on aika pieni. Saumat olisivat ehkä voineet olla siistimmät mutta omaksihan tämä tuli joten en viitsinyt nipottaa. Koira näyttää muuten todella hassulta ennen kuin kaikki osat on liitetty yhteen mutta tarpeeksi napakalla toppauksella ja jalkojen ja korvien paikalleenmallauksella tästä tuli kyllä mielestäni aika näköinen.

Kirjassa ehdotaan neulontalangoiksi Rowan - merkkisiä lankoja, joita saa Helsingistä ainakin FiinaNeuleesta, firmalla on myös nettikauppa. Itse käytin tätä kuitenkin tilaisuutena päästä eroon jämälangoista, joten käytin tähän valkoista, mustaa ja punaista Novitan Seitsemän veljestä - lankaa ja neuloin tietääkseni koon 3 puikoilla (olen aina vähän pihalla näiden puikkokokojen kanssa enkä ole vieläkään hankkinut itselleni sellaista kokomittaa). Lisäksi neuloin koiran naamakuvion mustalla ohjeen ruskean sijaan, koska minulle bullterrieri on mustalaikkuinen vaikka rodussa molemman näköisiä on. Hyvin sujui näilläkin langoilla.

Täytepumpulia sai ainakin Ison Omenan Tiimarista pussillisen hintaan 1,99. Uskaltaisin väittää, että yhdellä pussillisella täyttää kaksi tai kolme tällaista koiraa riippuen vähän neulojan käsialasta.

Apua nkt- ja kaula/pää-ongelmiin täällä.

Vähän himottaisi vielä neuloa ainakin ranskanbulldoggi, ehkä villakoirakin (kun olisi sopivaa lankaa valmiina) ja paimenkoirat ovat kyllä tosi ihania myös..

Koiria on neulonut myös marjis, jonka blogista tämän kirjan alunperin bongasinkin eli kiitos!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Syysviikonlopun tervehdys

Tänä viikonloppuna ei ole juuri ehtinyt kirjojen ääreen, kun on ollut jos jonkinlaista hulinaa. Perjantaina olin illan rokkikeikalla ja eilisillan vietin hyvien ystävien ihanissa tupaantuliaisissa. Tänään sunnuntaina sen sijaan riehuimme pihatöissä, minä haravan ja Tuomas moottorisahan kanssa. Kaikki raajat ovat edelleen tallella, joten ei syytä huoleen.


Tuossa äsken ihanaa BBC:n Ylpeyttä ja ennakkoluuloa katsellessa sain valmiiksi suloiset rakastavaisten lapaset, joiden ohjeeseen törmäsin tuttuni blogissa. Tuosta yhteislapasesta olisi voinut toki tulla hieman siistimpi, mutta uskoisin että kyllä se meille sopii oikein hyvin. Lankana on käytetty Novitan Lintu-sarjan Kyyhky-lankaa, luonnollisesti. Saapi nähdä miten nämä toimivat käytännössä.


Ja siitä perjantain keikasta vielä. Kävin Bar Bäkkärillä katsomassa joensuulaista yhtyettä, Holikkia. Nuoret miehet soittavat varsin menevää rokkia, suosittelen lämpimästi. Yhtyeen sivuilta näppäsin seuraavan tekstipätkän: Holikin nihilistinen maailmankuva muodostuu elämän nurjia puolia monimielisesti pohdiskelevista lyriikoista, äkkivääristä melodioista ja riffirikkaasta hauskanpidosta, kaikki tämä julkituotuna pilke sopivasti (mustassa) silmäkulmassa. Biisejä voi kuulostella ainakin yhtyeen facebooksivulla.

Huomenna alkaakin sitten perusharjoittelu, joten pitänee mennä ajoissa nukkumaan. Ihanaa lokakuun viimeistä viikkoa teille kaikille!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Puikot kilisten syksyyn

Kevään jälkeen kesän koittaessa minua ei yleensä huvita neuloa lainkaan. Lanka hiostaa ja puikot tuntuvat ikäviltä. Sitten tulee syksy, ihana hattu ja huivi - kausi ja tylsät luennot, joilla ei pysy hereillä ellei neulo.

Tähän mennessä tänä syksynä ovat syntyneet:

Punainen kauluri

Tämän piti tulla itselleni, mutta tajusin sitten että enhän minä tätä käytä, joten kauluri päätyi äidille. Lanka ihanaa soija/villa-sekoitetta. Ohje DROPS Designista, mutta en nyt onnistunut kaivamaan esille enää sitä sivua jolla tämä ohje oli.



Tuomaksen soittokämmekkäät

Näiden kanssa piti vähän tapella ja aloittaa varmaan kolmesti kun yritin ensin tehdä tämän kirjoneuleena. Langan mukana kuljettaminen alkoi kuitenkin risoa ja kuviosta tuli suttuinen, joten tyydyin neulomaan yksiväriset kämmekkäät ja tekemään sitten ristipistoina kuviot. Mielestäni onnistuivat aika hyvin.



Turkoosi baskeri

Sain viime jouluna maailman ihanimman baskerin lahjaksi. Se oli turkoosi, ja siinä oli hopealankaa. Eräänä päivänä se putosi, eikä se palautunut mihinkään löytötavaralaatikkoon vaikka kyselin monta viikkoa. Suruaika koitti, mutta nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja väsätä uuden kun löytyi oikean väristä lankaa että sitä hopeista efektilankaa. Ohje löytyi Novitan sivuilta. Vähän meni säätämiseksi ja pituus olisi voinut ehkä olla pitempi mutta mennään nyt tällä. Mallinukkena rakas Turre.


Seuraavaksi sitten lapasia ja paitaa.

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

Kun ne on niin PIENET


Enoni perheessä sattui viime kuun puolivälissä iloinen perhetapahtuma. Koska en itse ehdi välimatkan vuoksi hetkeen matkustaa katsomaan suvun uutta tulokasta, päätin tehdä jotain pientä ja lähettää sen itseni sijasta.

Sain joululahjaksi hyvältä ystävältäni ihanan neulekirjan, Hyvän olon neuleet (Sanna Vatanen, 2007, Otava). Sieltä, jämälankaohjeista, löytyi suloisten tossujen ohje, jotka pyöräytin kokoon viime viikolla luennoilla ja kursin tänään viimein loputkin langanpäät piiloon.

Lankana käytit Vikingin Baby Ull-lankaa, joka on sataprosenttista merinovillaa ja todella pehmeää neuloa.

Olen onnellinen tossuista ja toivon, että ne sopivat pienelle miehenalulle.

Huomasitteko muuten, että ulkona oli tänään todellinen kevät? Suunnittelen jo innoissani yrttien istuttamista ja haaveilen vihreästä, kuten joka vuoden alussa. Ehkä sen takia ostin tuota samaa lankaa hieman tummempana itselleni ja teen siitä toppia.

perjantai 18. helmikuuta 2011

Anja Snellman: Lemmikkikaupan tytöt / sekä kaulaliina

Tartuin ensimmäiseen Anja Snellmaniini, Lemmikkikaupan tyttöihin (Otava, 2007) useammankin ystävän kehotuksesta.

Lemmikaupan tyttöjen tarina pyörii nuoren Jasmin Martinin ympärillä. Tavattuaan uuden luokkakaverinsa, kauniin Lindan, Jasmin päätyy erinäisten tapahtumakiemuroiden jälkeen töihin salaperäiseen Lemmikkikauppaan jossa ei myydä pelkkää kissanhiekkaa. Mukaan tarinaan saadaan  ympättyä kuolemaa, kaipuuta, kaappaus ja erilaisia rakkauden ilmenemismuotoja.

Kertojina kirjassa toimivat Jasminin lisäksi Jasminin gynekologiäiti Sara sekä Lemmikkikaupassa myös työskentelevä ulkomaalainen Randi. Kerronta on monipuolista ja eri näkökulmat tuovat syvyyttä ja monikulttuurisuuttakin tekstiin.

Mielestäni kirja oli todella tyylikkäästi kirjoitettu. Aihe ei ollut mitenkään helppo, ja tekstistä huomasi että taustatyötä on tehty huolella ja paljon. Mielestäni mielenkiintoisia ratkaisuja olivat esimerkiksi kaupunkeihin viittaaminen pelkillä yksittäisillä kirjaimilla (esim. O:n kaupunki).

Toisaalta vaikka arvostin kirjaa todella paljon ja pidin epilogissa ollutta prostituution historiaa mielenkiintoisena, niin, no. En voi rehellisesti sanoa pitäneeni kirjasta. Se oli hyvä ja taidokkaasti kirjoitettu sekä mielenkiintoinen mutta en sitten kuitenkaan saanut sitä ratkaisevaa otetta. Kirja alkoi todella lupaavasti ja tarttuvasti mutta loppuvaiheessa tarina vain mielestäni katosi. Ehkä en sitten tajunnut jotakin olennaista, mutta en yksinkertaisesti ymmärtänyt kirjan loppua ja Jasminin ajoittaista kaikkitietävää kerrontaa.

Kaikesta huolimatta ajattelin kokeilla myöhemmin Snellman/Kaurasen kirjoja uudestaan.

--

Lukemisen ja opiskelun lisäksi aika on kulunut viime aikoina neuloessa. Viimeisin iso projekti oli filminauhakaulaliina, jonka tein hyvälle ystävälleni lahjaksi.

Kaulaliina on tehty onteloneuleena Ullaneuleen ohjeen mukaan hieman muokattuna.


Aurinkoista viikonloppua kaikille!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...