Aurinkoinen lukumaraton alkoi - nyt!

No niin, täällä sitä nyt maratoonataan. Eilen jo bloggasin maratonin suuntaviivoista, joten siitä voitte käydä lukemassa tuolta. Itse pidän maratonia siis tänään niin, että kello lähti tikittämään keskiyöllä ja loppuu samaan aikaan. Lukuaikaa siis meni "hukkaan" nukkuesssa, mutta valvomisen jälkeinen lukeminen ei minulle kyllä yhtään sovi. Tänne siis päivityksiä sekalaiseen tahtiin, kuvapäivityksiä instagramista.

09. 30
Lukemisen aloitin oikeasti jo ennen nukkumaanmenoa, siis noin klo 00.10 ja luin puolet Neil Gaimanin The Witch's Headstone -novellista. Äsken luin sen loppuun pihalla ja samaan syssyyn Instructions-tekstin. Lukumaratonia hidastaa migreeninomainen päänsärky, mutta katson miten se tähän eloon ja oloon suhtautuu.

Sivuja luettu 31.

12.10
Uskaltauduin pihalle hetkeksi riippumattoon, kun aurinko paistoi. Puolen tunnin päästä pilvet yläpuolella olivat kuitenkin sen verran harmaita, että vetäydyin takaisin sisälle. Pöly yrittää päästä syliin ja "häiritsee" vähän lukemista. Westerosissa on tapahtunut vasta kaksi kuolemaa, mutta kirjaa on vielä paljon jäljellä.

Sivuja luettu 101.

13.45
Otin torkut, päänsärky ei suostu lähtemään. Mies tekee pitsaa, onnenpäivä. Taikinaa tuli vahingossa liikaa, joten nyt tulee kaksi pitsaa. Onnempi päivä. Pöly näkee unia vieressä sohvalla. Westerosissa ollaan sivulla 97. Tykkään tästä toisesta kirjasta(kin). Selostusta on paljon ja tapahtumat etenevät hitaasti, mutta hyvin kirjoitettuna.

Sivuja luettu 128.

17.05
Letkeesti mennään, sivunumero on nyt 182. Hyvä kirja tämä Clash of Kings, mutta nyt sais tulla vähän actionia tai otan uudet torkut. Käytiin Pölyn kanssa käppäilemässä. Pitsa on hyvää. Päänsärky vaivaa vaihtelevasti, kuumat ja kylmät juomat tuntuvat auttavan. Taidanpa siis keittää vähän teetä.

Sivuja luettu 213.

20.35
Aurinkoinen lukumaraton, niinpä niin. Aamulla siis kyllä paistoi, pari tuntia, nyt sataa vettä näemmä. Sataispa lämpimästi, pelkään että salaatit kuolevat ulkona. Mutta siis juu. Torkut otin taas, pää hibernoi eli ei paha. Sivunumero on 288. Nyt jo tapahtuukin jotain, välillä. Ihan hirveesti ei oo kyllä porukkaa lahdattu, vähän on, mut ei pahemmin ketään tärkeitä. Mutta en spoilaa, ei hätää. Mies toi jäätelöä.

Sivuja luettu 319.

23.30
Huhheijaa. 400 sivun rajapyykki ylitetty, saavuin Clash of Kingsin parissa sivulle 402. Päitä tippui tähän mennessä loppupeleissä aika vähän, mutta onneksi oli muuta jännittävyyttä. Kiinnostuksella odotan, mitä Westerosissa tapahtuu seuraavaksi.

Lukumaraton jäänee omalta osaltani nyt tähän, lähden ulkoilemaan koiran kanssa ja sitten unta palloon jotta jaksaa huomenna viettää leppoisaa juhannusta. Kiitokset kaikille tykkääjille, kommentoijille ja tsemppareille maratonin seuraamisesta.

Lopullinen sivumäärä 433.

Mukavaa juhannusta kaikille!

Blogistanian kesälukumaraton - osa 1

Huomenna koittaa taas se kesäinen päivä, kun blogeissa asetutaan kirjojen ääreen toden teolla. Viime kesänä Blogistanian yhteisiä kesälukumaratoneja järjestettiin kaksin kappalein ja tämän kesän ensimmäinen päivä on huomenna 19.6. Itse päätin osallistua nyt toista kertaa, tosin varsin leppoisin tunnelmin eli en välttämättä tuuttaa koko vuorokautta.

Leikkimielistä lukumaratonia emännöi tänä vuonna Annami Anna minun lukea enemmän -blogista ja lisätietoa maratonista voi lukea siis täältä. Mukaan on ilmoittautunut tähän mennessä jo 43 blogia tai lukijaa - osallistuakseen ei siis tarvitse olla (kirja)bloggaaja vaan tapahtuma on avoin. Tilastointia varten tosin toivotaan lukumäärien ilmoittelua sitten emäntäblogiin.

Monessa blogissa on jo esitelty maratonia varten varattuja kirjapinoja. Itse ajattelin tänä vuonna ottaa toisenlaisen lähestymistavan ja ottaa työn alle Song of Ice and Fire -sarjan toisen osan The Clash of Kings. Mies jo tosin totesi, että ethän sä sitä mitenkään ehdi kokonaan lukea, mutta mitäpä tuosta. Välipalaksi saatan tosin napsia jotain novelleja, jos muistan jonkun kokoelman esiin ottaa. Harmi, että haaveeni riippumatossa vietetystä päivästä on nyt hieman vesitetty, mutta onneksi on sohva.

Sosiaalisessa mediassa yhteinen käytettävä tunnus maratonille on #lukumaraton. Itse todennäköisesti päivittelen kuulumisia ainakin Instagramiin ja mahdollisesti Twitteriin, blogipostausta en vielä lupaa.

Mukavaa lukumaratonia kaikille lukijoille ja seuraajille!

Frank B. Gilbreth & Ernestine Gilbreth Carey: Tusinoittain halvemmalla

Törmäsin Gilbreth & Gilbreth Careyn teokseen Tusinoittain halvemmalla (WSOY, 1950; Cheaper by the Dozen, 1948), kun etsin sitä ystävälleni netin antikvariaateista. Ystävä kehui kirjaa sen verran paljon, että kun kappaleita osui tielle useampi päätin hankkia sen myös itselleni. Kirjan oleskeltua hyllyssä useita vuosia sai se lopulta kunnian olla kesäisen lukumaratonini aloittava kirja.

Aina kun ihmisjoukko keräytyi johonkin kadunristeykseen, mihin liikenne pakotti meidän pysähtymään, tuli ennemmin tai myöhemmin väistämätön kysymys!
"Kuinka teillä on varaa ruokkia noin monta tenavaa?"
Isä mietti hetkisen. Sitten hän kääntyi taaksepäin niin, että joukon uloimmatkin kuulisivat, ja sanoi, ikään kuin olisi sen juuri sinä hetkenä keksinyt:
"No, nehän tulevat tietysti halvemmaksi tusinoittain!"

Gilbrethin kaksitoistalapsisessa perheessä hiljainen päivä ei ole vaihtoehto. Perheenpäänä hääräävä isä on ammatiltaan työntutkija ja valjastanut koko perheen tutkimuskohteikseen. Äiti on samassa ammatissa ja kirjoittaa tutkimustulokset ylös. Lasten kotityöt kuvataan ja pyritään poistamaan turhat liikkeet, jopa lääkärin nielurisaoperaatiot syynätään millintarkkaan ja annetaan ehdotuksia kuinka työtehoa voisi parantaa.

Tusinoittain halvemmalla piti minut otteessaan huumorillaan ja lämminhenkisyydellään. Kommellukset seurasivat toisiaan ja saivat pohtimaan, kuinka suuri osa näistä tapahtumista on totta tai väritettyä totuutta. Niin tai näin, kaksitoistalapsisessa perheessä vauhtia on varmasti riittänyt ja nostan hattua perheen vanhemmille, jotka kirjan perusteella vaikuttavat kuitenkin vilpittömästi pitäneen lapsistaan ja huolehtineen heistä.

Eräs syy siihen, että hänellä oli niin paljon lapsia -- meitä oli kaksitoista -- oli varma vakaumus, että ryhtyivätpä hän ja äiti yhdessä mihin tahansa, se menestyi aina. 

Humoristisesta otteesta (ja siitä, että kirja tuo minulle mieleen Steve Martinin tähdittämän samannimisen komedian, jolla ei kuitenkaan ole teoksen kanssa mitään tekemistä) huolimatta Tusinoittain halvemmalla ei ole mikään "naurupommi" vaan loppumetreillä tarina onnistui myös koskettamaan ja liikuttamaan. Myös moneen suuntaan taipuvan ja hieman itsekeskeisen isän hahmoon saadaan syvyyttä äidin jäädessä taustalle vakaaksi kallioksi, johon koko perhe luottaa.

Hieno ja kiinnostava kirja. Lukekaa, nauttikaa. Sopii myös välipalalukemiseksi keveytensä ja helppolukuisuutensa ja toisaalta myös lämminhenkisyytensä vuoksi.

Frank B. Gilbreth & Ernestine Gilbreth Carey: Tusinoittain halvemmalla (Cheaper by the Dozen, 1948)
WSOY, 1950. 305 s.
Suomentanut: Helvi Vasara
Kannen kuva ja kuvitus: Doris Bengtström

Lukumaratonin jälkimainingit

Maratonkirjat ja sohvannurkka, jossa lähes kaikki lukeminen tapahtui.

Maratonista on nyt selvitty hengissä ja lähes täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Väsymys painaa hieman, mutta Pöly herätti ystävällisesti tänään vasta kuuden aikaan ja suostui nukkumaan vielä seitsemään asti. Tänä aamuna en ole vielä lukenut mitään, mutta ajatus ei tunnu myöskään vastenmieliseltä. Kunhan pääsen tänään hetkeksi junaan jatkan varmaankin Anna Kareninan parissa.

Maratonilla kului
* kolme kuppia teetä (2 x lakritsi, yksi sitruuna-inkivääri)
* kupillinen kahvia
* kaksi palaa fetaparsakaalipiirakkaa
* kaksi ruisleipää
* pussillinen Pätkis-minibiteseja
* pistaasipähkinöitä (joista osa ei auennut)
* yksi toblerone-pala
* noin 2/3 pussillista pop cornia

Lukeminen keskeytyi kun
* kävin Pölyn kanssa pihalla
* tein piirakkapohjan
* katsoin yhden jakson Modern Familya Tuomaksen kanssa
* lähdin Pölyn ja Tuomaksen kanssa metsäkävelylle
* otin kahdet torkut, yhdet tunnin ja yhdet puolen tunnin

Lukeminen itsessään oli mukavaa ja sain jotenkin hillittyä viimeisen lomaviikon angstia ja keskityttyä puuhaan. Jaksoin hyvin lukea kirjoja niiden itsensä puolesta, olin näköjään aika sopivasti valinnut lyhyehköjä ja riittävän kevyitä tai selkeitä kirjoja. Ongelmana oli lähinnä oma vireystila, sillä olen nukkunut nyt vähän lyhyempiä yöunia ja se selvästi haittasi keskittymistä. En myöskään jaksanut aivan keskiyöhön saakka, sillä Miniän loputtua en yksinkertaisesti kyennyt aloittamaan novellia saati sitten uutta kirjaa.

Maratonilla luin seuraavat kirjat:
Frank B. Gilbreth & Ernestine Carye Gilbreth : Tusinoittain halvemmalla
Carlos Maria Dominguez : Paperitalo
Jukka Parkkinen : Karhukirjeitä Karhumäestä
Tove Jansson : Kesäkirja
Katja Kallio : Elokuvamuisti
Antti Karumo : Männyt
Tuomas Kyrö : Miniä

Ehdittiin myös treenata Pölyn kanssa. Tässä vauhdikas luoksetulo.

Pisin edellisistä kirjoista oli Gilbrethin ja Careyn Tusinoittain halvemmalla, joka osoittautui sekä hyväksi aloituskirjaksi että kivaksi tarinaksi. Omaelämäkerrallinen kertomus kaksitoistalapsisen perheen omalaatuisesta arjesta viihdytti ja myös kosketti.

Paperitalo ja Männyt edustivat lukulistalla hämmentävää kirjallisuutta. Paperitalo esitteli hienoja ajatuksia kirjojen lukemisesta ja niiden omistamisesta ja uskon palaavani sen pariin myöhemmin. Männyt puolestaan oli hieman omituinen, tai en aivan saanut siitä kiinni. Oli kantarelleja, kameleita ja perheriitoja. Se oli itse asiassa aika surullinen kirja. Jäi joka tapauksessa hieman etäiseksi. Asiaan saattaa vaikuttaa se, että luin sitä illalla mutta en tiedä jaksanko palata sen maailmaan enää uudelleen.

Tove Janssonin Kesäkirja puolestaan oli juuri niin ihana kuin olin ajatellutkin. Sophian ja isoäidin seikkailut ja keskustelut saarella lämmittivät sydäntä ja saivat olon kovin haikeaksi. Minäkin haluaisin kokea Sophian myrskyn, kuunnella alleja ja nukkua teltassa rotkossa. Kesäkirja on toinen Janssonin ns. aikuisten kirja jonka olen lukenut, yläasteella luin kirjailijaesitelmää varten Kunniallisen petkuttajan. Uskoisin, että nyt saisin siitäkin irti enemmän joten palaan varmasti Janssonin tuotantoon uudelleen. Bildhuggarens dotter itse asiassa odottaakin kirjahyllyssä.

Myös Katja Kallion Elokuvamuistista olin kuullut paljon kehuja eikä sekään pettänyt. Kallio kirjoittaa helppolukuista tekstiä ja hänen mukanaan oli mukava uppoutua elokuvien maailmaan. Olin myyty viimeistään siinä vaiheessa, kun Kallio oli tunnustanut pitävänsä sekä Sound of Musicista että Leijonakuninkaasta.

Jukka Parkkisen Karhukirjeitä Karhumäestä oli lukupinossani ainoa kirjaston kirja. Se oli pyörinyt yöpöydälläni niin pitkään että päätin nyt vihdoin lukea sen. Opus olikin oikein viihdyttävä, mutta ei noussut harmillisesti edeltäjänsä tasolle. Kirjassa oli hieman liikaa tinttausta ja harmittelua. Aion silti jatkaa Karhumäki-sarjan parissa, koska kaikesta huolimatta Parkkinen kirjoittaa hyvin ja käyttää mahtavia vertauksia.

Kyrön Miniä päätyi maratonin viimeiseksi kirjaksi. Kyrön lempeä huumori ja melkoisen sympaattinen tarina lämmittivät sydäntä, mutta väsymys painoi jo niin kovasti päälle että meinasin nukahtaa kirjaa lukiessani useamman kerran. Mukava oli joka tapauksessa palata mielensäpahoittajan seuraan, pitäisiköhän tänään keittää perunoita?

Pöly kirittää. Tässä menossa Karumon Männyt.

Kitalaenpuhdistunovelleina luin vielä Miina Supisen Apatosauruksen maasta kuusi ensimmäistä. Novellit olivat absurdeja ja paikoin hauskoja, paikoin itse asiassa melkoisen surullisia. Tuntui, että moni oli novelleissa onneton. Pidin kuitenkin Supisen tyylistä ja odotan kiinnostuksella mitä loppukokoelma tuo tullessaan.

Kirjoitan myöhemmin pitemmin ainakin Kesäkirjasta ja Elokuvamuistista, ehkä muistakin. Olo on uupunut mutta onnellinen. Hieman myös tunsin itseni paheelliseksi vain lukiessani koko päivän. Tänään aion paikata ja imuroida sekä hieman siivota juoksevien asioiden ohella.

Kävimme myös äsken Pölyn kanssa aamukävelyllä kirjastossa. Minulle oli tullut kolme varausta, menin siis hakemaan vain yhtä. Saattaa siis olla, että Anna Karenina joutuu jäämään tänäänkin kotiin ja mukaan lähtee ehkä Jonas Konstigia tai Magdalena Haita. Voihan eräpäivä.

Kiitos vielä kerran kaikille kirittäjille, kommentoijille ja seuraajille eilisestä! Hauskaa oli!

Lukumaraton alkaa än-yy-tee...

Huomenna 24.7. alkaa hurja kiritys kun (kirja)blogistanian toinen kesälukumaraton alkaa. Itse aloitan lukemisen aamulla kunhan herään tai kunhan Pöly herättää. Alustava kirjalista löytyy täältä. Päivittelen fiiliksiä ja väliaikatietoja sekä tänne että blogin facebook-sivuille ja mahdollisesti myös twiittaan. Laskuri pyörähtää käyntiin 00.00 ja päättyy samaan kellonaikaan seuraavan vuorokauden koittaessa. Aamuun!

5.30
Pöly herätti aika tarkalleen 5.12 joten ylös oli noustava. Käytiin pihalla keräämässä aamiaismarjoja ja keitin teetä. Valitsen ensimmäiseksi kirjaksi Gilbreth & Careyn Tusinoittain halvemmalla. Väsyttää vähän.

8.00
Myönnetään, 6.30 alkoi nukuttaa ihan kauheasti joten torkuin puoli kahdeksaan. Äsken tehtiin aamiaista, vihdoin kahvia. Tusinoittain halvemmalla vaikuttaa hauskalta. Tsemppaan loppupäivän, kahvi on Vilijonkka-mukissa.

Sivuja luettu 96.

10.45

Ensimmäinen kirja luettu. Tusinoittain halvemmalla oli lämminhenkinen ja hauska omaelämäkerrallinen kertomus Gilbrethin perheen elämästä. Perheen isä opastaa suurperhettään systemaattisesti ja omalaatuisesti. Pidin kirjasta kovasti, mutta pää on jotenkin niin tyhjä etten saa sanottua oikein mitään. Seuraavaksi novelli.

Sivuja luettu 305.

11.02

Luin kitalaenpuhdistusnovelliksi Miina Supisen Apatosauruksen maasta ensimmäisen, Hieno ihminen, paitoja, Amy Kakkunen. Taidan pitää Miina Supisesta. Pistaasipähkinäpussin pähkinät ovat viallisia, tarvitsen jonkun vasaran näiden avaamiseksi.

Sivuja luettu 317.

12.16

Carlos Maria Dominguezin Paperitalo on nyt teen ja ruisleivän siivittämänä. Hämmentävä kirja, jossa hienoja ajatuksia kirjoista ja niiden omistamisesta, lukemisesta ja siihen koukuttumisesta. Seuraavaksi taas Supista ja sitten kenties Parkkista, Janssonia tai Kalliota. En tiedä vielä.

Sivuja luettu 415.

14.02

Jukka Parkkisen Karhukirjeitä Karhumäestä ei ollut aivan sarjan ensimmäisen osan veroinen, mutta hauska se oli silti. Mainioita lainauksia oli paljon, esimerkiksi sillä kukaan ei ollut niin viisas kuin insinööri, paitsi majava, joka ui sateella veden alla. Lisäksi luin kaksi Supisen novellia, Tavarat/ihmiset sekä Kitkerä - aistimellinen teos. Absurdia huumoria, kuten takakannessa luvattiinkin.

Tuomas tuli kotiin. Teen fetaparsakaalipiirakkaan pohjan ja sitten taidan jatkaa Janssonin parissa.

Sivuja luettu 537.

15.17

Kesäkirja on puolessavälissä, se on ihana. Syön ja sitten lähdetään Pölyn kanssa ulos. Pää tuntuu tunkkaiselta.

18.21

Välissä oli ulkoilua ja ruokailua. Luin Kesäkirjan loppuun. En ihmettele, että toiset lukevat sen joka kesä. Jansson kirjoittaa viisaasti ja isoäidissä on jotain nuuskamuikkusmaista. Tahdon saaristoon kuuntelemaan alleja. Taidan avata novellin (seuraavana kirjassa on Miinus 200 astetta) jälkeen Kallion Elokuvamuistin.

Sivuja luettu 680.

20.12

Elokuvamuisti oli juuri sopiva tähän väliin. Se oli kevyt, helppolukuinen ja sai fiilistelemään omia elokuvamuistoja. Supisen Maustepippuri-novelli puolestaan oli aika pelottava absurdissa arkisuudessaan. Tai ei pelottava, mutta sellainen levottomuutta herättävä. Seuraavaksi lukuun Antti Karumon Männyt, jonka olen joskus napannut kirjaston ilmaishyllystä ja pyhästi luvannut lukea.

Tein evääksi poppareita.

Sivuja luettu 853.

22.00

Karumon Männyt oli kummallinen, jonkinlainen kurkistus maagiseen realismiin. Tai melkein ainakin. Tekee mieli kantarelleja. Supisen Vaari ja ravintola oli jotenkin todella surullinen. Ajattelin lukea seuraavaksi Kyrön Miniän jos se olisi kevyempi. Kaksi tuntia aikaa.

Sivuja luettu 1031. (aiemmat sivumäärät korjattu pienen laskuvirheen vuoksi, tämän pitäisi nyt olla oikein)

23.16

Nyt taitaa olla tämän vuorokauden luvut luettu, sillä silmät painuvat väkisin kiinni ja lukuseuralainen haukkuu väsyksissään omaa heijastustaan ikkunassa. Miniä oli oikein sympaattinen ja jäi hyvä mieli. Puran tätä päivää varmaan huomisen puolella enemmän, kun ajatus taas kulkee. Iso kiitos tsemppaajille ja kommentoijille!

Lopullinen sivumäärä 1153. Luettuna 7 kirjaa ja 6 novellia.

Maratonin jälkimainingit ja koonnin voi käydä lukemassa täältä.

Lukumaraton 24.7. - mitäs sitä lukisi?

Hieman yli viikko sitten, 10.7., kirjablogistania tempaisi yhteisellä lukumaraton-tempauksella. Tapahtuma huomioitiin esimerkiksi Nyt-liitteessä ja vaikkapa Kirsin kirjanurkasta voi käydä lukemassa koontia maratonista. Itse en ole aiemmin osallistunut lukumaratoniin, mutta olen kiinnostuneena seuraillut kollegoiden itsenäisiä tempauksia ja Kesälukumaratonin ykkösosaa. Koska olen itse vielä ensi viikon lomalla, päätin vihdoin hypätä maratonin hurmaan.

Kokoilin pääosin omasta hyllystä alustavaa lukupinoa, joten jotain tällaista voisi olla luettavissa:

Carlos Maria Dominguez : Paperitalo
Gilbreth & Carey : Tusinoittain halvemmalla (joka unohtui kuvasta)
Saara Henriksson : Moby Doll
Tove Jansson : Kesäkirja
Katja Kallio : Elokuvamuisti
Tuomas Kyrö : Miniä
Jukka Parkkinen : Karhukirjeitä Karhumäestä 
Hella Wuolijoki : Enkä ollut vanki

Osallistun itse varmaankin niin, että kellotan lukuaikaa keskiyöstä keskiyöhön. Aloitan lukemisen siinö vaiheessa, kun koira herättää ja lopetan siinä vaiheessa kun nukuttaa. Päivän aikana joudun tosin käyttämään aikaa myös tuon pikkuisen kanssa puuhasteluun sekä kouluttamiseen, mutta otettakoon ne päänpuhdistustaukoina. Onneksi myös meidän pikkutyyppi pitää lukemisesta, tai ainakin siitä että saa löhötä vieressä kun minä luen.

Minihaasteena maratonin yhteydessä luetaan nk. kitalaenpuhdistusnovelleja. Siihen ajattelin lukea ehkäpä Miina Supista tai Raija Siekkistä.

Kurkatkaapa vaikka Lukutoukan kirjablogista ketkä muut ovat lähdössä keskiviikon maratoniin mukaan. Aurinkoista viikonloppua!