Tästä piti alunperin tulla koostepostaus monesta eri sarjakuvasta mutta
Fablesit veivät nyt kaiken huomion joten olkaapa hyvä,
Fables osat 3-6, voilá.
Fables #3 Storybook Love (2004, DC Comic's Vertigo)
Albumin alussa oli lyhyt tarina
Jack of Talesista, "joka sadun Jaakosta". Tarinana ihan mielenkiintoinen ja näin päin pois, mutta kuvittajana toimineen Bryan Talbotin tyylistä en oikein pitänyt. Jotenkin todella huolimattoman oloista mielestäni.
Sen sijaan seuraavan tarinan kuvittajana oli Lan Medina, jolle lämpenin huomattavasti enemmän. Jälki muistutti Mark Buckinghamin kynänjälkeä, joten hahmot olivat samannäköisiä kuin pitemmissä tarinoissa. Osasyynsä kyllä tähän preferenssiin myös siinä, että tarina toimittajasta, joka halusi paljastaa vampyyreiksi luulevansa
fablet oli paljon kiinnostavampi kuin Jackin historia.
Albumin nimitarina
Storybook Love jatkoi sarjan olennaista juonta eteenpäin. Jos kakkososassa alettiin revitellä, niin tässä panoksia lisätään kovaa vauhtia ja annetaan lukijan kasvattaa odotuksia. Meno on jopa niin hurjaa, että heikompia saattaa hirvittää. Kiinnostavinta tässä ehkä Snown ja ihanan Bigbyn suhteen kehittyminen. Ja piirtäjänä tässä tosiaan taas Buckingham, pidän ehdottomasti eniten.
Fables #4 March of the Wooden Soldiers (2004, DC Comic's Vertigo)
Albumin alussa taas yksi lyhyt tarina, jossa tällä kertaa kerrotaan
Blue Boyn tarina ja samalla valotetaan lisää historiaa
fablejen paosta
Homelandseista. Piirtäjinä herrat Craig Hamilton ja Russell. Omituinen tyyli, mutta menköön, tarina oli kiinnostava.
March of the Wooden Soldiers jatkaa siitä, mihin
Storybook Love jäi. Sotilaiden maininnasta varmaan osaattekin päätellä, että tässä valmistaudutaan nyt sotaan. Panosten kasvatus jatkuu huimasti, sekä minä että mies olimme melkoisen järkyttyneitä tätä lukiessa ja nyt odotetaan kiireellä sarjan viidettä albumia että
miten tämä jatkuu. Buckinghamin kynänjälki on mainiota ja Willingham kirjoittaa kyllä (pahoittelen nykyilmaisua mutta se nyt tuntuisi tähän sopivan)
älyttömän hyvää settiä.
Fables #5 The Mean Seasons (2005, DC Comic's Vertigo)
Tällä kertaa albumin alkuun oli lätkäisty kaksi lyhyttä tarinaa,
Cinderella Libertine (piirtäjänä Tony Akins, tussaajana Jimmy Palmiotti)
ja
War Stories (sama kuin edellä)
. Juoneltaan
ihan kivoja lyhäreitä mutta Akinsin tyyli on makuuni turhan huolittelematonta. Minusta on tulossa selvästi nirso. Isoin plussa molempiin tarinoihin siitä, että niissä oli Bigby (varo vaan Wolverine, sinulla on kilpailija).
Kuva: Mark Buckingham. Albumista Storybook Love.
Lyhyempien jälkeen jatketaan taas päätarinaa. Edelleen Buckinghamin kynänjälkeä ja Leialohan tussausta. Tässä tarinan osassa käydään mm. presidentinvaalit ja opetellaan lastenkasvatusta. Lisäksi Lumikki joutuu muuttamaan asumaan
farmille. Tähän mennessä viitosalbumi on ainut, jonka aikana meinasi itkettää ihan tosissaan. Willinghamin kirjoittajanlahjoja voi vain ihailla.
Fables #6 Homelands (2006, DC Comic's Vertigo)
Alussa lyhyttarina David Hahnin kynästä, tarinana Jackin seikkailut Hollywoodissa. Turhan suoraviivaista piirtämistä, ei kiitos. Lisäksi en oikein jaksa lämmetä Jackin hahmolle joten luin tarinan vähän pakkopullana.
Albumin nimitarinassa seurataan Blue Boyn matkaa
Homelandsissa. BB:n tavoitteena on löytää kadonnut rakastettuna
Red Riding Hood ja samalla kylvää mahdollisimman paljon tuhoa pahan
Adversaryn imperiumin joukkoihin. Tarina tarjoaa paljon hämmentäviä yllätyksiä ja nyt kun on joutunut odottamaan seitsemättä albumia jo useamman viikon alkavat sormet syyhytä.
Tänään varattiinkin kirjastosta vihdoin osat 7-10, kun eivätpä ne lukematta meidän taloudessamme kovin kauan ehdi olla. Suurimmat ongelmat tulevat siitä, kun toinen vahingossa jättää albumin auki kohdasta johon toinen ei ole vielä ehtinyt. Aijai.
Mutta lyhyesti: mainio, mainio sarja.
Salla on ehtinyt jo osaan 13 asti, tässä
linkki kaikkiin hänen arvioihinsa.
Tämä postaus on muutenkin omistettu Sallalle, joka eilen hoputti minua julkaisemaan
Fables-tekstejä.