Lisa Jewellin Hyvät bileet (Otava (Stella), 2003; Ralph's Party 1999) on erään ystäväni suosikkikirjoja. Pidän tätä kyseistä ystävääni todellisena asiantuntijana chick litin piirissä, joten tarvitessani jotain todella kevyttä mutta silti hyvin kirjoitettua höpöä uskalsin tarttua tähän.
Silloin hän tiesi, että oli ollut täällä aiemmin. Ei ehkä juuri tässä paikassa, mutta jossain hyvin samanlaisessa. Unissaan, aina teini-ikäisestä saakka - alimman kerroksen asunnossa, yhdessä kadun varrella sijaitsevista taloista; näkymä ikkunasta illalla, valaistu huone; mies sohvalla polttelemassa tupakkaa, mies jonka kasvoja Jem ei näe. Hänen kohtalonsa. Oliko tämä se mies?
Hyvät bileet tapahtuu vuosina 1996 ja 1997 Lontoossa. Sanon jo tässä vaiheessa, että kirja on vanhentunut todella hyvin, sillä viidentoista vuoden ikää ei oikeastaan voinut päätellä kuin toisinaan mainituista vuosiluvuista. Kirjassa on kaksi päätarinaa. Ensimmäisessä Ralphin, rentun taiteilijan, ja Smithin, vakavamman pukumiehen, kellariasuntoon muuttaa kämppikseksi ihana Jem, joka on varma, että toinen miehistä on hänen kohtalonsa. Toisaalla samassa talossa asuvat Karl ja Siobhan, 15 vuotta seurustellut pariskunta. Karl on pettänyt Siobhania (jälleen) samassa talossa asuvan simpsakan Cherin kanssa, mutta kokee, että haluaa silti mennä ihanan Siobhaninsa kanssa naimisiin.
Kuten alkuasetelmista voi päätellä, on luvassa monta monimutkaista käännettä, suhdesotkuja, pohdintaa että kuka nyt onkaan se oikea. Heitetään soppaan vielä sopivan erikoisia sivuhenkilöitä, tulisia chilejä, kauniita mekkoja, pyöräilyonnettomuus, kauniita maalauksia ja radioaaltoja, niin meillä on Hyvät bileet.
Kaiken lisäksi Jewell vielä kirjoittaa yllättävän hyvin ja kirja oli käännetty taitavasti, sillä itse en ainakaan huomannut tekstissä virheitä. Ainut käännös mistä voisin nillittää, on kirjan nimi, mutta en keksinyt yhtään parempaa käännöstä äkkiseltään joten jätän tämän mutinan tähän. Annetaan Rick Springfieldin puhua vähän puolestani, sillä tämä biisi sekä mainitaan kirjassa että kuvaa sitä aika hyvin.
En keksi tästä enempää järkevää sanottavaa. Hyvät bileet oli juuri sitä mitä hainkin; sopivan kevyt, sopivan älykäs, sopivan suhdesotkuinen ja ennalta-arvattava ja sopivan ällöromanttinen. Kiitos.
Äärimmäisen viihdyttävää brittihömppää siis. Nyt voikin taas siirtyä hyvillä mielen jonkun hieman haastavamman teoksen pariin.
Luettu osana Totally British: Chick Lit - haastetta.