KIIKKAA KAAKKAA!

Milli tunnistaa joitakin sanoja jo hyvin. Isä ja äiti löytyy yleensä kysyttäessä, samoin vanha kunnon klassikko "lamppu" sekä ystävältä saatu lintukoriste, joka tunnetaan meillä nimellä "titityy linnut". Ja vielä yksi pään kääntyilyä ja innostumista aiheuttava sana on "kiikkaakaakkaa keinu". Koska mikäs sen ihanampaa kuin keinuminen! 

Joskus kolmisen vuotta sitten näin Pinjacolada -blogissa ohjeet lapsen keinun tekemiseen. Keinu oli niin valtaisan hieno, että kun pian postauksen jälkeen tuli kirpparilla vastaan vanha ja kulahtanut kangaskeinu, pistin sen ostoskassiin. Silloin ajattelin että voisin päällystää keinun ja antaa sen vaikka lahjaksi jollekin kaverille, mutta sittemmin keinu unohtui vanhaan tuttuun paikkaan nimeltä Jemma. Nyt kun kesällä käytiin pihalla keinumassa, tuli tuo yhtäkkiä taas mieleen. Ja kappas, tarpeeksi pitkän jemmaamisen jälkeen löytyi keinulle käyttöä ihan omasta kodista! 

Mä en siis tehnyt keinua alusta asti, vaan, purin vanhat kankaat kaavoiksi ja ostin uudet narut. Sattuimoisin meidän keinu muistuttaa kyllä kovasti esikuvaansa (hih)! Kangas on Anttilan alesta hamstrattua Väre -kangasta (nettikaupasta on loppu, mutta itse löysin kangasta ihan kaupan tiskiltä), jonka vahvistin vielä jämäkällä liimakankaalla. Muutoinkin suosittelen keskeisimpiin saumoihin tuplavahvistusta. Naru löytyi Bauhaussista ja siinäpä toistuu sattumoisin vähän samanmoinen sahalaita kuin kankaassa. Solmuna käytin vanhaa kunnon kasia, mutta vaikka kyseessä onkin aikas luotettava ja luistamaton solmu, on noita hyvä välillä tarkistaa. Keinu on meillä kiinnitetty leuanvetotankoon, ja että ovesta pääsee kulkemaan, ruuvasi Jokke vielä tuollaisen pienen koukun seinään, niin keinun saa välillä nostettua sivuun.

Ai niin,  in action -kuvat on aina kivoja, joten toki yritin niitä nytkin ottaa. Yllä voi nähdä, millaisia kuvia saa, kun kuvaa (yrittää kuvata) vauhdikkaasti liikkuvaa (ja kiljuvaa) kohdetta hämärähkössä valaistuksessa ;)

-hanne

KIIPEILYPUU

 

Ootteko laittaneet merkille, että siinä missä vauvan vaatteet on usein täynnä sydämiä ja hellyttäviä eläinprinttejä, niin eläinten tarvikkeet on usein eläinkuosisia tai tassunjäljillä koristeltuja. Ja minä kun haluaisin vaan yksinkertaisuutta ja yksivärisyyttä! 

Erityisesti kissojen kiipeily/raapimapuu on aiheuttanut päänvaivaa. Se on tuikitarpeellinen (jos haluaa säilyttää sohvat kunnossa) ja kuitenkin aika massiivinen välinen pieneen asuntoon. Olisi siis kiva että se olisi kiva! Mutta kun ei. Ne eläinkaupan tasopuut on A) tyyriitä B) ei yleensä oikein mun silmää mielyttäviä C) liian massiivisia ja D) ainakin meidän kissoille tylsiä, kun ne tykkäisivät kiivetä, eikä vaan loikata tasolta toiselle. On toki kivempiakin markkinoilla, niitä semmoisia tynnyrin muotoisia, mutta niissä ongelmana on kohta B) ja moninkertaisena!

Siispä siis itse tehden (tai laitetaan siis Jokke asialle)! Meidän puu ei ole täydellinen, ja vaatisi vielä vähän fiksausta, ja narukin loppui vähän kesken. Siinä oli myös ehkä aika kova hommakin...mutta se toimii! Sohva säästyy kynsiltä ja kissat saavat kiipeillä. Hintaa tälle tuli ehkä hieman alta 50 egeä. 

 

Materilaaleina meillä on tässä

- Ikean Stolmen pylväs 

- Stolmen ripustuskiinnike, 3 kpl

- aika monta metriä juuttinarua, joka on joskus vuosia sitten tullut ostettua joltain torikauppiaalta

- kuramatto

- tasot, meillä lastulevyä, mutta suositellaan ehdottomasti paksua vaneria

- koristemutterit, 6kpl

- koristemutterin sisään mahtuva ruuvi

- muttereita ja prikkoja kuromaan umpeen levyn ja ripustuskiinnikkeen välisen raon

- ruuveja kattokiinnitystä varten 

- kontaktiliimaa

- maalia

- Pieni vanerikiekko pylvään alaosaan tukemaan narua

Kiipeilypuun runkona toimii siis Stolmen pylväs, joka on kiilattu lattiasta kattoon ja katossa on vielä ruuvikiinnitys. Tasoina toimii lastulevyt ja kas tässä yksi juttu minkä olisi voinut tehdä toisin! Lastulevy on aikas pehmeä materiaali ja tulee varmasti vielä joskus murtumaan meidän keijukaisten hyppiessä puussa tasolta toiselle. Jo valmiiksi pari levyä oli vähän kierossa....parempi matsku olisi siis ihan kunnon vaneri tms.  

Levyt oli sahattu pyöreksi ja jokaiseen tehtiin putken mentävä reikä noin 5cm päähän reunasta. Lisäksi ripustuskiinnikkeiden kiinnitystä varten porattiin levyihin valmiiksi reiät. Pintaan sudittiin hieman maalia. Kuramaton palaset leikattiin tässä vaiheessa, mutta liimattiin vasta lopuksi paikalleen.

Rehellisyyden nimissä sanottava, että tämän kokoaminen oli rasittavaa puuhaa. Ensin pujoteltiin levyt paikalleen putkeen ripustuskiinnikkeen päälle. Sitten levyn päälle tuollainen koristemutteri ja ruuvi levyn alta, ripustuskiinnikkeen läpi koristemutterin sisään. Niin ja parit mutterit sekä prikat väliin. Levyt kiristettiin paikalleen. Sitten vielä asemoitiin paalu paikalleen, pujotettiin pieni vanerikiekko alaosan kiristysmutterin päälle ja porattiin koko höskä kattoon kiinni. 

Seuraavaksi aloitettiin narun kieputus. Tämä se vasta rasittavaa olikin! Narun häntä jätettiin putkea vasten (niin että ensimmäiset kieputuskierrokset asettuu hännän päälle) ja kieputus aloitettiin alhaalta vanerikiekon päältä, koko ajan ylöspäin siirtyen. Aina välillä vasaroitiin narukierteitä tiukemmalle ja koko ajan kiskottiin niin kovasti kun pystyttiin. Kun päästiin levyn alle, vedettiin naru näppärimmästä kohtaa levyn reunan yli ja aloitettiin kieputus seuraavaan väliin.

Naru loppui meiltä kesken juuri  ennen viimeistä putken pätkää, mutta näinpä ei tarvinnut miettiä minne narun pään olisi lopuksi kiinnittänyt - nyt sen sai hyvin kiinni avaamalla yhtä mutteria ja pujottamalla narun pään tuonne levyn ja ripustuskiinnikkeen väliin (kuva yllä). Tuntuu siinä pysyvän tiukasti paikallaan!

Ihan lopuksi asetettiin vielä kuramaton palaset paikalleen. Ne me liimattiin kiinni kontaktiliimalla. Näin kissat pääsee kiipeämään myös niistä tukea ottamalla. Ja jos joku ihmettelee, niin tuo putken yläosassa näkyvä musta kohta on teippiä. Se odottaa vielä fiksausta nätimmäksi...tuossa kohtaa nimittäin Stolmen pylvään sisempi putki tulee ulomman sisältä, ja putken reunat kolisee toisiaan vasten kissojen riehuessa puussa. Teipillä kolina lakkaa, mutta toki tuo voisi olla vähän nätimpikin...

No mutta semmoinen "pieni" puuha! Juu, helpommalla olisi päässyt kukkaron nyörejä raottamalla tai laittamalla pylväs vain täyteen noita tasoja, ilman juuttinarua. Mutta nyt tuo on kyllä saavuttanut kovasti suosiota kissojen keskuudessa sekä kiipelyominaisuuksiensa että köllöttelymahdollisuuden vuoksi. Ja ihmiset tykkää kiipeilypuun siroudesta sekä sohvan ehjistä kankaista!

-hanne

LAULUPEITTO

Tää vauva-aika on kyllä vaan aika erilaista kun mikään muu aika aiemmin. Ei, tämä ei tullut meille varsinaisesti yllätyksenä, oltiin sen verran aiheeseen paneuduttu että "kaikki mullistuu" oli ihan odotuksissa, mutta silti jotenkin huvittaa, että ne muutokset näkyy ihan pienissäkin jutuissa. Esimerkkinä nyt vaikka laulaminen. Kyllä me aiemminkin paljon lauleskeltiin, mutta nyt vauvan myötä lauluteemat on kyllä vähintäänkin värittynyt. Esim. Jokke tossa kuuluu juuri pesevän Milliä säestäen pesemistä "pylly pestään pylly pestään jee jee jee" laululla. Muita aina yhtä toimivia lauluteemoja pyllyn pesun lisäksi on Millin söpöys ja mussukkuus, imuroinnin merkityksen selostus sekä nukkumisen tärkeys. Mut lauletaan me välillä ihan oikeaitakin lauluja! Repertuoosi ei ehkä ole iso, mutta koko ajan laajentuva, kiitos lahjaksi saadun Kultaisen lastenlaulukirjan.

Tein tuossa jokin aika sitten Millille köllöttelypeiton ja halusin Tiinan innoittamana kirjoa peittoon jotain vähän muistoksikin. Tuolla oikeassa alakulmassa rapinalelun alla on kirjottuna Millin kokonimi ja syntymäaika, mutta jotain muutakin piti saada. Tovin mietittyäni päädyin kirjomaan otteita meidän ainakin tämän hetken suosikkilauluista. Aivan mainio päätös! Tästä tuli nimittäin todellinen korvamatomatto! Siihen kun istahtaa, niin alkaa välittömästi pyörimään päässä joku näistä kappaleista, kun sen sanat sattuu silmiin. Veikkaan, että ko. ominaisuus alkaa rasittaa jonkun ajan päästä, mutta nyt tällä hetkellä, ja näillä imetysaivoilla, on ihan jees ettei tarvi kauheesti miettiä että mitäs mä nyt laulaisin.

Ite matosta sen verran, että kangas on fb-kirpputorilta bongattu edukas pala Marimekon Kivet -kangasta, toinen puoli Eurokankaasta haettua vaaleanharmaata puuvillaa ja välissä on pehmikkeenä vanua. Peiton koko on noin 120x120cm.

Ja sitten "tunnetko tämän laulun" -tehtävä:

1. Kyllä vauvaa naurattaa
2. Hän lauleli kauniita laulujaan
3. Kotiluolaan näytän sulle tien
4. Suojassas suo mun olla
5. Perhonen korvanlehdellä
6. Sunnuntaina suukon antaa

Tästä tuli aika ihana, että mätsää sen puolesta hyvin käyttäjäänsä!   

-hanne

JEMMA & VINKKI

JEMMA. Mä laskin just, että meidän pienen pienessä kaksiossa mulla on ainakin 8 paikkaa, jossa mulla on kässäjuttuja jemmassa, ja jokaisessa jemmassa on tavaraa (=lankaa/kuteita/puikkoja/kankaita/askarteluhärpäkkeitä/hamahelmiä/maaleja yms) vähintään kauppakassillisen verran, pääosin paljon enemmänkin. Mua ärsyttää tää nyssyköiden ja jemmojen määrä, mutta minkäs teet. Mieluummin loppuu tila kuin harrastus! Lohdutukseksi voi kuitenkin yrittää saada nämä kaikki jemmat mahdollisimman kivan näköisiksi. Olkkarista löytyy jo pari HAY:n laatikkoa, String hyllyn kaapisto on myös yksi mun jemmoista.

Eilen kävin ostamassa itselleni synttärilahjaksi (synttärit on vasta kuun lopussa, mutta että ehtii ostaa monta lahjaa, pitää aloittaa ajoissa) uuden ihanan jemman, nimittäin kuulkaas jättikokoisen, pestävän (!!!) paperipussin. Näin näitä Helsingissä ihanassa Pinossa jo tovi sitten, mutta jostain syystä en vielä silloin malttanut moista kotiuttaa. Ehkä mä en ollut vielä silloin tarpeeksi pitkään katsellut tuolla samalla paikalla ollutta, repeytynyttä ja ruttuista kassinyssykkää, joka reppana teki kaikkensa pitääkseen sisällään mun matonkudevaraston. Nyt pääsi vihdoin vanha kassinyssykkä kassien taivaaseen, ja matonkudevarastona saapi toimia tämä Essentialin näppärä paperikassi. Ja tänne kuulkaas mahtuu! Kävi jopa yllättäen ilmi, että mun matonkudevarasto onkin aivan liian pieni, pussi ei tullut edes puolilleen! Tämä on kyllä mun uusi suosikki jemma!

Ja ai niin, mainitsinko jo, että ostin näitä tietenkin heti kaksi, toisen vähän pienemmän olkkariin sellaiseksi "meneillään olevien käsitöiden" jemmaksi. Oikeastaan taidan hakea vielä kolmannenkin, sellaisen pienen pussukan, valkoisen tai ruskean, tuohon sohvan käsinojalle. Sinne voipi sitten jemmata mittanauhat, sakset ja muun pikkukaman. Näin teen! 

Suosittelen kyllä lämpimästi ottamaan näihin pusseihin vähän näppituntumaa. Pussien materiaali on veikeää, tuollaista paksun paperin tuntuista, mutta sitten kuitenkin tosi jämäkkää ja sitkeää. Pussin suuta voi kääriä ylös ja alas tarpeen mukaan, pussia voi rututa ja suoristaa. Värejä näytti Pinosta löytyvän neljää erilaista, valkoista, harmaata, mustaa ja ruskeaa. Kokoja löytyy taas kolme, XL, L ja M.

(kuva: Saara Salmi / Virkkuri)

VINKKI. Hauskinta on, kun jäät juttelemaan täysin vieraan ihmisen kanssa ja sitten käykin ilmi molemmin puolin että "ai hei sä oot se, mää tiedän sut!". Näin pääsin tutustumaan eilen samaisella Pinon reissulla Molla Millssiin. Molla Mills on mulle tullut vastaan aiemmin Joken kautta, Jokke oli nähnyt Molla Millssin virkattuja hienouksia koulussaan ja kehotti mua googlaileen näitä. Ja siis se mun vinkkiviitonen on nyt se, että kuulinpas eilen, että Molla Mills työstää parhaillaan parin kuukauden päästä julkaistavaa VIRKKURI kirjaa, josta tulee Virkkuri-kirjasarjan ensimmäinen osa. Kirja on raikkaalla otteella virkkausta lähestyvä virkkausopas ja sen teemana graafinen virkkaus. Yllä olevassa kuvassa on vähän esimakua siitä mitä tuleman pitää. Mahtavuutta, sanon minä!

Mä niin pidän näistä tämmöisistä kirjoista; Suomalaista osaamista, uusia ideoita, visuaalisesti näyttävässä paketissa. Mä tiedän että tämän vuoden aikana tulee ilmestymään parikin tämmöistä mielenkiintoista uutuutta. Vapise String hyllykköni, täytettä on tiedossa!! Näihin palaan kyllä sitten lähempänä.

 -hanne

ESD ?

Vieläkin betonitöitä, bear with me! Nää vaan jotenkin tarttuu suhun, tai siis sä niihin. Miten sen nyt sitten ottaa. En todellakaan suosittele kenellekään näiden kokeilemista sitä ensimmäistä kertaa! Mutta nyt nämä betonihommat jää pakostakin hetkeksi tauolle, sillä mulla on nyt niin valtava määrä lankaa hamstrattuna, että meille pärähtää varmaan kohta joku 4D dokkariryhmä kuvaamaan dokumenttia himohamstraamisesta. Kämppä ainakin alkaa näyttää kaikkine lankapussukoineen samalta...4D: Tyttö, joka hukkui lankoihin?

Miksi E, S ja D, niin en tiedä. Nyt näiden tarkoitus on olla vaan, mutta tulipa tuossa hyllyyn asttelun aikana mieleen, että tuollaisesta saisi aika hauskan kirjatuenkin, jos kiiinnittäisi kirjaimen jotenkin näppärästi metallilevyyn. Miten, en tiedä. Voisin antaa tästä Jokelle pähkinän (tai betonin) purtavaksi. 

Materiaalit:

• Pahvisia kirjaimia. Omani ostin Näpsäkästä. Myös Sinelli myy vastaavia, mutta ne ovat hieman kapeampia ja korkeampia, mä pidin näistä Näpsäkän myymistä enemmän. Nämä ovat noin 15 cm korkeita ja 3 cm paksuja.
• Hienobetonia (+vettä), tarkempia ohjeita betonihommiin täällä
• Välineet kirjainten avaamiseen (mattopuukko, sakset)
• Vaselinia muotin voiteluun
• Ilmastointiteippiä muotin vahvistamiseen
• Rautalankaa, pihdit rautalangan muotoiluun

 

Ohje:

Viillä mattopuukolla varovasti kirjaimen takapuolelta tausta irti. Poista kirjaimen sisältä pahvinen tukirakenne ja viimeistele reunat vielä saksilla. Vahvista sitten kirjaimet (erityisesti kulmat) ilmastointiteipillä. Voitele muotit vaselinilla. Mulla karkasi tässä voitelussa vähän mopo käsistä, laitoin niin järkyttävän vaselin kerroksen, että se jätti betoniin uria ja lisäksi tarttui niiiin tiukasti valmiiseen kirjaimeen, että sain pestä jokaisen kirjaimen fairin ja karhunkielen kanssa viiteen kertaan. Ja vieläkin kirjaimiin jäi vähän vaselinia! Se näkyy erityisesti D -kirjaimessa tummentumana. Toivottavasti nuo vaalenee vielä kuivuessaan...

Kun muotit on valmisteltu, taittele rautalankaa kirjainten muotoon. Yleensä en oo harrastanut näitä betonitöiden tukemisia rautalangalla, mutta nyt ajattelin että se olisi tarpeen, nuo ovat sen verran ohkaisia kuitenkin. Kaada betonia muotteihin, avusta tarvittaessa kepillä tms. että betoni asettuu hyvin jokaiseen kulmaan ja kaarteeseen. Kun muotti on melkein täynnä, paina rautalankakirjain kevyesti betoniin muotin keskelle. Lisää vielä vähän betonia, niin että rautalanka jää kunnolla betonin sisään. Kun muotit on täynnä, kopistele kirjaimia huolellisesti ja useaan otteeseen, että kaikki ilmakuplat nousevat pintaan. Anna kirjainten kuivua pari päivää, sitten raottele muotin reunoja ja kopauta varovasti betonikirjain muotista. Mä sain kirjaimet ulos niin, että muotitkin säilyi ehjinä. Anna kuivaa vielä pari päivää. Lopuksi pese siis vielä vaselin pois.

Näistä tuli jännän rouheita, reunat murtui parista kohdin paljastaen tuollaisen vähän epätasaisemman pinnan. Ensin harmittelin sitä, mutta oikeastaan pidänkin noista tuollaisenaan.

Loppuun vielä tunnustusniputus. Olen saanut tunnustuksen Luovia hulluuskohtauksia,  Annukan aurinkoiset, Missä neuloimme kerran ja Riinan korutaivas -blogeilta, kiitos kiitos ystäväiset!

Yleensä olen vähän huonosti panostanut näihin tunnustuksiin, mieltä lämmittää tietenkin huomioiduksi tuleminen, mutta harvemmin tulee annettua niitä eteenpäin....Nyt kuitenkin panostin! Tai no, valitsin saaduista vain yhden tunnustuksen, mutta kuitenkin :)

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka tunnustuksen myönsi.
2. Anna tunnustus viidelle (5) suosikkiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.
3. Kopioi post it - lappu ja liitä se blogiisi.
4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu vain post it - lapulla ja toivo, että omat lempibloggaajasi jakavat sen eteenpäin. 

Itse lisäisin tuohon, että kukin tunnustuksen saajista saapi toimia tunnustuksen jatkamisen suhteen parhaaksi katsomallaan tavalla. Nyt tuli vaan semmoinen fiilis että haluan tunnustuksen kautta nämä blogit tänään erityisellä lämmöllä mainita. 

Nämä viisi blogia valikoituivat siten, että kukin niistä on jollain erityisella tavalla sykähdyttänyt, ilahduttanut, koskettanut tai inspiroinut mua kuluneen parin viikon aikana :) Tietysti monet muutkin blogit ovat, mutta nämä nyt jotenkin erityisesti. Jokainen näistä on tutustumisen arvoinen!!

Kisustusta: 

Blogissa sisustetaan kahden kissan kera, ja ennen kaikkea kissojen ehdoilla. Ah, niin tuttua meille ja epäilemättä kaikille muillekin kissojen omistajille. Mm. viimeksi toissa päivänä meiltä siivottiin rakkaudella tehty kakkainstallaatio...Blogi hauska ja kirjoitettu niin taitavasti, että mut se ainakin koukutti saman tien.

Harmaata arkea: 

Harmaa arki ei ole ollenkaan niin harmaata kuin nimi antaisi olettaa. Käsityöt on kauniita ja erityisen taidokkaita, ja postaukset kirjoitettu rennolla, mukaansa tempaavalla otteella. Käsitöiden luomisen  ihanuutta, sekä myös sitä välillä vähän tuskaistakin puolta ;)

Pari ovea: 

Pari ovea -blogiin jäin lukijaksi heti ekalla visiitillä. Katjan ja Tytin blogi on visuaalisesti erittäin kaunis ja pitää sisällään niin sisustusta, käsitöitä että huippuja DIY oivalluksia! Mitä muuta sitä blogi voisi tarvita?

Susannan työhuone: 

Susannan työhuoneella saa seurata elämää vanhalla, upealla rautatieasemalla sekä rehellisesti kuvattua käsityöyrittäjän arkea. Tämän blogin myötä on kasvanut kovasti arvostus käsityöyrittäjiä kohtaan, se on aikas paljon muutakin kuin hyvän tuotteen keksimistä ja valmistamista. Mielenkiintoinen, rehellinen blogi!

Kupla: 

Kupla ei ole ilahduttanut pelkästään kuluneen parin viikon aikana, vaan oikeastaan joka postauksella. Tiina on yksi niitä blogaajia, jonka tapaisin kyllä erityisen miellelläni ihan tässä oikeassakin maailmassa, tällaisen blogin takana ei voi olla kuin erityisen mukava blogaaja :) Kauniin kodin suloisia ja rehellisiä juttuja, ei lainkaan liian vakavalla otteella kirjoitettuna.

-hanne

monta kivaa

Jokke sai multa paljon plussapisteitä ja ainakin seitsemäntoista hyvä aviomies -pistettä, kun se toi viime viikolla kotiin melkein kaksi kiloa fanttilankaa. Se oli ollu purkamassa yhtä näyttelyä ja sille oli tullut mieleen että Hanne vois keksiä jotain pikku puuhaa näyttelyn jäämistön mustasta fanttilangasta. Niinpä näppäränä poikana se oli kerännyt sitä mukaan kassillisen ja nyt onnellinen pikkuvaimo pyörittelee kaikenmoisia suunnitelmia mielessään. Matto saa tällä hetkellä eniten kannatusta, kun äänestämässä on me kaksi. Mutta millä tekniikalla, se jääpi vielä arvoitukseksi. Erityisesti mulle. 

Saa heittää myös muita ideoita? Mitä fanttilangasta voi tehdä?

Pieni piipahdus muuten sisustuspuolelle välillä. Koska me ollaan oltu kilttejä, me ansaittiin uusi sohvapöytä. Tai siis ensimmäinen sohvapöytä. Pöydäksi valikoitui Normann Copenhagen Tablo -pöytä, se näkyy tuossa kuvassa yllä. Se on kyllä kiva. Samoin kuin pussillinen fanttilankaa ja aviomies. Vaikka lähikuvassa tuo näyttääkin vähän epämiellyttävän matoiselta. Fanttilanka siis, ei mies.

Ai joo, vielä yksi juttu.
Teitä on yhtäkkiä yli 200! Siis lukijaa. Tai on teitä tietty vielä paljon paljon enemmänkin, mutta googleraadin kautta. Jee ja vau :) Ja kiitos. Nyt kyllä rykäisen sen arvonnan mitä suunnittelin jo kun 100 tuli täyteen. Ihan vaan koska arvonnat(kin) on ihan kivoja.

 

-hanne

pesä

Mä halusin kissoille olkkariin jonkun pikku pesän, kun nuo on aina tunkemassa itteensä lattialle jääneisiin pusseihin ja laukkuihin. Tai maton alle! Arvatkaa montako kertaa oon meinannut potkaista matossa olevan rutun suoraksi ja tajunnut silleen puoli sekunttia ennen potkua että ruttu ehkä sisältää jotain. 

Ostin tuossa jokin aika sitten Snurresta matonkudetta kissanpesä mielessä. Mutta olipa jotenkin hankala projekti! Mä aloitin pohjaosuuden alusta kolme kertaa (alla kuva ehkä ensimmäisestä pohjasta) ja katto-osuuden purin kolme vai peräti neljä kertaa. Ensin piti tajuta miten ja minne teen suuaukon, sitten piti ottaa uusiksi monta kertaa että sain tuosta sen muotoisen kun halusin. Joskus vois varmaan suunnitella vähän tarkemmin työtä ennen sen aloittamista...mutta mitäs haastetta siinä sitten olisi!

EDIT: the pattern also in english at the end of the post!

ohje

Materiaalit:

• matonkudetta reilu 1kg
• virkkuukoukku nro 8. HUOM! kannattaa käyttää numeroa liian pientä koukkua, että korista tulee mahdollisimman napakka
• kissa tai kaksi

Koko valmiina noin 37cm x 37cm leveä ja 20 cm korkea, suuaukko 15cm x 11cm

 

Virkkaa 3 kjs ja yhdistä lenkiksi piilosilmukalla.
1. krs: virkkaa lenkkiin 8 kiinteää silmukkaa
2. krs: virkkaa 2 ks jokaiseen ks:sään = 16 silmukkaa
3. krs: *virkkaa 1 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros = 24 silmukkaa
4. krs: *virkkaa 2 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros = 32 silmukkaa

5. krs: välikierros, eli virkkaa kiinteitä silmukoita koko kierros ilman lisäyksiä
6. krs: *virkkaa 2 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros kunnes jäljellä on 2 s. Virkkaa vielä 1 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään = 43
7. krs: välikierros
8. krs: *virkkaa 2 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros, virkkaa vielä 1 ks = 57  
9. krs: välikierros
10. krs: *virkkaa 2 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros = 76
11. krs: välikierros
12. krs: *virkkaa 4 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros, virkkaa vielä 1 ks yhteen silmukkaan = 91
13. - 16. krset: virkkaa ilman lisäyksiä
17. krs: *virkkaa 5 ks, virkkaa 2 ks yhteen ks:sään* toista koko kierros, virkkaa vielä 1 ks = 106
18. krs: välikierros 

Virkkaa sitten suuaukko:

19. krs: virkkaa tavallisesti 1 ks jokaiseen ks:sään noin puolen kierroksen ajan. Katkaise kude (jätä vähän häntää päättelyä varten). Jätä väliin 10 silmukkaa ja aloita uudelleen kiinteiden silmukoiden virkkaaminen, virkkaa kierros loppuun

20. krs: virkkaa kiinteitä silmukoita, kunnes olet noin 5 silmukan päässä edellisen kierroksen katkaisukohdasta. Päättele nyt edellisellä kierroksella katkaistu kude vetämällä kuteen pää silmukoiden päälle ja virkkaa viimeiset 5 silmukkaa siten, että edellisen kierroksen häntä jää silmukoiden väliin/sisään. Katkaise taas kude ja jatka 10 silmukan päästä edellisen kierroksen aloituskohdan päältä. Päättele samalla edellisen kierroksen aloituskohdan kuteen häntä virkkaamalla se silmukoiden sisään.

21. - 25 krset: jatka katkaistujen kierrosten virkkaamista kunnes suuaukko on 7 kierrosta korkea

Huom! 

Pidä huolta ettei silmukkamäärä lähde vähenemään ja suuaukko sen myötä kasvamaan katkaisukohdassa, eli virkkaa aina niin pitkälle kun mahdollista ja aloita virkkaaminen välin jälkeen taas ihan reunasta.

26. krs: Kahdeksannella kierroksella virkkaa suuaukon päälle 8 kjs, ja jatka kierros loppuun asti kiinteitä silmukoita virkaten. 

27. krs: virkkaa kiinteitä silmukoita normaalisti, suuaukon päällä virkkaa 8 ks edellisen kierroksen ketjusilmukoiden ympärille.  

28. - 30 krset: virkkaa kiinteitä silmukoita ilman lisäyksiä tai vähennyksiä
31. krs: *virkkaa 4 ks ja kavenna hyppäämällä yhden ks:n yli* toista koko kierros
32. - 33 krset: virkkaa 2 kierrosta ilman kavennuksia
34. krs: *virkkaa 3 ks ja kavenna hyppäämällä yhden ks:n yli* toista koko kierros
35. krs: virkkaa ilman kavennuksia
36. - 37. krset: *virkkaa 3 ks ja kavenna hyppäämällä yhden ks:n yli* toista koko kierros 

38. - 39. krset: *virkkaa 2 ks ja kavenna hyppäämällä yhden ks:n yli* toista koko kierros 

40. - 41. krset: *virkkaa 1 ks ja kavenna hyppäämällä yhden ks:n yli* toista koko kierros. Katkaise kude (tai jos aukko on vielä liian iso, jatka vielä hieman kavennuksia hyppien aina yhden tai kahden ks:n yli). Päättele.

Viimmeistele virkkaamalla lopuksi vielä suuaukon ympärille kiinteitä silmukoita vahvistamaan ja siistimään suuaukkoa. Mä virkkasin kiinteät silmukat aina kahden kierroksen yli, silleen suuaukosta sai mahdollisimman tukevan. Mietin myös, että jos pesä alkaa joskus löystymään eikä pidä enää muotoaan, voisin purkaa suuaukon kiinteät silmukat ja virkata ne uudelleen silleen että asettaisin pesän suuaukon sisäpuolelle esim. paksua rautalankaa pitämään suuaukkoa ryhdissä. Nyt tuo kuitenkin pysyy ihan tosi napakasti muodossaan....

...joskaan se ei tietenkään kestä päälle hyppimistä :)

How to

Materials:

• carpet yarn/weft or thick t-shirt yarn, little bit over 1kg (about 2,5 lb)
• hook 8mm (the hook should be one number too small to make the basket as tight as possible)
• a cat or two

Nest size: 37cm x 37cm wide and 20cm high
Entrance size: 15cm wide and 11cm high

Starting chain: 3 ch, 1 slip stitch to close the chain
1 rnd: 8 sc in starting chain
2 rnd: *2  sc in one  1 st* repeat the whole round  = 16
3 rnd: *1 sc, 2 sc in one st* repeat the whole round = 24
4 rnd: *2 sc,  2 sc in one st* repeat the whole round = 32
5 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round (= round without increase)
6 rnd: *2 sc, 2 sc in one st* repeat the whole round until there is 2 st left. Crochet 1 sc, 2 sc in one st = 43
7 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round
8 rnd: *2 sc, 2 sc in one st* repeat the whole round, crochet 1 sc = 57
9 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round
10 rnd: *2 sc, 2 sc in one st* repeat the whole round = 76
11 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round
12 rnd: *4 sc, 2 sc in one st* repeat the whole round, crochet 1 sc = 91
13-16 rnds: 1 sc in one st, repeat the whole round
17 rnd: *5 sc, 2 sc in one st* repeat the whole round, crochet 1 sc = 106
18 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round

entrance to the nest:
19 rnd: continue crocheting 1 sc in one st, about half round. Cut the yarn (leave a little tail for finish it) and skip 10 st. Continue the crocheting with single crochets.
20 rnd: continue crocheting: 1 sc in one st, until you are about 5 sc from the point where you cut the yarn last time. Now fasten off the last round's yarn tail by pulling the yarn over the edge the so that when you do the last 5 sc, the tails stays inside the stitches. Then cut the yarn again, skip 10 st and start crocheting from the same point as you did last round (fasten off yarn tail again by leaving the tail inside the stitches).
21 - 25 rnds: continue, until the entrance is 7 rounds high.

NOTE!
Be sure that you start and finish the stitches exactly at the same point as you did last round, so that entrance doesn't start widening.

26 rnd: in the eighth round continue crocheting 1sc in one st, then crochet 8 ch over the entrance. Continue 1 sc in one st until in the end of the round.
27 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round. Above the entrance, crochet 8 sc around the 8 chs.
28 - 30 rnds: 1 sc in one st, repeat the whole round
31 rnd: *4 sc, decrease by skipping 1 st* repeat the whole round
32 - 33 rnds: 1 sc in one st, repeat the whole round
34 rnd: *3 sc, decrease by skipping 1 st* repeat the whole round
35 rnd: 1 sc in one st, repeat the whole round
36 - 37 rnds: *3 sc, decrease by skipping 1 st* repeat the whole round
38 - 39 rnds: *2 sc, decrease by skipping 1 st* repeat the whole round
40 - 41 rnds: *1 sc, decrease by skipping 1 st* repeat the whole round

Cut the yarn (or if the hole is still too big, continue decreases by skipping one or two stitches). fasten off.

Finish the entrance:
Crochet single crochets around the entrance, do the stitches around of two rounds to make the entrance stronger.

I thought, that if it turns out that the entrance does not stay in posture enough (my cats are  playing all the time in the nest and on top of it...), I'll undo the single crochets and I'll put some kind of strong wire inside the entrance to give support. Then I would do the single crochets again around the edges of the entrance (and wire). In that way the entrance would remain upright even if the roof collapsed during the playtime...:)

Sorry about the spelling mistakes...I'm sure that there are one or two :)

Ai niin. Pakko vielä mainita. 

Me ostettiin joku aika sitten mun lankoja/puikkoja/koukkuja/yms käsityöhärpäkkeitä varten hienot hienot HAY:n sisustuslaatikot Helsingistä, Pino -nimisestä ihanasta liikkeestä. Meni varmaan kaksi päivää, kun jompi kumpi kissoista oli nähnyt asiakseen hyppiä toisen laatikon päälle märin tassuin. Enkä halua tietää miksi sillä oli märät tassut. 

No, nyt on sitten tassunjäljet ikuistettu laatikon kanteen. Kiitti, nyt tuo laatikko on paaaljon hienompi.

-hanne

ei mennyt niinkuin...

Helou! Vierähtikin viikon mittaiseksi tämä mun "parin päivän hengähdys" hääpostausputken jälkeen. Mutta mulla on selitykseni!

 

Ensinäkin, kaunis ilma ja terassi! 

Toiseksi, päätöksen vaikeus (= monta reissua lankamaailmaan) 

Kolmanneksi, joskus suunnitelma ei vaan...noh, näytä siltä miltä pitäisi

  Neljänneksi, katso kuva alla

Tässä tapauksessa mua hidasti kuitenkin erityisesti selitys nro kolme. Tarkoituksena oli siis virkata matonkuteesta kirjovirkkaamalla uusi kori/koppa kissoille. Aloitin ensin tekemään kolmioita, purin, sitten mietin pystyraitaa, sitten kokeilin eri värejä ja lopulta päätin vaan tehdä ja tein tämän. Lopputulos taitaa valitettavasti päätyä varakoriksi jonnekin. Se ei nyt vaan oikein miellytä. Kun aloin suunnittelemaan tuota, Jokke kysyi että miksen tee vaan yksiväristä. NO kun mä HALUAN kokeilla KIRJOVIRKKAUSTA. Nyt meen sitten kiltisti hakemaan ne yksiväriset kuteet. Olis taas pitäny kuunnella. No, mutta tulipa kokeiltua tämäkin.

Kirjovirkkaus

Tämä oli mulle tosiaan uusi juttu, ootteko kokeilleet? Esim. hakusanoilla tapestry croching löytyy varsin hauskoja juttuja. Ja yllättävän hyvin tuo toimi matonkuteellakin. Kirjovirkkaamalla tuotoksesta tulee myös huomattavasti tavallista virkkausta paksumpaa ja jämäkämpää, mikä on tietenkin hyvä tuollaisessa korissa. Matonkuteita käyttäessä päänvaivaa tuottaa kuitenkin trikookuteen epätasalaatuisuus. Sen vuoksi "sisällä" kulkevat värit pilkottelee välillä tuolta silmukoiden välistä ja lisäksi korin reunat pyrki välillä kiristelemään ja kupruilemaan paksuuden vaihtelun vuoksi...huoh. Pettymyksistä huolimatta, tässä lyhyesti kirjovirkkauksesta.

Ai niin. Erittäin hyvä matonkuteesta virkattavan korin ohje löytyy Kauhavan Kangas-aitan sivuilta, täältä. Mä käytin tässä työssä koukkua nro 7 että silmukoista tulisi tiiviimpiä ja ne peittäisi paremmin sisällä kulkevat värit.

Perusajatus on siis että kaikki käytettävät värit kulkevat koko ajan mukana (reunan päällä/vieressä), ja ne virkataan piiloon kiinteiden silmukoiden sisään. Kirjovirkkaus tapahtuu siis lähes aina vain kiinteillä silmukoilla, jostain luin että voisi käyttää myös puolipylväitä. Mä virkkasin silleen että käytössä olevan värin kude kulki etusormen ja keskisormen välistä, kaksi muuta lankaa taas peukalohangassa.

Värin vaihtaminen tapahtuu, kun kiinteä silmukka on "puolessa välissä", eli koukulla on kaksi silmukkaa. Tässä kohdin koukataankin mukaan vanhan värin sijaan uusi väri, ja vedetään se silmukoiden läpi. Näin väri vaihtuu selkeärajaisesti.

Lisää ohjeita löytyy vaikkapa käsityönurkasta, täältä.
Vaikka tämä projekti ei nyt mennyt ihan niinkuin piti, niin kirjovirkkaus sinänsä oli mielenkiintoista. Ja hei, ei varmaankaan voi olla uskottava käsityöblogaaja, jos ei ainakin kerran tee postausta työstä joka ei mennyt niin kuin siellä, missä ne aina onnistuu?

-hanne

Joken (spray)maalauskoulussa

Jokke on aikaisemmalta ammatiltaan erikoismaalari. Kaikilla olis hyvä olla joku tuollainen käytännönläheinen koulutus pohjalla, vaikka oliskin sitten päätynyt tekeen ihan muuta. Just vaikka maalari tai kokki tai parturikampaaja tai vaikka automekaanikko. Se vaan on näppärää sitten pidemmän päälle, tälleen niinku oikeassa elämässä. Harmittaa, että ittellä ei oo.

No niin, asiaan. Mä löysin erinomaiselta Lapuan helluntaiseurakunna kirpparilta kesällä jonkinlaisen modernisointiyrityksen läpikäyneen pallolampun, hintaan 2e. Oli pakko se sieltä ostaa pois, se oli niin outo. Mä oon kaipaillut yölamppua ja tästäpä päätin sen nyt räpeltää. Väri oli vaan huono. Jalka pois ja pienellä väännöllä Jokke sai purettua tuon polttimo-osion tuolta myös irti.

VINKKEJÄ SPRAYMAALAUKSEEN

• Älä koskaan milloinkaan maalaa sisällä. Siis asunnossa sisällä. Spraymaalaus vaatii ensinäkin hyvin ilmastoidun tilan; sen hengittely ei ole terveellistä ja aiheuttaa vähintäänkin päänsäryn. Toiseksi, spraymaali leviää pölynä ilmaan ja aikansa leijailtuaan se laskeutuu alas, värjäten laskeutumispaikkansa.

• Jos kuitenkin pikkuvaimo on päättänyt että "mä haluan tehdä sen lampun oikeesti nyt heti!", ja pihalla on miinus 20 astetta, eikä talossa ole verstasta/autotallia, niin kannattaa maalaus suorittaa kylppärin nurkassa. Vuoraa seinät ja lattiat sanomalehdillä ja vedä suihkuverho tiukasti kiinni. Käytä jonkinlaista hengitysnaamaria tms, muuten tuuperrut. Oikeasti. Revi sanomalehdet HETI maalaamisen jälkeen roskiin ja pyyhi rätin ja suihkun kanssa seinät, tasot ja lattiat joka paikasta. Pelkkä huuhtelu ei poista maalipölyä. Tuuleta kämppä. 

• SITTEN TÄRKEIN SÄÄNTÖ! Tämän takia monet (mm. allekirjoittanut) on töpeksinyt maalailunsa. Spraymaalikerrokset (mahdollinen pohjamaali SEKÄ varsinaisen värin maalikerrokset) tulee maalata JOKO noin 20 minuutin kuluessa TAI 7 päivän välein! Jos esim. maalaat tänään muutaman kerroksen ja parantelet sitä sitten ylihuomenna kun pinta on näennäisesti kuivunut, niin maalaus menee täydellisesti vi#&%ksi. Se lähtee lohkeilemaan ja kuplimaan. Eli jos haluat maalata valmiiksi samana iltana, niin odota kerrosten välillä kuivumista vain viitisen minsaa ja suihkuttele sitten heti uusi kerros.

• Spraymaali valuu helposti, ja sehän ei oo nättiä. Valumattoman, tasaisen maalipinnan saat, kun suihkuttaa riittävän kaukaa (25cm), lyhkäisin suihkaisuin ja suihkien maalia ristikkäisin suihkaisuin, vaihtaen aina hieman suihkutuskohtaa. 

MAALAUSVAIHEET:

1. Hio pinta hyvin. Hiomiseen kannattaa käyttää metallipinnoilla mustaa vesihiomapaperia, meillä oli käytössä karkeudeltaan P320 -paperia. Myös hiominen pölyää, tietenkin, joten sekin pitäisi tehdä ulkona. Mutta koska mä haluun ny! ja minus 20, niin mä hioin kädet, kupu ja paperi muovipussissa. Hio kunnes pinta on tasaisesti kaikkialta matta.
2. Pese hyvin kaikki hiomapöly pois. Kuivaa.
3. Teippaa maalarinteipillä aukot sun muut umpeen. 
4. Maalaus tulisi suorittaa noin +20 asteisessa tilassa, joten hakeudu sellaiseen. 
5. Älä koskaan paina suutinta ennen kuin olet ravistanut purkin hyvin, mieluiten suutinpuoli alaspäin.
6. Ravistele siis hyvin pari minuuttia pohjamaalipurkia ja suihkuttele se ristiin rastiin pinnalle, kunnes väri on tasainen. Pohjamaali ei ole pakollinen, mutta suositeltavaa, jos uusi väri on vaaleampaa kuin vanha. Pohjamaali tekee maalista myös pysyvämmän. 
7. Muista 20 min / 7 päivän sääntö!!! Ravista väripurkki hyvin ja suihkuttele sitä pari, kolme kerrosta tai kunnes pinta on sopivan tasainen.
8. Siisti paikat, tuuleta ja anna maalauksen kuivua.
9. Sitten vaan piuhat sun muut paikalleen (jos kyseessä on lamppu..). Jos pinnan tarvitsee kestää hyvin paljon kulutusta, voi päälle suihkuttaa vielä spraylakkaa. Ja tässäkin pitää muistaa 20min / 7 päivän sääntö!

-hanne