CURIOUS FEET

Olen saanut siihen sekä sähköpostiini viestejä ihmisiltä, jotka ovat harkinneet yksin matkalle lähtöä tai ovat pian menossa. Viimeisin kommentti sai minut ajattelemaan asiaa lisää ja täten myös tarttumaan näppäimistöön.

Jos lyhyesti pitäisi yksin matkustamisesta jotain sanoa, niin se olisi vain, että menkää, nähkää, kokekaa! Älkää missään nimessä jättäkö tai siirtäkö matkustamista tulevaisuuteen sen takia, että matkaseuraa ei löydy!

Tiedän, että yksin matkusteleminen voi olla pelottavaa, olen pelännyt itsekin. Uskon, että useimpia jännittää varsinkin se ensimmäinen matka, jolle lähdetään yksin. On kuitenkin kovin ikävää välillä kuunnella, kuinka ihmiset jättävät asioita tekemättä pelon vuoksi. Erityisesti se harmittaa silloin kun pelätään matkustelemista, joka on itselleni antanut niin mielettömän ihania muistoja, joista riittää jo nyt muisteltavaa vuosikymmeniksi. En tietenkään olisi sama ihminen tänä päivänä jos en olisi matkustellut myös yksin. Kaikenlainen matkusteleminen toivon mukaan avartaa, mutta erityisesti yksin ollessani olen itse saanut hirveästi itseluottamusta, tutustunut paljon uusiin ihmisiin, parantanut kielitaitoani sekä oppinut itsenäiseksi ja huolettomaksi.

Itse pidän listoista, joten suosittelen kirjoittamaan ylös kaikki pienimmätkin epäilykset, mitä yksin matkaaminen herättää. Ja tämän jälkeen kannattaa etsiä paljon tietoa ja vertaistukea. Toivon todella, että jokainen huomaisi, että pelkäämällä ei perille pääse. Mitä on elämä jos pitää aina pelätä?

Ehdin itse jo hieman kyynistyä matkan varrella. Kun 17-vuotiaana lähdin matkustelemaan ympäri Eurooppaa, olin naiivi, luottavainen ja kaikesta kiinnostunut. Onneksi olinkin, koska sanomalla elämälle 'kyllä', tapasin mitä ystävällisempiä ja toinen toistaan erilaisempia ihmisiä ja päädyin mielenkiintoisiin tilanteisiin. Välillä vastaan tuli epämääräisempiäkin tyyppejä, jotka kuitenkin pikku hiljaa rapistivat uskoani ihmisiin. Jossain kohtaa sitten huomasin, että minusta oli tullut liian epäileväinen. Toki tavaroiden perään kannattaa katsoa, epämääräisillä seuduilla on hyvä olla tarkkaavainen ja aina ei pidä uskoa kaikkea mitä kuulee, mutta liioitteleminen ja ainainen epäluulo ovat vain kivikkoinen tie katkeruuteen, joten rajansa kaikella.

Ystävällinen olemus vetää puoleensa ystävällisiä ihmisiä ja positiivisille ihmisille tapahtuu paljon positiivisia asioita. Omaa ulosantiaan kannattaakin tarkastella hyvin kriittisesti, ettei tule vahingossa lähettäneeksi vääränlaisia signaaleja. Esimerkiksi ujot ihmiset voivat joskus tahtomattaan vaikuttaa päällepäin jopa tylyiltä, mikä ymmärrettävästi vaikeuttaa muihin ihmisiin tutustumista.

Yksi yksin matkalle lähtevien peloista liittyykin siihen, että joutuuko siellä matkalla olemaan ihan yksin. Osalle yksinolo on nautinnollista, mutta sosiaalisemmat ihmiset kaipaavat säännöllisesti ihmiskontaktia ja heille tämän pohtiminen onkin aiheellista. Jos satut siis olemaan sosiaalinen ja ujo, ihmisiin tutustuminen ei välttämättä tule aivan luonnostaan. Matkustellessa on onneksi yksi erityisen hyvä paikka, missä muita matkailijoita tapaa helposti.

Muiden matkailijoiden kesken jaettu huone on takuuvarma keino saada edes small talk- jutteluseuraa. Loppu on itsestä ja keskustelukumppanista kiinni. Mikäli olet omasta tilastasi tarkka etkä kestä jakaa huonetta tuntemattomien kanssa, majoitu edes hostelliin yhden hengen huoneeseen ja unohda hotellit! Ja valitse ehdottomasti hostelli, missä on yhteinen oleskelutila eli jaettu olohuone/keittiö, pelihuone tai vaikkapa terassi.

Mikäli viihdyt paljon yöelämässä, kannattaa myös valita sellainen hostelli, mikä mainostaa bileitä tai millä on oma baari. Ja vastaavasti bilehostellien karttaminen saattaa olla kannattavaa, mikäli vietät yösi mieluummin nukkuen kuin juhlien.

Aiemmin olen lyhyesti kirjoittanutkin sohvasurffaamisesta. Sohvasurffaaminen, jota ihmiset tekevät maksutta, on hyvä keino tutustua muihin ihmisiin matkan varrella. Usein ihmiset toki vievät majoittajalleen pienen lahjan, tarjoavat lounaan ja viettävät isäntien sekä emäntien kanssa aikaa, joten kyseessä ei siis ole vain ilmainen majapaikka, vaan homma on asteen verran yhteisöllisempää.

Mikäli sohvasurffaaminen ei ole se juttu, niin lämpimästi voin suositella asunnon vuokraamista. Airbnb:n lisäksi erilaisia majoituspalveluita on pilvin pimein ja mikäli vuokraa asunnon sijasta huoneen, on myös suurempi mahdollisuus tutustua paikallisiin ihmisiin ja saada heiltä hyviä vinkkejä kaupunkiin.


Mikäli vieraiden ihmisten luona yöpyminen ei kiinnosta, voi toki yöpyä hostellissa / hotellissa, mutta sopia treffit sen sijaan kaupungille ja käydä vaikka yhdessä syömässä. Erilaisia ryhmäkokoontumisia järjestetään myös paljon esimerkiksi viihteelle lähdön  tai leffaillan merkeissä, joten kannattaa tarkistaa onko määränpäässäsi tälläistä silloin kun itse olet sinne menossa. Internet (esimerkiksi Facebook) on myös pullollaan vastaavanlaisia tapahtumia, joihin voi osallistua matkustellessaan tai omassa kotikaupungissaan. Lisäksi esimerkiksi Instagram on hyvä palvelu, jonka kautta voi myös tutustua ihmisiin ja ehdottaa tapaamista mikäli sattuu matkustamaan samoille kulmille.

Ihmisiä tapaa tietenkin myös sattuman varaisesti milloin missäkin. Minua on esimerkiksi Euroopassa matkustellessa lähestytty lentokentällä tai juna-asemalla, kun olen ollut etsimässä reittiä keskustaan. Tilanteessa toista lähestyvän on helppoa kysäistä apua ja siitä on ollut luontevaa jatkaa yhtä matkaa perille asti kun suuntakin on sama. Euroopan ulkopuolella reppureissaajien suosimissa kohteissa taas toisen reppureissaajan tunnistaa kilometrin päästä ja näissä paikoissa näyttää vallitsevan meininki, että missä vain on sopivaa tutustua toisiin matkailijoihin. Sen kun alkaa jutulle baarissa, rannalla, kahvilassa, kadulla, bussissa tai missä vain.

Olen huomannut, että minua on lähestytty huomattavasti useammin silloin kun olen ollut yksin kuin ollessani muiden seurassa. Ymmärrän tämän hyvin, suuremmalla todennäköisyydellä seuraa löytää yksin kulkevasta kuin porukasta, joten tämä myös vinkkinä seuraa etsiville. Ei kannata kuitenkaan pelätä lähestyä pariskuntia tai isoja kaveriporukoitakaan. Se, että toiset matkaajat kulkevat pareittain tai ryhmissä, ei tarkoita sitä etteivätkö he haluaisi viettää muidenkin kanssa aikaa ja tutustua uusiin ihmisiin. Saattaa myös hyvin olla, että hekin ovat juuri tavanneet ja ovat vain joukko kaltaisiasi yksin matkaavia.

On siis olemassa mahdollisuus, että yksin matkalle lähtevä on koko matkan ajan yksin tai tutustuu muihin vain pintapuolisesti. Uskallan kuitenkin väittää, että tilaisuuksia ei ainakaan pitäisi puuttua mikäli vain hakeutuu oikeisiin paikkoihin.

Jos tykkäät tutustua uusiin ihmisiin, muttet halua tinkiä päätäntävallastasi ja arvostat omaa rauhaasi korkealle, niin yksin matkaaminen sopii sinulle paremmin kuin hyvin. Tälläisiä ihmisiä saattaakin seuran puutteen sijasta pelottaa itse matkan teko.

Toisen läsnäolo on korvaamaton tuki matkalla, se on totta. Varsinkin sairastellessa sitä on kiitollinen kun vierellä on tuttu ihminen. Mutta kannattaako matkaa jättää välistä sen takia, että itsenäistyminen pelottaa? Ei missään nimessä. Rohkea ei ole hän, joka ei pelkää, vaan hän, joka pelkää ja tekee siitä huolimatta. Yksin pärjääminen antaa luottamusta itseen ja tulevaan. Kun huomaa, ettei olekaan muista ihmisistä niin riippuvainen kuin on pelännyt olevansa, niin hyvänolon tunne on upea. Rajat sumenevat ja itsearvostus kasvaa. Maailmasta tulee rajaton!

Mikäli tämä on pelkosi yksin matkaamisessa, niin hätä ei ole suuri. Tähän kun vaaditaan enemmänkin käytännön työtä, mutta tietenkin pitää myös päättää, että antaa maailmalle mahdollisuuden ja luottaa ihmisiin yleisellä tasolla.

Pelkoa voi lieventää tekemällä perinpohjaista tutkimustyötä matkakohteista, reiteistä, maan kulttuurista ja kielestä. Internetistä ja matkaoppaista löytyy nykyään melkeinpä kaikki tarpeellinen informaatio, menit minne tahansa - paitsi tietenkin se totuus, että hauskuus ei löydy kiveen hakatuista matkasuunnitelmista. Joten jättäkää niihin väljyyttä, antakaa mahdollisuus muutoksille. Mutta jos ennen matkaa sinua huolestuttaa, niin lue, ota asioista selvää, kysy muilta matkailijoilta mitä vain mieleen tulee. Ja tämän jälkeen luota itseesi ja lähde matkaan. Kadut mieluummin sitten sitä että lähdit ja kaikki oli kurjaa, kuin sitä ettet koskaan edes uskaltanut kokeilla.

Mikäli yksin oleminen ja tekeminen on kovin vierasta, niin sitä voi harjoittaa alkuun ihan pienilläkin teoilla tai matkoilla, ei sitä ensimmäisenä tarvitse aina toiselle puolelle maapalloa lähteä. 

Kotikaupungissa voi kierrellä museoita, käydä leffassa tai syödä ravintolassa yksin vaikkapa useampana päivänä peräkkäin, jos näin ei koskaan normaalisti tule tehtyä. Samalla voi bongailla vaikkapa ulkomaalaisia turisteja, joille mennä juttelemaan tai pubissa istua yksin olutta juovan viereen ja päivitellä päivän säätä.

Tämän jälkeen voi tehdä yhden yön visiitin vaikkapa Helsinkiin tai muutaman päivän reissun Tallinnaan taikka Tukholmaan, minne pääsee helposti, nopeasti ja pienillä suunnitelmilla.


Mikäi mahdollista, varaa sellainen lento tai muu kuljetus, mikä on uudessa kaupungissa perillä päiväsaikaan. Pimeällä, ja varsinkin keskellä yötä, uuteen kaupunkiin saapuminen ei ole paras vaihtoehto väsymyksen ja turvallisuuden (tunteen) takia. Julkiset eivät myöskään useassa paikkaa kulje kovinkaan hyvin myöhään illalla ja yöllä, joten varmista ainakin, että majapaikkasi on lähellä lentokentältä lähtevän junan / bussin reittiä tai määränpäätä. Vaihtoehtoisesti ota taksi tai yövy lentokentällä ensimmäinen yö.

Varmista, että korttisi toimii, nostorajat ovat tarpeeksi korkealla ja tilillä on tarpeeksi rahaa. Suosittelen myös ottamaan kaksi maksukorttia mukaan, jotka ovat mielellään eri pankeista. Toinen kortti kannattaa olla luottokortti varsinkin Aasian suunnalla reissatessa, koska esimerkiksi jotkut lentoyhtiöt eivät hyväksy Electronia tai pankkikorttia ollenkaan. Toki kahden kortin mukaan ottaminen kannattaa myös kun matkustaa kaverin kanssa, mutta korostuu huomattavasti yksin matkatessa, jolloin toinen ei voi pelastaa pulasta. Omalle kohdalleni on tullut montakin kertaa pieniä ongelmia korttien kanssa, joista on kyllä aina selvitty ylimääräisellä pihistelyllä, rahaa lainaamalla tai sen toisen kortin turvin, mutta jos tämän kaltainen jännitys ei kiinnosta, niin varaudu etukäteen. Ehdottomasti varaa myös käteistä mukaan.

Haluan kirjoittaa yksin matkustamisesta ja rohkaista siihen kaikkia, joilla ei matkakaveria ole. 

Minä itse tykkään matkustaa yksin. Rakastan kulkea myös rakkaideni kanssa ja toivon mukaan pääsen jatkossakin reissaamaan paljon siskojeni ja ystävieni kanssa. Kuitenkin edelleenkin minussa on se puoli, joka haluaa tutkia katuja ja puistoja oman tahtini mukaan, kamera tai päiväkirja kourassa, katsella ja ihmetellä ääneti.

Lähdin ensimmäiselle omatoimimatkalleni yksin vuonna 2003. Olin juuri muuttanut Tampereelle ja surffatessa päädyin Ryanairin sivuille, missä mainostettiin edullisia lentoja Tampereelta Lontooseen. Löysin lennot 60 eurolla ja yhdeksän vuotta sitten ne olivat todella halvat. Varasin ne innostuneena samantien. Että minua pelotti! Äidin ja mummin huolestuneet puhelut matkaa edeltävänä iltana eivät juuri auttaneet asiaa. Matka meni loistavasti ja sain sen aikana mielettömästi itsevarmuutta, kun olin vihdoin tehnyt sen, mistä olin niin monta vuotta jo unelmoinut; lähtenyt yksin maailmalle. Lontooseen lähteminen olikin yksi elämäni parhaimmista päätöksistä, koska sen jälkeen koin, että uskallan mitä vain.

Euroopan kaupungeissa olen matkustellut ympäriinsä yksin ja viihtynyt loistavasti. Kaupungeissa on paljon tekemistä ja näkemistä, jonne ei välttämättä kaipaa matkaseuraa, toki joihinkin kohteisiin mieluummin menee toisen ihmisen kanssa, esimerkiksi huvipuistoihin. Kaupungit ovat kuitenkin usein pullollaan museoita, katutaidetta, puistoja, näyttelyitä ja kahviloita - kaikki paikkoja, joissa viihdyn yksin myös Suomessa, miksen sitten ulkomaillakin.

Rantalomat ja astetta vaativammat maat taas ovat toinen juttu. Viihdyn rantakaupungeissa ja -kohteissa, mutta varsinkin nyt kun olen parisuhteessa, niin lähden rantakohteisiin mieluummin kumppanin kanssa. Vaativimmissa kohteissa on myös kivaa, kun on matkakumppani. Esimerkiksi Intiaan en olisi ainakaan lähitulevaisuudessa lähtenyt ilman kumppaniani sen vuoksi, että en usko, että olisin viihtynyt siellä yhtä hyvin yksin, siellä matkustellessa, rannoilla ja sairastellessa on huomattavasti mukavampaa olla kaksin.

Yksinmatkustamisessa on paljon loistavia puolia. Tässä niissä omasta mielestäni parhaimpia:

-Vapaus kulkea katuja omaan tahtiin, käydä vain itseä kiinnostavissa nähtävyyksissä, syödä silloin kun itsellä on nälkä, majoittua juuri niin huonoon tai hienoon majapaikkaan kuin haluaa.

-Ei ole ketään, kenen perään sinun tarvitsee katsoa ja kenen viihtyvyydestä huolehtia.

-Ongelmien ilmaantuessa ja niistä selviydyttyä, saa itseluottamusta ja rohkeutta tuleviin koitoksiin.

-Muihin ihmisiin, paikallisiin ja matkailijoihin, tutustuu aivan eri tavalla kuin matkustaessa kaksin tai ryhmässä. Yksin olevaa ihmistä lähestytään helpommin. Halutessa ei juuri tarvitse olla yksin, koska ystävällisellä olemuksella seuraa löytyy helposti. Paras puoli on se, että voit saada yksin matkustamisen ja yhdessä tekemisen molemmat hyvät puolet.

Huonojakin puolia tosin löytyy muutama, mutta ne ovat niin vähäpätöiset plussiin suhteutettuna, että niistä ei kannata välittää. Yksin matkustava usein maksaa majoituksestaan enemmän, erityisesti mikäli haluaa oman huoneen. Dormit ovat onneksi edullinen keino majoittua yksin matkaavalle ja niissä myös tutustuu muihin matkailijoihin helposti. Suosittelenkin käyttämään niitä. Niissä yöpyminen voi myös tulla edullisemmaksi kuin kahden hengen huone, joten kalliimpaa ei yksin matkustaminen tarvitse välttämättä olla ainakaan Euroopassa missä dormeja on runsaasti.

Toinen huono puoli on se, että ei ole ketään kenen kanssa jakaa matkalla tapahtuneita asioita, hyviä ja huonoja. Jos sairastuu, on ikävää olla yksin ja joihinkin puuhiin sitä mieluummin ottaa kaverin mukaan kuin menee yksin, sellaiset puuhailut onkin parempi jättää muiden kanssa tehdyille matkoille.

Kaikki, ketkä miettivät siis sitä, että mennäkö vai eikö mennä yksin, niin suosittelen että menkää ehdottomasti!