Vuonna 1941....

...Oli Aukusti-vaari oli ostanut

kiertävältä kauppiaalta

jo silloin wanhan keinutuolin.

Se on hiukan pienempi, kuin toinen tässä talossa 

jo lies kuinka kauan ollut, 

 keinutuoli.

Suoma-mummu sanoi,

että se on semmonen naisten keinutuoli :)

(Mummu oli aika pienikokoinen ihminen)

Nyt kun Saunatuvan remontti on edistynyt hyvään vaiheeseen...

haettiin tuo tuoli aitasta, jossa se oli odottanut

vuoroaan...

Ajan Hammas oli sitä kohdellut kaltoin..

Yksi pienna, selkänojasta oli katkennut,

se oli korjattu neuvokkaasti "Jeesus-teipillä".

Vaari oli fiksu, taas kerran

ja

korjasi tuon kohdan putkenpätkällä/liimalla/tulitikuilla

:)

ja piennasta tuli oikein hyvä.

rikkinäinen kohta näkyy hyvin tässä kohdassa..

Korjattuna se on oikein hyvä!

Tuo maali oli kummallista, se lähti lohkeillen..

Mutta toisaalta se oli tosi tiukassa...

Niinpä se raskas työ jäi Vaarille :)

+++++

Tuo ihana mies hioi keinutuolin

valmiiksi...

....ja siinä se pohjamaalattuna,

odottaa

pintamaalia..

Tänä aamuna koitti vihdoin se päivä,

että jaksoin alkaa maalata.

Maali on Helmiä, joten se on hajutonta.

Kivaa puuhaa :)

työ eteni mukavassa tahdissa,

radiota kuunnellen :)

Tässä se on 

Ihana keinutuoli,

joka sai uuden elämän,

palveltuaan tätä taloa,

tai sen asukkeja yli 70 vuotta :)

Huomenna maalaan sen toiseen kertaan...

ja sitten virkkaan siihen uuden keinutuolinmaton :)

Keinun tarina siis jatkuu...

++++++

Kiitos, te ihanat ihmiset, jotka olette

käyneet täällä :)

Teitä on paljon,

se ilahduttaa minua kovasti :)

++++++

Palataan taas Wanhan Mummulan Tutkalle :)

tuksu

Vähän vielä virkkuuta :)

Jos joltain on mennyt ohi tuo virkkuukoukku-asia,

Jolla nämä virkkasin...

Cloverin koukku on 

anatomisesti oikein muotoiltu,

siitä saa hyvän otteen, eikä se rasita niveliä, kuten

tavalliset, pyöreät koukut...

...itse ostin tämän,

tyttäreni Jaanan neuvosta,

Karnaluksista, Tallinnasta :)

maksoi 3,80 postikuluineen :)

Tällä pelittää, luistava, kevyt ja ihana koukku.

Suosittelen :)

++++++++

Kiitokset kauniista kommenteistanne :)

Kiva kuulla, että joku muukin väkerryksistäni tykkää :)

Olen monasti täällä kertonutkin,

että virkkaaminen on mun kaikkein rakkain harrastukseni.

Olen virkannut 9-vuotiaasta...

Ja Äiti kutsui minua

virkkuukoneeksi :)

+++++

Sitten asiasta viidenteen.

Meillä oli eilen Vaarin kanssa semmonen

:) me kaksin-päivä. :)

Ajoimme kaupunkiin ja haimme pizzat,

sitten verhoilimme wanhan perintökeinutuolin

uuteen uskoon,

Olin saanut kaunista huonekalukangasta 

ja sekin sai kunniaa

uuden tuolin päälystänä :)

Tälläinen siitä tuolista tuli:

Tuolin paikka on makkarissa,

siellä katson telkkaria,

virkkaan samalla :)

tai kudon lastenlapsille sukkia :)

Eikös olekin semmonen 

"mummi istuu keinutuolissa ja kutoo/virkkaa"

tunnelma :)

Kiitollisena luin taas kommenttejanne :)

Olette ihania!!!

++++++

Palataan taas Wanhan Mummulan tutkalle :)

tuksu