lauantai 25. syyskuuta 2010

Viikonloppua vietellään :)

Tässä kuva/sanallista kertomusta meidän eilisestä-, ja tästäkin päivästä.
Eilinen oli ihana päivä. Aamusta asti omistettu ihan vaan hyvälle ololle:)
++++++
Kynsitohtori, Sari, joka tuli ihan kotiimme,
ja hoiti kynteni kuntoon :)
Ihana hetki!
Vaari, silmä tarkkana kameran kanssa katseli,
miten mummin kädet kaunistuivat,
sanan mukaisesti "silmissä"

Taitavasti ja ammattitaitoisesti
Sari työtään teki...
...siinä jutustelimme samalla
ja hetki oli siksikin niin rentouttava.

...kerran vielä sormet "uuniin", ja siinä se sitten oli :)
KIITOS SARI!
+++++
Sitten lähdimme Tampereelle.
+++
Kävimme syömässä mahat täyteen hyvää ruokaa,
+++
pistäännyimme Konttiin,
vaan sieltä ei tällä kertaa mukaan tainnut lähteä muuta,
 kuin pari Päätalon kirjaa ja yx oikein hassu juttu vaarille...
siitä jutusta kerron (ehkä) myöhemmin :),
niin hassu juttu se oli :)
+++
Seuraavaksi menimme Plantageniin.
Sieltä aika valtaisan kukkalastin kanssa sitten ajelimme kotiin.
Oisimme pistääntyneet "Vilppulassa",
vaan kun ne kaikki olivat poissa kotoaan. Vanhemmat töissä
ja itse päähenkilö, Vilppu tarhassa.
Vaan toisella kertaa osutamme paremmin :)
++++
Pakko kertoa tässä yhteydessä,
 kun Matti-isi kertoi puhelimessa.
Vilppu oli tarhan tädeille kertonut,
 että hän piipahtaakin huomenna
Vaarin Mummilaan...eikä tule tarhaan...
Kun Erika-äiti oli lastaan sinne kuitenkin kyytsännyt,
olivat tarhan tädit kyselleet, että peruuntuiko se Mummila-keikka.
Johon Vilppu : "peruuntui!"
Äiti oli sitten selittänyt,
 ettei mitään Mummila-keikka oltu edes suunniteltu, eikä sovittu.
Vilppu oli omaan ikäväänsä keksinyt keinon...
*Eiku mummilaan*
++++++

Aloitin Samun kammarin verhojen ompelun.
Teen ne Samun toiveen mukaisesti
mustavalkoisesta.
Marimekon Melooni oli mielestäni aika oiva valinta.
Vuoritan verot, jotta niistä tulee hiukan tukevammat ja peittävämmät.
(Samun toive sekin).
Tuo kangas on melkoisen kauan kaapissa odotellut.
Kerran jonkun Tarjouspäivän ostos.

Työ etenee hiukan hitaalaisesti,
haastaavaa tuo vuoritus.
Mutta haluan ne noin tehdä.
Eikä niitä senpuoleen vielä tarvita.
Remontti siellä
"ON VAIHEESSA"
joten sielläkin
"Hiljaa hyvä tulee"
+++++
Tänään, heti aamupuuron jälkeen lähdimme
Hautausmaalle.
Laittelimme ne viisi hautaa,
jotka hoitoomme on uskottu,
 kuntoon, talvea odottamaan.

Tässä vaarin vanhempien ja sisaren hauta.
++++
Laitoimme vielä Vaarin Serkun Mummon haudan.
Serkku kun asuu sen verran kaukana, että halusin auttaa häntä.
+++
Piipahdimme Isäni haudalla, sinne veimme vain kynttilän,
muuten se olikin ihan ok. kunnossa.
++++
Vaari keräili omenia pari ämpäriä, sekä luumuja.
Lähdimme viemään niitä Iittalaan
Jussille ja Marjulle,
he kun olivat vielä niitä vaille.
Jussi oli tehnyt lounaan,
meillekin tarjottiin maukasta kalaa

Samalla saimme ihastella heidän uutta
rivitalokotiaan :)
Kaunista ja somaa :)
Tuossa kodissa asuu hengetär, Marju, 
 joka tekee asunnosta kodin:)
KIITOS MARJU JA JUSSI :)
Oli kiva käydä siellä luonanne.
+++
Koiin tultuamme laittelin lyhdyt paikoilleen...
ja niihin jo kyntilätkin.
Korkataan tänä iltana ihan oikeasti syksy alkaneeksi :)
Pimeässä illassa tuikkivat kynttilälyhdyt ovat kauniita.
Meillä noita lyhtyjä pihalle sopii melko monta :)
++++
Lisäksi tuonne Eläiten muistolehtoon, pitää
viedä lyhtyyn kynttilä.
++++

Lopuksi vielä "kerran"
tuo kaunis VOITTOkuva
Vilppu vehnäpellossa.
Olen ajatellut,
 ja voin sen kertoakin,
 koska Vilppu ei osaa vielä lukea.
Tästä kuvasta teetetään taulu,
muistoksi Vilpulle kesästä, jonka
melkein asui mummilassa
Huittulassa, oppi paljon uusia asioita
ja isikin voitti kilpailun,
ihan Vilpun ansioilla. *nauraa*
++++
Mukavaa viikonlopun jatkoa
TERVETULOA MUKAAN UUDET LUKIJANI!
Kiitokset kaikille kommenteista!
Ne ilahduttavat minua suuresti :)
++++
Tavataan taas Wanhan Mummulan tutkalla:)
tuksu



perjantai 24. syyskuuta 2010

Voittoja ja tunnustuksia :)

Meidän Matti, Vilpun isinäkin teille tutuksi tullut, meidän kuopus, siis, voitti valokuvakilpailun.
Kilpailun järkjesti Suomen Paikallisanomien lehdet.
Ensin Matti lähetti kuvansa Valkeakosken Sanomiin
ja sitten sieltä kolme parasta pääsi loppukilpailuun.
Nämä kolme valitsi yleisö, lukijat siis..
Siinä kilpailussa Matin kuva oli kolmas,
Valtakunnan raadissa oli sitten asiantuntijat arvioimassa kuvia ja sen kilpailun
voitti Meitin Matti:)
Tässä voittajakuva:
Vilppuhan se siinä viljapellossa heittelemessä "heiniä"
ONNITTELUT MATILLE!

Tuula, blogista "Äite puuhailee"
muisti minua ihanalla tunnustuksella.
Tässä ei kai sen kummemmpia sääntöjä ole,
 etteenpäin voi laittaa...
Mulla on valikoima ihania blogeja tuossa oikeassa laidassa,
ihan jokaiselle heistä tämän voisin laittaa,
 aika monella tämä jo onkin,
+++++
laitan tämän:
TARINALLE "Tarinan tupaan"
MAMMELILLE "Kivimäen elämää"
MIIA "Tunnelmaa"
VIRPI "Mamman Kammari"
Jaana "Koti Kainuunkadulla"
Olkaat hyvät!
Ihanat blogit ovat elämäni suuri ILO!
+++++
Arvaatkaapa mitä mulla on ohjelmistossa tänään.
Kohta, ihan kohta tulee "Kynsitohtori",
hän laittaa mun kädet taas kauniiksi...
ja sitten lähdenkin vaarin kanssa
Plantageniin. Haetaan kotiin, sisääntuloon, talvista ilmettä
ja haudoille kukat.
++++
Mukavaa päivää ihan jokaiselle
LÄHELLÄ ja KAUKANA!
Olette jokainen niin minua liki, olan takana aivan:)
+++++
Tavataan taas
Wanhan Mummulan Tutkalla


torstai 23. syyskuuta 2010

Mikä on "KAUKANA"??

Tulipa mieleen käsite: "kaukana". Mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Kerron esimerkin:
Kun asuimme Koillismaalla, täällä "etelässä" suku päivitteli meidän olevan kaukana.
Me piipahdimme "LÄHELLÄ", kun käväisimme Kuusamossa (60km),
tai miltei saman matkan päässä Posiolla.
Meistä se oli lähellä.
Isompi sairaala oli 150 km päässä, ei niin kaukana sekään :)
+++
Kerran siskoni oli käymässä meillä ja häntä kiinnosti Posiolla oleva Tehtaanmyymälä, olinhan sitä mainostanut, että "kun se on ihan meidän vieressä"
++++
lähdimme, ajoimme tunnin ja olimme perillä...
Siskoni hämmästeli: "sulla on kyllä käsitteet sekaisin, JOS tämä on lähellä/vieressä".
Niin. Matkalla on aivan eri mittapuu, riippuen siitä missä asuu.
Joku kaupunkilainen manaa,
kun joutuu kävelemään PITKÄN matkan bussipysäkille,
 matka saattaa olla JOPA 100 metriä.
Pohjoisessa asuva on erittäin iloinen,
 kun alennusmyynti, tai joku mieluisa konsertti osuu kulmille...
Matka saatta olla 150km/siivu...
Suhteellista...
Tässä meidän asemapaikkoja...
Tuolla ylhäällä oleva pallukka on NOIN Taivalkosken kohdilla...
"Lyhyiden välimatkojen maassa"
Ihmiset ei oikeasti päivittele välimatkoja...
Vaikka OIKEASTI tuohan on täältä etelänmailta katsottuna:
Keskellä "ei mitään"
NIIN KAUKANA :)
+++++
Alempi pallukka sitten
Nykyisyyttä.
Kun ottaa harpin ja vetäsee 40km, niin,
että meidän pallukka jää keskipisteeksi,
 niin ollaan käyty aika monessa pitäjässä...
Kilometrimittari ei autossa paljon heilahda,
eikä bensamittari valita...
KUITENKIN (me) etelänihmiset maristaan kun jonnekin "On niin pitkä matka"
Hassua :)
Ihan vaan aattelin herätellä keskustelua...
+++++
Me taidetaan nyt asuakin kaukana...
kun ne lähellä asuvat jäivät Koillismaale :)

Kaunis on kuutamoinen ilta :)

Syyskuun kuutamoa ihastelimme eilen.
 Kyllä se vaan on kaunis,
 kun se tuolta talon takaa nousee,
korkealle taivaalle ja valaisee koko tienoon :)

Tämä otettu aika "aikaisin"
On vielä hämärää...
"pöllövalo" jo sytytetty ohikiitäjien iloksi.

Itäisen taivaan suunnalta se upea kuu nousee.

pikkuhiljaa kuu nousee pihan ylle...

tässä palaa jo osa pihavaloistakin.
Kuu loistaa isona pallona taivaalla.
++++
Jotkut kärsivät unettomuudesta kuutamon aikaan.
Onneksi itselläni ei tuota vaivaa ole,
vaan jos vaan oman "ropan" kiputilat myöten antaa nukun makeasti
kuin orava pesässään.
++++
Nyt kampaamoon :)
tosin ihan "vaan" tukanleikkuuseen, mutta silti :)
++++
KIITÄN iloisena kaikkia teitä, jotka taas piipahditte,
heitä eritoten, jotka jaksoitte jättää kommenttilootaani pienen viestikin.
Tulen niistä joka kerta niin iloiseksi.
++++
Mukavaa päivää, nautitaan näistä kirpeistä syyspäivistä.
Vilkuillaan ympärille ja nähdään syksyssäkin se kauneus, joka siinä on.
+++++
Juttu jatkuu
tavataan taas Wanhan Mummulan Tutkallla :)
tuksu

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Keskiviikossa mennään jo...

...Viikko siis puolessa. Hui, kuinka aika rientää.
Kiitokset paljon teille kaikille kommentin/viestin jättäneille,
KIitos myös teille, jotka piipahditte vain,
kävitte Wanhan Mummulan rauhassa
vaikkapa levähtämässä.
Kiitos!
Voi kuinka tuo villiviini on kaunis.
Seinämä loistaa punaisena.
Voin vain kuvitella, kunhan kasvi vanhenee,
kasvaa ja tuuhistuu,
kuinka se täyttää koko seinämän
ja ilahduttaa värillään jatkossakin :)

Tuo verho otetaan talveksi pois,
pestään ja laitetaan
odottamaan ensi kesää...

KIITOS Sanna-Mari!
Tässä on hörsylän uusi koti :)
päätyseinustalla, saunatuvan ikkunan alla.
se saa siinä ilta-aurinkoa
ja ison tilan levitä komeaksi hörsyläksi...
KIITOS!
+++++++
Tänään tuli kuukausi Rakkaan Isäni kuolemasta.
Aika on mennyt lentäen, kun minusta tuntuu, että
se tapahtui ihan juuri...
Poimin pihaltamme kimpun kukkia,
veimme äidin kanssa kynttilän ja ne kukat
Isän haudalle.
itkettää...
+++++++
Eilen sain lähettyä hautajaisalbumin tehtäväksi Ifolorille.
Sekin on osa raskasta surutyötäni.

Hiljentyminen...
+++++
Huomenna menen kampaamoon.
ja sitten otan ompelukset esiin.
Tänään tein ruusuwessaan
uuden verhon.
Kunhan pesen ikkunan, laitan uuden verhon paikoilleen
ja jospa sitten saisin aikaiseksi kuvata sitä vähän
ja näyttää teille, jotka eivät ole wessaan/kylppäriin
vielä tuntutustuneet.
+++
Anelmalle halaus Putkiremppa on kurja juttu!
Harmi, että se tuli sinne, kylppäri kun oli niin kaunis.
Pitääkö se hajottaa?
Ihan jokaiselle
lämpimät kiitokset
ja mukavaa viikon jatkoa!
tuksu

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Syyssunnuntain aatoksia...

Wanhasta Mummulasta.
Tänään olikin ihana herätä, kun aamu oli kaunis ja kirkas. Polvi antoi minun jopa nukkua, vaikka heräsinkin hyvin aikaisin, mutta silti, hyvin nukutun yön jälkeen.
Olimme eilen sopineet Äitini kanssa, että menemme aamulla Valkeakosken kirkkoon.

Tämä on siis Valkeakosken Kaupungissa sijaitseva kirkko.
Valmistui vuonna 1969
Silloinhan minä asuin jo Koillismaalla
ja siksi tämä kirkko ei ole koskaan oikein tuntunut
minun kotikirkoltani.
Enemmän sellaiselta on tuntunut tämä Sääksmäen kirkko, jonka lähellä me siis nyt asummekin.
Ja joka on meidän vihkikirkkommekin.
+++
Tämä kaunis kirkko on kuitenkin siis "pääkirkko" Valkeakoskella.
Alttarilla on todella kaunis ja puhutteleva lyijylasityö,
ja Äitini kertoi tänään,
että tuo puuristi, joka alttarilla on, on minun Isäni
aikoinaan sinne "touhuama"
Kun kirkko valmistui,
 oli alttaripöydän takana paljas valkoinen seinä.
Isä, joka silloin istui Kirkkovaltuustossa,
teki esityksen, että seinälle laitettaisiin risti.
Ja niin myös tapahtui.
Tuntui mukavalta kuulla tuo tarina.
Nyt kun Isää ei enää ole,
voin Kirkossa käydessäkin muistaa
hänen "kättensä töitä".
+++++
Kun palasimme kotiin, katselin pihaa "sillä silmällä"
Syksyn läsnäolo tuntuu...

Ihana Punahattu vielä sinnittelee...

Luumuja on puut pullollaan.
Voi kun joku tulisi ja veisi.
Ne on niin makeita ja hyviä, mutta niitä on "hankala" säilöä..

Terveuloa Herkkusuut meille syömään luumuja :)

Suihkulähde on jo "pois päältä"
Mutta kasvit ja Enkeli ovat niin kauniita syksyisessä asussaan...


Lyhtykoisojen lyhdyt ovat kyllä ihanan energisen värisiä :)
Ja niin syksyisiä.
Tekemättömiä töitä :(
Eli pelargoniat asettuneet jo päätyovelle jonoon, odottamaan sisäänpääsyä...
Ne pitää siistiä ensin ja siihen ei polveni ole ollut oikein innokas.
Tänään sain muutaman sisäkuntoiseksi,
eli pikkuhiljaa :)
"Hiljaa hyvä tulee", sanoo wanha ja wiisas sananlaskukin :)
Olkoot se ohjenuorani tänä syksynä, kun polvi meinaa lannistaa...
Mukavia syyspäiviä teille jokaiselle.
+++++
Vaikka syksy on töisevää aikaa, muistetaan myös nauttia kauneudesta
ja muistetaan olla armollisia myös itsellemme.
Voimatkin ovat rajallinen luonnonvara :)
sen olen pikkuhiljaa oppinut.
++++
Uusi viikko, uudet haasteet, uudet hommat :)
Juttu jatkuu
Tavataan taas Wanhan Mummulan Tutkalla.
++++
Kiitokset teille jokaiselle, jotka ovat tänne poikenneet
viesteistänne olen iloinen joka kerta:)
Haloo KOILLISMAA!
ettehän sinne kauniiseen ruskaan, vielä palellu :)
tuksu