Tursuava kauppareissu :)

Mulla on ollut muutaman viikon

kova

autokuume...

Yleensähän sitä potee maamme miesväestö

vaan meillä se tulee AINA mulle :/

Edes otsan painaminen tyhjällä lompuukilla

ei ole vaivaan auttanut :)

+++

Yhtenä päivänä luin jonkun blogista,

kuinka hänen kauppareissunsa muuttavat luonnetta,

mukaan tuleekin ihan jotain muuta, mitä

alunperin lähdettiin hakemaan.

+++

Siis mulle käy niin usein niin.

lähden kauppaan hakemaan kahvia ja wessapaperia,

palaan mukanani kukkia

ja wanha pitsiverho...:)

ihan vaan esimerkin sanoakseni.

+++++

Tänä aamuna oli tarkoitus pistääntyä

autokaupassa. (katselemassa)

Kun aika iäkäs ja paljon ajettu automme

muutama viikko sitten ilmoitti,

että voisi jättäytyä hiukan vähemmälle ajoille

ja alkoi pitää taukoa tienposkessa,

vaikka olisi pitänyt

kuljettaa porukat tänne, Wanhaan Mummulaan :)

+++++

Aamu oli niin kaunis, kuin

vain kesäaamu voi olla.

Kuvan nappasin juuri ennen lähtöämme.

Kaivohuoneen padoissa kukkivat pelargoniat

Hämeen väreissä.

Olen ajanut Punaisella autolla

miltei aina :)

Olen aina ollut sitämieltä,

että Punainen, on Autoni väri...

vaan kuinkas siinä kävikään...

+++

Autoja ei enää osteta kaupasta noin vain,

ne tilataan tehtaalta,

niihin laitellaan ne asiat

mitä kukakin tärkeänä pitää...

++++

kun kerroimme autotarpeemme,

myyjä katseli tietsikkaa

ja sanoi: "Tjaa"

ilmeni, että punaisena autona

nuo toiveet saisivat odotella syyskuulle...

MUTTA

jos meille kelpaisi hopean harmaa versio

saisimmekin auton

jo heinäkuussa:)

Päätimme, että

ei kai sen sitten ole väliä...

harmaa mummeli voi ajaa yhtä harmaalla autolla...

vaikken kyllä YHTÄÄN tykkää siitä väristä...

Säästymme kuitenkin wanhan auton

renkaiden ostolta ja katsastukselta,

kun valitsimme tarjolla olleen värin.

Nimet on paperissa,

nyt vain odotetaan :)

Täällä kotona Samu aloitti eilen

purkaa yhtä piippua,

sellaista, joka toimetonna on ollut

jo vuosikymmenet.

Todettiin, että se on tarpeeton jatkossakin,

joten se puretaan pois...

Samun huone pitää tyhjentää,

koska "piipun jatkona"

oleva tiilinen uuni

puretaan tilaa viemästä

Samun huoneesta.

Samun huone remontoidaan kokonaan

++++++

Tuvassa meitä odotti

melko "täysinäinen tunnelma",

kun palasimme reissultamme...

tavarat pitää remontin ajaksi

sijoitella säilytykseen,

laittaa osa kierrätykseen jne...

Aina Yhtä Avulis Tuomas-serkku

oli tullut Samun avuksi purkuhommiin.

Tässä kyytiä saa Samun parvisänky...

ja tässä siis uuni, joka saa mennä.

Samun huone on pieni ja tämä haukkaa ison tilan...

Maanantaina alkaa leka heilua :)

No niin

++++

takaisin siihen autokauppareissuun...

Varmaan joku muistaa

että vaari ajeli ruohonleikkurimme kiveen,

ja siitä tuli entinen...

++++

Harmittelin ääneeni asiaa

(siis aika ISOON ääneen)

Ystäväperhe kuuli sen,

ja he huomasivat heillä olevan tarpeettoman

ruohonleikkurin...

Jestas!

Mehän saimme sen,

tosi edullisesti vielä :)

KIITOKSET vaan sinne

Roineenkadulle :)

++++

Koeajokin suoritettiin jo

ja hyvin pelasi!

ja sitten se varsinainen "tursahdus"

Autokauppa oli ihan liki huippuhyvää

kirpparia...

VAARI hoksasi, että siellä me käymme!

Arvaatkaapa mitä löysin sieltä:)

jotain sellaista, jota olen haaveillut ja "etsinytkin"

kauan:)

JIHUU...

VALMET-seinäkello!

Kunnossa oleva, käyvä ja lyövä :)

Ja juurikin meidän seinälle, kammariin passaava :)

Poskipäät turrana hymyilen täällä...

+++

Hintakin oli niin sopivan mun lompuukille.

50 euroa pyysivät...

Kotiin tultuamme putsailin sen,

ja se on aivan IHANA :)

Takaa luin,

että kello on ostettu Jukan syntymävuonna

T. KUKKOSEN Kellosepästä,

josta mä sain ekan rannekelloni.

Liike sijaitsi Isäni työpaikan,

Poliisiaseman vieressä.

Että tuolla kellolla on oikeasti mulle

melkoisen paljon merkitystä :)

Ja NYT siis sen etsimäni löysin.

Katsokaa,

eikö olekin ihana :)

Tähän on hieno päättä juttu tänään.

Ruotsissa Prinsessa sai prinssinsä,

meidän 43-vuotis hääpäivä on

ensiviikolla...

ja Huomenna uudet kujeet!

+++

Kurki siis taas Wanhaan Mummulaan

Kotona taas :)

Perjantai.

Tämän viikon voisin sanoa menneen siivillä:)

Sain olla toteuttamassa isäni kotilomaa.

Hän viipyi kotona kaksi yötä ja kolme päivää.

Hieno kokemus kaikkinensa.

Raskas niin fyysisesti, kuin psyykkisesti,

mutta oli vaivan arvoinen.

Tultuamme kotiin

kiersin pihan kameran kanssa.

Uskomatonta,

kuinka paljon muutamissa päivissä on pihalla tapahtunutkaan.

kuvat kertokoot...

Takapihan juhannusruusu

Voi kuinka tuo kukka onkaan kaunis.

Kun vietin juhannushäitä 43 vuotta sitten,

oli kirkko koristeltu juhannusruusuilla.

Kaivon alapuolella,

rinteessä

on Hanhikki avannut valkoiset,

suloiset kukkansa.

Jalopähkämö,

jota siis myös "Lehmänkieleksi" kutsutaan

alkaa myös availla nuppujaan.

Tästä mä tykkään :)

Hopeahärkki

sisääntulon reunamaa koristamassa.

Alapihalle kylvettiin nurmikko/apilaa

maanantaina.

Sitten on saatu sadetta runsain mitoin.

Vielä ei ole vihreää nähtävissä,

mutta kohta, ihan kohta...

Uskomatonta!

Karviaisetkin ovat jo näin isoja...

Nam! Kohta saadaan satoa :)

Luumuja taitaa tänäkin vuonna tulla runsaasti,

vaikka kukinta meni hyvin nopeasti ohi,

kun satoi niin kovin.

Vaan mehiläiset ovat ahkeraa väkeä:)

Eläinten muistolehdossa

kukkii hopeahärkki myöskin.

ja pelto vihertää:)

Sadetta on saatu!

Nyt sade sattui oikeaan aikaan.

Kun olin kolme päivää "estynyt" pihani hoitamisesta,

Taivaan isä antoi sataa:)

Päivänkakkarat, lupiinit,

hopehärkki, Saksankurjenmiekat..

kukkia on tullut takapihalle monet monet...

Mun pieni Valkeakuulaskin näkyy tekevän omenia :)

Jippii, Hurraa!

seinäkukkaset,

ne eivät sadevettä saa,

mutta se ei niitä ole haitannut.

Kukkivat ihanasti nekin...

"Arkeen" on siis palattu.

Tuhannesti kiitoksia kaikille edelliseen postaukseen kommenttinsa jättäneille.

Olette Ihania,

teistä saan paljon voimaa.

Huomenna uudet kujeet ja jutut

Kurki Wanhan Mummulan tutkalle taas:)

"Vaihteeksi" kukkakuvia :)

Kun viikonlopun viettäjät

olivat lähteneet kotiinsa,

lähdimme mekin

vaarin kanssa retkelle...

+++

keräämään Jaana-tyttäremme

toiveesta lupiineja.

Hän käyttää ne kuivattuina

johonkin omaan projektiinsa :)

+++

Samalla sain kimpun maljakkoonikin.

Ne ovat niin kauniita,

vaikka tosi on, että

roskaavat maljakossa melkoisesti.

Mutta silti:)

Pari paperikassillista taimia odotteli poutaa...

ja istutusta.

Niinpä laittelin petuniat multaan.

"Varalaskupaikan" lavuaariin

ensin...

...ja sitten monoihin..

Tämän kuvan nappasi vaari,

aidan takaa.

tässä "pyttyistutus"

hiukan lähempää.

meikäläisen wessahuumoria, nääs :)

reki sai kukkalaatikkonsa

mutta tähän jäi yhden kukan "kolonen"

joka pitää tietty vielä täyttää..

Unikkoja piti käydä takapihalla

ihailemassa.

Sade on hiukan niitä rasittanut,

mutta iloisesti ne yrittävät aukoa kukkiaan...

Wanha Perinnekukka,

"Vuorikaunokki",

se kukkii aivan ihanasti.

En erikoisesti ole sinisten kukkien ystävä,

mutta tästä tykkään kyllä aivan kympillä.

Meillä Vuorikaunokki

on aivan omana ryhmänään

ja ruohonleikkaaja pitää

huolen siitä,

ettei se leviä liiaksi.

Ensimmäiset Akilleat aukeilevat myöskin.

Myös tämä kuuluu sinisten kukkien siihen

porukkaan, joita pidän kovasti.

Punainen Akillea on nupulla vasta.

Tämä on mun suursuosikki:)
pikku-unikkoja katsoessa
ei voi olla kuin iloinen :)
niin energisen värinen sen kukka on.


kukkia ja nuppuja on valtavasti :)

Tyttäreni Jaana
oli kerran tehnyt, (tai kait useammankin)
havainnon, että
jos mä kuvaan ja kerron ainoastaan kukista,
olen väsynyt...
Mutta
Nyt ei ole kyse siitä.
Halusin ilahduttaa Ystävääni,
jolla juuri nyt on raskasta.
Kukkien myötä
lähetän hänelle lohtu-, ja voimahalauksen.
+++
Huomenna uusi päivä,
mulla vesijumppa
ja sitten alkaa valmistautuminen
isäni "kotilomasta" varten.
Joten voi olla, etten ehdi koneelle
muutamiin päiviin.
++++
Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!
ja Kiitokset teille ihanat ihmiset!
Palautteistanne, jokaisesta, olen iloinen:)
+++
kurki taas wanhan Mummulan tutkalle :)

Tervetuloa Uudet lukijat mukaan :)

Kun tänään aamulla tulin koneelle,

(tulen aina herättyäni kurkistamaan),

+++

huomasin, että lukijat

ovat taas lisääntyneet!

KIITOS teille

ystävät!

Minusta on ihanaa, kun rohkenette

laittaa itsenne tuonne lukijat osioon :)

+++++

Toki lukea voi, vaikkei ilmottaudukkaan,

mutta olen niin sanomattona iloinen teistä kaikista :)

++++

Tänä aamuna iloitsin myös

kukista,

jotka sateen jälkeenkin näyttävät niin kauniilta.

Lupiinit alkavat aukoa upeita kukkiaan...

Rakastan Lupiineja,

sanokoot luonnonsuojelijat ihan mitä hyvänsä.

Pihallani ne saavat asua ihan missä haluavat..

ja yleensä asuvatkin poissa kukkapenkistä :)

Tämä vaaleanpunainen on ehdoton suosikkini.

Tämän yksilön esiäidin kaivoin tienojasta

jossain Iittalan tienoilla,

ja toin takapihalle, kiven viereen...

Siellä se kasvaa ja kukkii ja on hiukan jo levinnytkin :)

mikä minusta on aivan suurenmoinen juttu :)

Suuresti rakastamani Unikot

alkavat myöskin aukoa upeita,

oranssinpunaisia kukintojaan...

Unikko kestää vain hetken,

mutta sen kukinto on niin kaunis,

että voisin melkein seisoa

sen vieressä ja katsoa koko ajan,

kun se kukkii.

Onneksi Unikko leviää myös ihanasti...

ja saa levitä takapihan keskiosaan mielensä mukaan.

Yhtään en revi sitä mihinkään...

tässä vielä kuvaa siitä,

kuinka tilaa riittää molemmille...

ja sopivat yhteen, vaikka ovatkin aivan erilaisia....

...erilaisuutta pitää vain oppia hyväksymään.

Sama pätee täällä ihmistenkin maailmassa...

+++

Mutta se onkin sitten eri juttu se..

+++++

Kiitollisena aloitan

päivän puuhat.

+++++

Juttu jatkuu siis

ja

puuhat

Kurki taas wanhan Mummulan tutkalle :)