Verikuun pyydystämisreissulla Viidennumeron maisemissa ja Sääksmäen sillalla

Perjantai-iltana 22.30 aikaan oli odotettavissa harvinainen verikuun näkeminen koko Suomessa. Eilen jo olin valmiiksi katsonut hyvän paikan Sääksmäen siltojen maisemissa.

Lähdin reilusti tuntia ennen h-hetkeä reissuun kuvatakseni mahdollisesti jotain muutakin mielenkiintoista.

Vähää ennen iltakymmentä huomasin, että aurinko on kohta laskeutumassa.

Jäinkin ...

... seuraamaan ...

... sen...

... laskeutumista.

Varttin yli kymmenen oli melko pilvistä. Mutta porukkaa oli kovasti odottamassa, milloin se kuu pilkistäisi.

Kävellessäni bongsin tällaisen menopelin. Kysyin kuskilta, saanko ottaa kuvan.

Totta kai, hän sanoi.

Sillan parkkipaikka oli täyttynyt lähes äärirajoille.

Sitkeitä verikuunnäkemistä odottavia oli sillalle kertynyt paljon, vaikka sää näytti niin toivottamalta. Samaa oli ollut havaittavissa monessa paikassa ympäri Suomea.

Tältä näytti taivaanranta klo 22.30.

Jos ei kuuta näy, niin kuitenkin jotain muuta katseltavaa.

Katseltavaa löytyi moneen makuun!

Iltayhdentoista aikaan Sillan parkkipaikka oli niin täynnä, että piti ottaa tienvieripysäköinti käyttöön.

Mennessäni parkkipaikalle, näin että sitkeitä kuukuvaajia oli odottamassa ihmettä tapahtuvaksi.

Mutta olin minäkin sitkeä. Olin jo pariin kertaan ajatellut luovuttaa, mutta autossa istuessani jäin kuitenkin seuraaman tilannetta. Juuri puolenyön aikaan tilanne kehittyi niin, että kuusta saattaisi saada jonkinlaisen kuvan.

Tässä minun aikaansaannokseni.

Innalanraitille kääntyessäni huomasin, että jotain on tapahtunut. Täydellinen kuunpimennys on menossa ohitse.

Sellainen perjantaipäivä.

Hyvää loppuviikonloppua Wanhan Mummulan puolesta toivottelee Ahti-Vaari

"Kakaranhoitoreissulla" Iittalassa Valtin kanssa

Poikani Jussi ja vaimonsa Marju lähtivät tukholmanristeilylle lauantai-iltapäivänä. Sellainen ei onnistuisi heiltä, elleivät saisi lastenhoitajaa koiralleen Lucalle, jota he lempinimellä "Kakaraksi" myös kutsuvat.

Sehän meille passasi oikein hyvin. Olin perjantaina hakenut tamperelaiset, Vilpun ja Valtin meille viikonlopun viettoon. Ja kun Iidallakin oli tällä kertaa muita juttuja, niin tämä oli virkistävää vaihtelua meille kaikille.

Tässä pariskunta Iittalan taideasemalla lähdössä junaan, joka vie heidät Toijalan kautta Turun satamaan.

Kesäkuun alussa taideasemalla oli avajaiset.

Asemarakennusta ei paikalla ole.

Kauniita teoksia iittalalaiset taiteilijat ovat saaneet loihdittua.

Pakko oli muutama kuva saada otettua, ...

... ennenkuin lähdin Valtin ja Lucan luokse pariskunnan asunnolle.

Tässä sain vielä ihan vaan vahingossa taltioitua Jussin ja Marjun lähtötunnelmaa.

Kun palasin Lucan ja Valtin luokse, tarkoituksemme oli lähteä porukalla käymään Iittalan S-kaupassa. Mutta kun olimme parisataa metriä kulkeneet, Luca teki ihan täyden stopin. Luulisin syynä olevan liiallinen kuumuus. Toimme Lucan kotiin ja laitoimme hänelle kuonokopan, jottei hän pääsisi tekemän mitään yllättävää sillä aikaa. Sitten lähdimme Valtin kanssa kaksistaan reissuun.

Tulimme samalle paikalle, mihin olin hetki aikaisemmin Jussin ja Marjun jättänyt.

Halusin saada taltioitua näitä kauniita taideteoksia.

Tunnelin toisella puolella oli myös vastaavanlaiset teokset.

Valtin piti välillä istua levähtämään, kun kuvailin.

Ylätasanteelta löytyi tällainen "ristipistotyö".

"Tanssiva karhu" -veistos.

Radan toiselta puolen löytyi lisää silmänruokaa.

Tässä on ihan selvästi 3-ulotteista taidetta.

Tämänkin pallon luulisi voivan ottaa käteensä tuosta vaan.

Mutta tällainen littana levy se vaan olikin! Silmänlumetta!

Valtti levähtämässä.

Saavuimme perille kauppaan.

Karkit oli Valtin pääasia, koska Valkeakoskelta ostetut karkit unohtuivat mummilaan.

Iltakuuden jälkeen kävimme vielä lenkillä.

Valtista oli kivaa saada taluttaa Lucaa.

Lauantaina olemme tässä aamupäivän klo 10 -lenkillä.

Valttiin oli selvästi iskenyt koirakuume. Tämän kuvan hän pyysi ottamaan, että saisi näyttää äidille, miten hän osaa taluttaa koiraa!

Erään talon läheltä löytyi jykevä postilaatikkoteline.

Saman talon läheisyydestä löytyi myös kivinen pupujussin poikanen.

Seuraavan talon sisäänkäynnin vieressä oli näin kaunis kukkaistutus.

Saman talon sisäpihaa.

Iltapäivän lenkin suuntasimme moottoritien varressa olevalle Shell-asemalle.

Valtille hain sieltä munkin ja kokista.

Tasan 20.00 starttasin Pösön ja toin Valtin Mummolaan, jotta hän pääsee ajoissa nukkumaan.

Jussin ja Marjun juna saapui Toijalaan 21.20. Kyyditsin heidät kotiinsa ja itsekin palasin Wanhaan Mummulaan tekemään tätä blogipäivitystä.

Sellainen kiva viikonloppu tällä kertaa.

Näkemiin ja kuulemiin seuraavaan kertaan.

Ahti ja tuksu