torstai 19. huhtikuuta 2018

Lapsuudenajan uimarannalla

Tänään kävelylenkille lähtiessäni ajattelin käydä kiertämässä kirkon. Mutta kun tulin Rantavainiontien kohdalle, päätinkin käydä katsomassa, miltä nykyään näyttää ns. kunnanranta. Se oli lapsuudenajan uimapaikka. Siellä oli hiekkaranta, eikä ollut äkkisyvää lähellä.

Aivan rannan tuntumassa on taiteilija Mikko Carlstedtin ranta-ateljee.

Se on rakennettu v. 1942.

Rantaa vastapäätä on Pappilanniemi.

Siellä on nykyään Pappilanniemen kurssikeskus, jonka omistaa Sääkmäen seurakunta. Noin kymmenvuotiaana ollessani niemessä pidettiin leirejä. Minäkin olin kerran poikaleirillä. Majoituimme armeijan isossa teltassa taustalla olevalla kentällä. Vähän ylempänä, tuon ruskean rakennuksen paikkeilla oli rakennettu keittiökatos, jossa meille valmistettiin ruoka.

Vasemmalla on Tiirikan ranta ja venelaituri. Juhannuksena kylä kokoontuu sinne juhannuskokolle. Oikealla on Pappilanniemi.

Lähdin kävelemään rannasta poispäin.

Rantavainiontieltä on näkymää Huittulan kylään.

Iso-Raijan kivinavetta ja päärakennus sen takana. Siitä oikealle on Siunala, Pietilä ja Iso-Anttila.

Keltainen talo on Lemola.

Vasemmalle katsoessa näkyy Rauhalan koulu, Kelhi ja taustalla Rapolan harjua.

Rauhalan koulu,

Vähän ennen Kelhiä on punainen mökki, jota kesällä tuskin huomaa puiden lehtien välistä. Rakennuksen historiasta minulla ei ole tietoa. Polku sinne näyttää melko käyttämättömältä.

Äskeisen mökin vasemmalla puolella on keltainen rakennus. Senkään historiasta ei minulla ole tietoa.

Tässä kulkemani reitin tiedot.
Viikonloppua kohti mennään kovaa vauhtia.
Terveisin Ahti

keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Rapolan harjulla

Pitkästä, pitkästä aikaa  käväisin katsomassa, miltä harjulla näyttää. Viimeisimmän villityksen innostamana lähdin tietenkin kävellen.

Ilmojen lämmittyä on sinivuokkojakin näkyvissä enemmän.

Tätä ennen olin nähnyt vain yhden leskenlehden. Nyt niitä on jo jonkinverran enemmän.

Kelhin ohitettuani vastaan tuli kovaa vauhtia kaksi 3-pyöräistä pyöräilijää.(siis pyörät olivat 3-pyöräisiä!) Takaapäin sain heistä kuitenkin jonkinlaisen kuvan.

Harjun laelle oli rakennettu portaita ja hieno kävelysilta.

Näkymää Vanajavedelle. Järvi on vielä umpijäässä.

Voi pahka!

Varsinaiselle näköalapaikalle oli rakennettu kaksi pöytää penkkeineen. Eväät vaan mukaan ja nauttimaan kauniista luonnosta.

Lähdin kiertämään linnahaudan ympäri. Tästä vasemmalle jyrkästi ylös pääsi näkemään Valkeakosken suuntaan.

Tässä näkymää.

Tässä reittini tiedot. Tähän mennessä olen kävellyt näillä mitatuilla kävelyillä 12.3. alkaen jo 80 km! Ei huono!
Viikonloppua odotellen!
Terveisin Wanhan Mummulan wanha wäki!