lauantai 5. maaliskuuta 2016

Vanhan taulun tuunausta

Ylempi kuva on ollut meidän peräkammarissa vuosikymmenet. Kun muutimme tähän taloon v. 2005 ja teimme täysremontin huoneelle, tuo taulu vietiin aittaan turvaan.
Kun se v. 2014 tuli silmiini, huomasin sen kosteudesta kärsineen. Taulun vasemmassa reunassa on maali irtoillut.

Otin siitä valokuvan ja teetin ifolorilla canvas-taulun. Kuvankäsittelyllä korjasin viottuneet kohdat.
Alkuperäisen taulun koko on 60 x 45 cm ja valokuvan koko on 45 x 35 cm..

Suosittelen!

Aikamme etsittiin kirppareilta tauluun sopivaa kehystä.

Lielahden "Kontti"-kirppikseltä sellainen vihdoin löytyi.

Hinta oli 12 €.

Tuon ifolorin kuvan hinta oli jotain 20:n euron tietämillä, en tarkkaan muista.
Mutta tuo taulu saa nyt uuden paikkansa pian valmistuvassa pikkukammarissamme.

Kuulumisiin!
Ahti-Vaari ja tuksu-Mummi

torstai 3. maaliskuuta 2016

Lastenlastemme hiihtolomaa, osa 4, viimeinen lomapäivä 29.2, maanantaina, Wanhassa Mummulassa

Lasten viimeisen Mummula-lomapäivän kunniaksi ajattelimme hieman juhlistaa päivää. Aluksi kävimme Koskikaran Koskiviihteestä ostamassa dvd-elokuvan.

Sitten tulimme kerrosta alemmaksi ...

.... ja ostimme jotain naposteltavaa.

Parit paketit jalkapallokorttejakin tietenkin piti hommata.

Päivän ulkoiluaiheeksi keksimme kävelyretken Voipaalaan. Mummi oli tehnyt Iidan Virpi-äidille sukat ja ajattelimme viedä ne hänelle Voipaalan työpisteeseen.
Lähdimme matkaan klo 12.05.

Tässä olemme laskeutumassa Kiiliänmäkeä alas.

Mäen alta lähdimme oikealle, suuntana Rauhalan koulu.

Koulun pihalla lapset viettivät hetken keinussa ja liukumäessä.

Sitten jatkoimme eteenpäin. Kemmolan risteyksestä kulkee Iidan koulumatka.

Jatkoimme nyt suoraan eteenpäin, koska suuntana oli Voipaala.

Samalla kohdalla tien toisella puolella näkyy Iidan koti, tuo vihreä talo.

Kohta saavumme päämääräämme.

Ilkka-ateljeen kohdalta ylitimme Sääksmäentien.

Voipaalan kartanon piha-alueella on kuvanveistäjä Elias Ilkan "Sääksi-veistos" vuodelta 1964. Tuo veistos oli alunperin Sääksmäen kirkon vieressä olevan Sääksmäki-talon edustalla. 

Tässä olemme menossa tapaamaan Virpiä.

Mutta ovi olikin lukussa. 

Lähdimmekin sitten takasinpäin ...

... katsomaan, olisko Virpi ollutkin kotona.

Eipä ollut. Selvisi, että Virpi olikin ollut Tampereella reissussa Jukan kanssa. Jätimme sukat Tuomakselle ja Juholle, jotka olivat kotosalla.

Lähdimme sitten takasin kohti Mummilaa.

Hetken päästä isommat lapset sanoivat, etteivät jaksa kävellä ja rupesivat konttaamaan. Valtti lähti juoneen mukaan.

Tässä tulemme Kemmolan asuinalueen risteykseen, jonka ohi äsken menimme.

Sääksmäentien ja Huittulantien risteyksessä on Kelhin maamiesseurantalo.

Parisataa metriä Rauhalan koulun jälkeen lähtee kuntopolku Huittulanharjulle.

Koska reitti näytti olevan kulkukelpoinen, lapset halusivat lähteä sitä pitkin.

Tuulenkaatamia puita oli kaatunut reitille.

"Kiipeilykivi".

Tuon kiven kohdalla Iida kuuli tikan äänen. Kun tarpeeksi korkealle katsoi, niin sieltähän se äänen tuottaja löytyi.

Ilmeisesti käpytikka oli asialla.

Iida ja Vilppu olivat jo karanneet omille teilleen. Valtin kanssa olemme jo lähellä Mummilaa. Vasemmalla on lähinaapurimme kesäkäytössä oleva talo.

Tästä erottuu jo Mummilan aitta ja talon kattoa.

Olemme saapuneet perille. Kello on 13.45. Hyvä ruokalenkki tulikin tehtyä, tunti ja 40 minuuttia. Nakkisoppa maistui hyvin tämän jälkeen.

Mummin ja Vaarin näköispatsaat toivottivat meidät tervetulleiksi "Kaivohuoneen" nurkalla.

Tervetuloa.

Tässä talossa asuu "Kukkahattutäti-mummo".

Tässä näkymää Huittula-Kemmolan asuinalue-Voipaala alueesta. Kävelyreittimme on merkitty punaisella. 
Oikeassa reunassa rengastettu K-ympyrä on "Kahkana", josta mainitsin edellisessä jutussa.

Tämän elokuvan kävimme ostamassa Koskiviihteestä.

Yleisöä edestä ...

.. ja yleisöä takaapäin.

Naposteltavaakin oli.

Kun tiistaiaamuna olimme pojat palauttaneet kotiinsa, paluumatkalla kävimme tapaamassa Iidan iso-siskoa, Elinaa. Elina odottaa vauvaa, kuten tarkkaavainen katsoja saattaakin huomata.

Meinas yksi kuva unohtua. Valtti oli innokas piirtäjä. Tässä hänellä oli mallina jalkapallokortti. Kun kysyin tuota oikealla alla olevaa piirrosta, hän kertoi, että se on tuo pelaaja lapsena!

Kiva loma!

Hyvää maaliskuun jatkoa Wanhasta Mummulasta toivottavat Ahti-vaari ja tuksu-mummi

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Lastenlastemme hiihtolomaa, osa 3

Olemme nyt sunnuntaissa, 28.2.2016
Mitään erikoista suunnitelmaa ei ole lasten päänmenoksi. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan.

Kalevalanpäivän kunniaksi on lippu salossa

Eilinen Rax-reissu vei Iidalta voimia. Hän heräsi vasta hieman ennen yhtätoista, vaikka illalla menimme ajoissa nukkumaan.

Ulkoilemaan lähdettiin pulkkien kanssa.

Kalevalanpäivän lippu toisesta suunnasta.

Suunta kohti Kahkanaa, joka on vain noin kolmensadan metrin päässä Mummilasta.

Kahkanan vieressä on pieni lapsiystävällinen mäki, jota on turvallista laskea pulkalla. Tuossa vasemmalla puolella on aikoinaan ollut tiilitehdas, johon vieressä olevasta suoalueesta saatiin savea raaka-aineeksi.

Iidan ja Vilpun tyylinäytteet.

Valtti vauhdissa.

Olimme jo vähitellen valmistautumassa saunanlämmitykseen, kun veljekset Tuomas ja Juho kurvasivat pihaan. He tulivat hakemaan lapsia kaupunkiin Korkeakankaan hiihtokeskukseen laskemaan pulkkamäkeä. Siellä olikin kuulemma vähän isompi mäki, kuin Kahkanassa.

Pulkat kyytiin ja menoksi.

Saunan jälkeen paistoin kauramaitolättyjä. Iida oli ensimmäinen nälkäinen.

Valtti kun oli oppinut lukemaan, häntä kiinnosti myös kirjoittaminen.

Valtti on itse sanat kirjoittanut, kun Mummi vaan kertoi, mitä kirjaimia sanoihin tulee. Pinkit sydämet on Mummin käsialaa.

Villppukin tuli lättyapajille.

Valtti tuli syömään vasta, kun oli saanut kiireellisemmät kirjoitushommansa valmiiksi.

Kun aloin lukea lapsille iltasatua, istuimme kaikki vierekkäin Valtin sängyn reunalla. Valtti oli niin väsynyt, että nukahti jo ennen sadun loppua. Siirsin hänet parempaan asentoon kuvan ottamisen jälkeen.

Ulkoilua tullut ihan kohtuudella, kuten hiihtolomalla kuuluukin.
Seuraavassa ja viimeisessä hiihtolomablogissa on tiedossa lisää ulkoilua.

Heippa!