Tänä aamuna kahdeksan korvissa vein Matti-poikaamme junalle Toijalaan. Alkumatkasta oli sumua niin maar per...usteellisen paljon, että harvoin näkee tai sitten ei näe mitään.
Paluumatkalla oli sisäinen pakko pysähtyä muutamaan paikkaan ottamaan kuvia.
Tämä paikka on muutama sata metriä Toijalan risteyksestä Valkeakosken suuntaan. Ajattelin ottaa Sääksmäen sillasta kuvaa. Sumua oli niin paljon, ettei siltaa erottanut. Mutta vieressä lahden pohjukassa oli hylätyn näköinen vene ja sumua leijaili kivasti. Sattui vielä auringonsäteetkin mukavasti tulemaan kuvaan mukaan.
Tämä kuva on kahvila Sillan parkkipaikalta.
Kahvila Sillan laivalaiturilta on tämä kuva. Kahvila itse pääsi kuvaan mukaan.
Tämä kuva on samasta paikasta Valkeakosken suuntaan.
Vasta jälkeenpäin huomasin, että saaren kärjessä on vesilintu. Näyttäisi kuitenkin, että se on jokin veistos.
Tämä näkymä on sillan pohjoispäästä Toijala - Valkeakoski -suuntaan.
Sitten ajoin kotipihaan. Täällä oli sumua vielä kohtalaisesti jäljellä.
"Varalaskupaikka". Syksyn merkkejä melkein käsin kosketeltavissa!
Pihlajanmarjat alkavat olla punaisimmillaan!
Ja naapurin puolella ehkä vieläkin punaisempina!
Wanha Mummula, Lukkala.
Huittulan Kaivohuone.
Kiitokset Matille pikaisesta käynnistä ja hyvää jatkoa uuteen Espoon kotiin!
Hyvää syksyn jatkoa kaikille tasapuolisesti!
Mummi ja Vaari