Perjantai, innoissani kerron...

...että:

oviseinään on saatu TAPETTIA!

ei ihan valmiiksi, mutta tstä sitten jatkuu

maanantaina...

Kyllä on kaunis tuo tapetti, kertakaikkiaan.

levyn taakse laitettiin tuon tapetin ympärillä ollut paperi,

josta näkee, mitä tuo on...

ja eilisen päivän Lokatorvi.

sielläpä sitten sadan vuoden päästä ihmettelevät.

NYT alan sitten siivoomaan!

kurki taas tutkalle

Perjantai, viikonloppu kolkuttelee...

Kuinka kauniita kynttilät ovatkaan...

Mulla on tapana sytyttää kynttilä(t) aamupuurolle...

Minusta kynttilän valo on kaunis ja rauhoittava.

++++++++++

Tänään pakkasmittari näyttää -2

ei siis tulipalopakkasta onneksi.

+++++++

Vaari ahersi tuvan seinän kimpussa

myöhään yöhön ja aamulla

kello kuus...

...homma jatkui.

TÄMÄ KUVA illalla....

ei oikein erota,

että maalia jo on kokeiltu...

siis tuonne seinänreunaan...

...ja tässä näkee paremmin,
miltä se sitten näyttää...
sanoisin, että hyvältä näyttää...
TOSIN tuolle ei nyt tämän enempää.
PAKKO odottaa,
että on tilaisuus pölistellä katosta pahvit pois...
ehkäpä kesällä...
täytyy vaan kalenteriin varata
"se viikko", kun wanha Mummula on sulki...
*nauraa*



tuo vielä keltaisena näkyvä osa on siis levyttämättä...
MUTTA ei hätää...
hommat jatkuvat!

..ja pikkuhiljaa alkaa jotain valoa putken päässä näkymään...
++++++++
iltaan asti kun puuhastellaan...
eiköhän ole jo jotain näytille pantavaa...
++++++
"AIKA SEN NÄYTTÄÄ, SANO ALHONTAUSTAN KALLE"
++++++
kurki tutkalle, niin näet

torstaikin jo iltapuolella...

...ja kynttilöitä kävin pihamaalle viemässä.

hiukan oli jo "lumenkuvaakin",

vaan leuto ilma on kuihduttanut lumet pois.

Kuistille hain JOULUkirkon.

Se on esine, josta pidän kovasti.

Taannoinen kirpparilöytö sekin.

mutta meitä ilahduttanut

jo muutaman joulunajan.

+++++++

Tästä tulikin mieleeni:

Olimme eilen illalla äitini kanssa

Valkeakosken kirkossa kuuntelemassa

JOULUISIA lauluja.

Yhtenä laulajana oli

eräs Raimo...

Lapsuuteni kerrostalopihan leikkikavereita.

Komeasti hän lauloi,

oikein kauniisti ja komeasti.

Ilta oli onnistunut

ja

niin luulen,

äitikin sai hiukan joulua sydämeensä....

kaikesta huolimatta.

+++++++

Tunnelmasta toiseen,

Vaari ahertaa tupaan tapettia...

hän laittoi hiukan viestiä niille,

jotka sadan vuoden päästä repivät seiniä uuteen uskoon...

Niinhän se menee...

110 vuotta sai tuo kyseinen seinä olla niinemoineen,

nyt siihen laitetaan siis

ajanmukainen, kaunis, väliovi

ja uusi tapetti.

wanhan uloskäynnin kohdalta löytyy tämä viesti.

Ovi on muuten paikoillaan,

tuolla eristeiden ja

levyjen takana.

Wanha, alkuperäinen katto,

otetaan siis esiin...

maalataan valkoiseksi,

samoin kuin nuo kattohirret.

Mutta se urakka tehdään valmiiksi vasta kesällä,

pölyn ja ajanpuutteen vuoksi.

vain tuon tapettiseinän läheinen katto nyt,

ettei mene kaunis, (kalliskin)

tapetti heti pilalle.

Seinälevyjä pitää hirsien kohdalla hiukan muotoilla...

...ja ylös laitella palasia...

Kauppareissulla "eksyin" kirpparille.
Mukaan lähti kaksi somaa tonttulasta...
laitoin ne tuonne tuvan hyllyn reunalle istuksimaan...

...tuovat iloa ja joulun tunnelmaakin tupaseemme...

jaa-a. jokohan huomenna olisi kuvaa uudesta tapettiseinästä.
katsotaan...
kurki tutkalle, niin näet

Vuosisadan pölyt!

On Joulutervehdysten kirjoittamisen aika.

Niitä minä väkään tuossa tuvan pöydän äärellä.

+++++++

ja kun kurkistelen kynttelikön takaa....

siellä vaari ahertaa...

Kurkisti mitä löytyy kattopahvin alta...

+++++

ja sieltähän LÖTYY!

...aivan upeat liitumaalilla maalatut lankut,

jotka on sittemmin peitetty pahvilla,

joka taas on maalattu liitumaalilla vaaleaksi...

Pahvi on aikansa elänyt, repeytynytkin...

ja se otetaan pois...

+++++++

Aivan uskomaton määrä PÖLYÄ, purua, kuolleita kärpäsiä...

ja kaikkea muuta...

...imuria ensin....

KATSOKAA!
Siinä meidän torpan joulusiivot!
*kauhistelee*
Puru maistuu suussakin, ja sammal...
Jos joku luulee,
että tämä tästä VIIKONLOPUKSI
kirkastuu,
taitaa erehtyä...
vaikka paras olisi,
sillä meidän tuksulandiaan tulee silloin paljon lapsia...
ja lapset ja purukasa samassa tuvassa,
se ei taida olla hyvä yhdistelmä....
ainakaan mummin mielestä.
*aivastaa*
Kotoisaa... HMMMM
*hätsii*
Sitten tarinaa tapeteista.
Mielenkiintoisia löytöjä on tehty.
Tässä tapetti, joka löytyi ns "laskettavasta",
paikasta, josta meille tulee siis eteinen....
monta kerrosta siellä tapetteja oli,
tämä oli alimmaisena,
eli siis alkuperäinen...
1800-1900-lukujen taitteesta siis.
Tuo tilahan on joskus toiminut makuukammarina...
kertoo wanha tarina...

ja tässä tuvan seinästä löytyneitä...
ihan tuo alareunassa oleva,
ruskea/vihreä/kulta,
se on ollut tuon seinän alkuperäinen tapetti...
Aika hieno, sanoisin!

tuo ruskea on seuraava,
ja turkoosin tapetin muistaa vaarikin omasta lapsuudestaan.
Sittemmin tapettien päälle on pantu pahvi,
joka on maalattu
sinapin väriseksi,
kuten tyttäremme Jaana asian osuvasti ilmaisi.

Tässä sitten se eilen Toijalasta haettu,
Isoäidin tapettikirjan malli.
Muistuttaa kovin paljon tuota,
jonka ylempänä esittelin...

...ja tämä siis tullenee tuohon oviseinälle...
+++++
jahkas nyt sinne asti päästään...
++++++
täällä mietiskelen, että mihinkähän minä sen lapsilauman kanssa menen, jos ei tupa siistiydykkään viikonloppuun...
MUTTA nythän on VASTA keskiviikko...
joten aikaa on...
Perjantai-iltaan vielä ruhtinaallisesti...
+++++
HURRRJAremonttimme siis kaaoksessa...
++++++
kurki!

Tiistai, huisketta ja hulinaa....

Tänäänkin täällä Wanhassa Mummulassa

on hommia tehty.

+++

Mä olen siivonnut astiakaappeja....

...se onkin ollut melkoinen urakka...

..kun sitä tavaraa ON!
Kauniita astioita...
ja sitä
peijakkaan PÖLYÄ!


Vaari taas toisella reunalla tupaa
on askartanut
oviseinän kimpussa...


Voi tuota sotkua...
loppuukohan koskaan...
Tänään hain Toijalasta tapetin tuohon seinään.
Toijalassa on tehdas, jossa se on tehtykin...
eilen tilattiin, heillä sitä varastossa oli,
niin sain sen jo tänään.
++++++
kuvaa saatte aikanaan,
mutta malli on 1800-luvun lopulta...
ja hassua
melkein identtistä tapettia löytyi tuolta
eteisen puolelta, alimmaisena se oli,
joten 1800-luvun, 1900-luvun taitteesta...

näillä eväillä...
Mä taidan istahtaa keinustooliin telkkaria katsomaan...
Vaari vielä koolaa seinää...
++++++
juttu jatkuu
kurki siis tutkalle!

Tästä se lähtee, uusi viikko :) :)

Laitan tähän aluksi kuitenkin kuvan eiliseltä.

Kuistin ikkunasta katsoessa...

NII-IN kaunista!

Remontti meillä hiipii eteenpäin...

eteisen ja tuvan välinen ovi,

(joka on odottanut yli vuoden ostettuna),

avattiin paketista....

..ja laitettiin paikoilleen...

tänään matkataan

Rautakauppaan...

kynnys puuttuu...

Samoin hankitaan tuohon taustaseinään tapetti.

Haluan siihen sellaisen, voimakaskuvioisen,

wanhahtavan...

Paljon on viel(kin) puuhaa...

+++++++++

Mä siivosin eilen nukkekotini.

Siinä kun ei ole lasia edessä, suojanaan,

pölyttyy...

Nyt sekin sai joulusiivouksen...

ensin kaikki kamat ulos...

tai siis tuvan pöydälle...

ja sitten oikea luuttuaminen...

pölyille kyytiä...
ja sitten tavarat paikoilleen...
soma!

Nyt siis maanantai...

Puuhaviikko tulossa.

+++++

kurki taas, niin näet!

ITSENÄISYYSPÄIVÄ 2009

ITSENÄISYYSPÄIVÄ

6.12.2009

+++++++

Sen kunniaksi luontokin on pukeutunut valkoiseen verhoon.

Erityisesti ajattelen tänään

ISÄÄNI, OTTO ANTEROA,

joka antoi kaikkensa

jotta meillä on nyt vapaa SUOMEN MAA!

+++++++

KIITOS ISÄNI!

Lippu liehuu juhlistamassa tätä päivää.

Muutenkin laitoimme "juhlavaloja",

kynttilöitä,

hämärälle pihalle.

Eilen kävimme Kaunialassa

äidin kanssa tervehtimässä Isääni.

Ulko-ovella jo huomasi

että

juhlapäivä on lähestymässä.

Kauniala oli koristeltu sinivalkoisin värein.

myös pihan porot olivat saaneet somat rusetit kaulaansa.

Aulassa oli upeat koristeet.

Ikkunaan oli tehty lasitiilistä

SUOMEN siniristilppu-teos.

Kaunista

Osaston oleskelunurkkauksen katossa

oli kaunis kynttiläkruunu,

siinäkin sinivalkoiset kynttilät.

Isä ilahtui tulostamme.

Hän oli väsynyt,

mutta jaksoi jutella asioita kanssamme...

Äidin kanssa heillä on niin paljon muistoja,

joista on mukava puhua.

ja reippaasti askeltaen hän meni ruokasaliin syömään.

Siitä olen iloinen,

että liikkuminen on helpompaa nyt,

kun lonkka alkaa parantua.

Kaunialassa oli eilen JOULUKONSERTTI,

jonka esiintyjänä oli

JOEL HALLIKAINEN.

Koskettava, kaunis tilaisuus olikin.

Lämmin kiitos JOEL,

(vaikket tätä taatusti luekkaan)...

Tässä kuuntelemme kaunista laulua.

Kunniakansalaisten joukossa.

Joel Hallikainen kiitti tilaisuudessa

sodan veteraaneja,

kutsui heitä

KUNNIAKANSALAISIKSI!

Minusta se oli hienosti sanottu.

++++++++

Sitten

TÄRKEITÄ synttäreitä:

EILEN, 5.12 oli JUHON 8v syntymäpäivä.

En sitä tietysti unohtanut,

mutta kun olimme päivän reissun päällä,

jäi se tänne kirjaamatta.

8.12 täyttää ELINA 15v

+++++++

Syntymäpäivät juhlimme kyllä.

ONNEA MOLEMMILLE!!!

++++++++

Juttu jatkuu...

kurki siis tutkalle