Lauantai, talkoot ohi. KIITOS Jukalle+TUOMAKSELLE!

Aurinkoinen, mutta *meleko kylymä* päivä on tänään ollut.

Miesväelle työntäyteinenkin.

Jukka ja Tuomas tulivat vaarin avuksi laittamaan

katonaluslaudat kuistille paikoilleen.

Niitähän Tuomas innolla kesällä maalasi

ja ne ovat ladossa odottaneet paikkaansa.

Taivaskin näyttää niin Suomalaisen siniseltä,

Hienot on laudat!

... koko kuisti tuli kierrettyä.

Nyt saa sitten alkaa suunnitella hommaa eteenpäin.

KIITOS TUOMAS ja JUKKA!

ja tietty VAARI!

Nyt siis on päivä illassa,

sauna lämpiämässä ja huomenna uudet "kujeet"

huomiseen...

kurki

"Käyn uudelleen eiliseen"...eli vaarin puuhia eiliseltä.

Tämä lautarojo on ollut keväästä asti odottamassa

pääsyään kuistin lattiaan,

rossipohjalaudoiksi...

Vai sanottiinkohan se niin(?)

Aivan suloinen ORVOKKI on kasvanut pinon päähän.

Yritän sen siirtää "parempaan paikkaan",

eli vien sen tuonne "eläinten hautausmaalle",

josko siellä kasvaisi...en tiedä.

Orvokit kun kasvavat siellä missä tahtovat,

riippumatta mihin ne on alkuperäisesti istutettu.

Olipas toinenkin ihmetyksen aihe,

kun vaari löysi linnunpesän peitemuovin alta.

Hyvä paikka sateisena kesänä varmaan...

ja sitten siihen varsinaiseen asiaan.

Vaari teki kellonympäryksen töitä tuolla kuistilla.

Rossipohjan teko siellä on homman nimi:

Pikkuhiljaa tulee kerros, kerros kerrokselta ja nyt jo hahmottaa senkin, mihin korkeuteen se varsinainen lattia tulee...

Tuonne on tulossa kaunis,

vaalea harmaa, laattalattia, jota lämmittää sähkövastus...

Kuivuu kengät, eikä mummon varpaita palele,

kun siellä ruusukupistaan kahveeta nautiskelee...

Tuo kuvan yläreunassa näkyvä ovi "häviää", sen paikalle siirretään toisaalta wanha, kaunis ikkuna, siis kuistin/wanhan tuvan väliin...

Mutta kaikki aikanaan, nyt mennään tässä.

juttu jatkuu

kurki tutkalle

Lauantain kuulumisia:

Aivan ihana syyspäivä pihalla tänään.

Kiitos te muutamat rakkaat ystäväni,

jotka rivien välistä eilen huomasitte,

että mieleni oli alakuloinen,

surullinen suorastaan.

Elämä nakkelee eteen joskus haasteita,

jotka tuntuvat liian isoilta.

Vaan niiden jälkeen tulee uusi päivä,

ja silloin voi paistaa jopa aurinko.

Kuten tänään.

Kiitos teille, kun olette olemassa!

Samulla on menossa syysloma.

Hän halusi lähteä käväisemään Helsingissä.

Äiti-Pia oli ollut yön töissä

ja sopivasti Samu ehättikin häntä herättelemään...
(kuva Jannen ottama)

Samoin tämän kuvan Janne nappasi pojastaan.

Heillä olikin ollut oikein onnistunut ja mukava päivä!

Aikovat ottaa joskus uusiksi.

Täällä odotellaan Jukka-poikaamme saapuvaksi.

Hän tulee auttamaan vaaria jossain sellaisessa puuhassa, jota ei yksin voi tehdä.

Mutta se on sitten aivan eri jutun aihe, se.

Kurki...

mökki/päivä/vai-mikä-höperö olenkaan....

Tietättekö kuulkaa,

mää taidan joutua holhoukseen...

Ajatelkaa, mä elin lauantaita niin voimakkaasti tänään,

että UNOHDIN jopa BB-EXTRAN!

Menin vaan iloisena saunaan ja ajattelin,

että onpas mukava la-ehtoo meillä!

Kun tulin takas, hokasin, että peijooni...

EI OLE LAUANTAI, ei, vaan TORSTAI!

Koska olen ihan pihalla, sopii henkeen kuva, kun olin pihalla...

Altaassa, KREETALLA!

Aurinko paistoi, eikä huolen häivää...

NYT meen maate...

katson mikä päivä aamulla nappaa...

ehkäpä perjantai, oikee siivous/touhupäivä, tai sitten ei...

MUMMO kun oon...

seuraile...

täällä hassuja tapahtuu...

luulen

Torstai, ja mummi "korvike"askartelee....

Eilen, kun Vilppua vietiin kotiinsa,

Tampereelle,

poikettiin matkan varrelle sattuneille parille kirpparille...

Siellä oli hieno,

käsin tehty, wanha liina myynnissä. Hinta 60centtiä(!!!!!)

No ei ollut myynnissä enää.

Onkin kaunis pellavainen ja wanha!

Passaa meille todella!

Ihmettelen vaan aina, kun tommosiin aarteisiin törmään,

että kuka pystyy viemään mummonsa/isomummonsa tavaroita kirpparille...

No toisaalta, sehän on meidän,

jotka noita halajamme, onni!

Että kiitos vain, sinä tuntematon lahjoittaja!

On sateinen, pimeä päivä, siispä meillä palaa ikkunavalot,

ja monet muutkin pienet lamput...

Ruusuwessan siivosin "viimosen päälle", tänään.

Ehkä juuri siksi sielläkin nuo pienet lamput näyttävät niin somilta.

Bauhaussin kesäloppuunmyynnistä ostin sellaisen hauskan "peltimummon"

Keksin, että laitankin sen tuonne wessaan, koristukseksi...

...Mun PITÄISI tehdä jotain ihan muuta, kuin istua tässä, haaveksimassa, vaan istun nyt kumminkin...

Fiksut sanovat tälläistä olotilaa "korvikeaskarteluksi"...sen minäkin osaan, KORVIKEASKARTELUN!

*nauraa*

Jos täällä jotain aikaansaannoksia tulee...

juttu jatkuu...

kurki

Torstai...kellarissa havisee historian lehti....

Vaari eilen laitteli tarkan silmän kanssa ulkovalot

"lopulliseen" asentoonsa.

Minä, kynttilähullu, taas virittelin lyhtyihin kynttilät.

Ja kyllä näytti kauniilta pimeässä illassa.

Meillä on pihapiirissä ikiwanha kellari...

Sellainen jonka päällä kasvaa aika iso kuusikin...

Kellari on ihan käyttökuntoinen muuten,

mutta sieltä on puuttunut valo ja se tarvii kunnon siivouksen,

ehkäpä hiukan "pientä pintaremonttiakin"

Sähkömies Esko nyt sitten on tuonut sinne valon.

Sieltä saamme myös valot joulun aikaan kotikuuseemme...

IHANAA!

Kellarista löytyi aika jännä yksityiskohta.....

......kellari on kauniisti sisältä kalkkimaalattu joskus.

Se on varmaan ollut tälle talolle tärkeä "hillo/mehu/juuresvarasto".

mielestäni aika jännä yksityiskohta sekin, että

siellä on kattoon laitettu koukkuja eläinten ruhojen riipputtamista varten..

Sinne on roudattu myöskin "pois tieltä",

hyllytilaksi wanhoja jääkaappeja....

...vaari huomasi katossa sanomalehden,

"HÄMETÄR", vuodelta 1897, kesäkuun numero kyseessä...

Joten voimme olettaa,

että 1800-luvun loppuvuosina tuo kellari tuohon on pykätty...

Nyt vielä yli 100 vuotta myöhemmin se seisoo jykevänä paikoillaan.

Hauska uutinenkin lehdestä löytyi. Kerrottiin, että jostain oli varastettu HEVONEN!

Toivottavasti se löytyi, tahi osasi tien kotiin,

kuten hevosilla kuulemma on...

Illan pimetessä vaari vielä rakenteli tellinkejä siinä toivossa, että JUKKA EHTISI syyslomallaan auttamaan noissa katonaluslaudoissa...

saataisiin lamppu pöllöjä valaisemaan...

Mä oon vapaaehtoinen tarhantäti siksiaikaa, ja Elina varmaan hyvä aputäti...

Josko onnistuu, katsotaan...

Kuu-ukko paistoi täysillä taivaalla,

oli tulossa kylmä yö.

...ja tänään sitten taas vaihteeksi sadepäivä...

juttu ja hommat jatkuvat

kurki siis tutkalle

Keskiviikko olikin tosi aurinkoinen päivä...

...Sinnikkäästi jatkaa "Kadanruusu" kukkimistaan...

Kuin uhmaten syksyn vääjäämätöntä tuloa.

Vilpun kanssa aamulla pelleiltiin hiukan...

HUIIIII! ja mäkee alas!

Kuvasin tuota meidän rinnettäkin hiukan.

Minusta nuo lamput ovat nii-in kauniit!

"Kato mummi, mää osaan olla kontillaan rattaissa"!

Vilppu todentotta huomasi,

että kun noissa "mummilan vararattaissa" ei ole turvavöitä,

niissä voi kääntyä vaikkapa kontilleen...

Nokkelaa!

Taksvärkkiläset olivat kympillä ahkeria!

KIITOS Elina ja Samu!

Ja tästä innostuneena nurkkien siivoilu jatkuu maanantaina,

niin sovittiin.

Nyt päivä illassa, Vilppu "palautettu" kotiinsa,

ja me vaarin kanssa jatkamme täällä omia puuhiamme...

juttu jatkuu

kurki

Huomenta Suomi!

Täällä on herätty uuteen aamuun.

Vilppu nukkui hyvin,

pitkän yön ja heräsi iloisena.

Aurinko paistaa kilpaa Vilpun iloisen naaman kanssa.

Me lähdetään ulos.

Tänään on isoilla koululaisilla Taksvärkkipäivä

ja Elina ja Samu ruorittavat työpalvelun täällä,

mummilassa.

Luvassa kaikenlaista raavasta työntynkää...

kurki siis tutkalle.

Erikoisterkut Vilpun isille ja äidille,

täällä menee kovaa kävellen... :)

ELÄMÄ ON IHANAA, kun sen OIKEIN ymmärtää....

Jos jotain PIIRRETTÄ ihmisissä ihailen,

niin ihailen sitä tapaa,

kuinka he suhtautuvat lapsiin!

SÄHKÖMIEHEMME ESKO

on malliesimerkki ihan meille kaikille siitä,

kuinka hän "ottaa lapset"

Hän osaa suhtautua niin luonnollisesti ja lapsia kunnioittavasti...

Vaikka meidänkin tapauksessa varmaan lapset joskus "hidastavat" työihmisen työntekoa...

IHANAA,

että on olemassa ESKON kaltaisia ihmisiä,

jotka jaksavat työnsä lomassa kuunnella ja "käsitellä" lapsia!

KIITOS SIITÄ, ESKO!

Reettalla(8v),

oli mielenkiintoinen iltapäivä,

kun hän sai aitopaikalta seurata ulkovalojen laittopuuhaa...

Vaari kävi illalla kuvaamassa,

vaikka oli täysikuu, valot näyttivät oikein kauniilta:

Kotiin menevät portaat vielä puuttuvat,

joten kulku käy päätyoven kautta...

(kaikki aikanaan)...

Mutta aamuun:

Iidalla on siis korvatulehdus ja hän ei päiväkotiin voinut mennä, joten sovittiin, että hän tulee mummilaan...

MUTTA kun elämä ei ikinä mene käsikirjoituksen mukaan, sattui niin hassusti, että Juholle tulikin koulumatkalla mahatauti, ja niinpä hänkin tuli meille potemaan...

Onneksi Iidalla oli mukana muutama oikein mieluisa DVD, ja aika kului mukavasti:

Juholla oli kuumettakin,

joten hän lepäili sohvalla aamupäivän, aika tarkkaan...

VILPPU oli tulossa mummilaan YÖKYLÄÄN.

Vaari kävi hänet hakemassa,

matkalla tuli uni...

Perillä, täällä mummilassa, serkut odottivat ja Juhokin alkoi olla jo paremmassa vedossa...

Iidalla aluksi oli hiukan """epäileväinen""" olotila,

ehkä hiukan oli havaittavissa mustasukkaisuuttakin,

mutta "isona"tyttönä Iida otti hienosti Serkkunsa vastaan...

Vilpusta oli kuitenkin aluksi mukavinta olla vaarin sylissä...

Kyllä mummista päivä oli oikein hieno.

On hienoa, että serkukset saavat rauhassa tutustella ja leikkiä yhdessä.

Isommat hoitaa pienenmpiään, ihan kuten "ennen vanhaankin oli"

On hienoa olla mummi Mummilassa,

jonne lapset tulevat, ovat ja aikanaan lähtevät...

Huomenna isoilla koululaisilla on taksvärkkipäivä...

ja mummi on "keksinyt" heille kaikenlaista puuhaa...

kannattaa kurkkia tutkalle...

juttu jatkuu

Eristyksiä ja kulkusiltoja...

Otsikko olisi voinut olla vaikka,

että: "samaan aikaan vintillä"

Kun mä ompelin tuvassa, vaari ahersi vintillä.

Sinne pitää saada eristykset,

kulkusillat ja sen semmoset asiat kuntoon,

että pysyy lämpimät sisällä.

Niitä vaari siis puuhasi.

kulkua helpottamaan laudat.

Kun pitää tuolla "huoltohommissa" käydä.

Tervapaperiakin johonkin tarvittiin.

ja jälkeä näyttää tulevan.

Lopuksi tuo säkeissä vielä oleva villa levitetään vintille..

...ei tänään, koska tänään "meillä on mummila".

Lapsia tulee hoitoomme.

tapahtumaa siis luvassa, kurki!

Maanantaina ompelen verhoja...

Maanantai.

Olin ajatellut täksi päiväksi itselleni verhojen ompelua.

++++++

Mutta sitten vaari sanoikin lähtevänsä rautakauppaan,

enkä tietenkään voinut jäädä pois matkasta,

sillä se reissu tiesi myös käyntiä kirpparilla,

MUKAAN SIIS!

++++++

Ja ommelluksi sain sitten vain yhden niistä kolmesta aiotusta...

Ei se mitään!

HYVIN ehdin...sillä ei ole vielä edes "valmista" paikkaa noille verhoille.

++++++

Nuo ikiwanhat pitsilakanat, joista verhoja teen.

ne ovat miniämme isomummun jäämistöä.

Upeaa käsityötä ja niitä on pidetty/käytetty.

Yksi lakana oli keskeltä rikki,

mutta reunasta, siis siitä pitsireunasta aivan ehtaa tavaraa...

++++++

Kloritepesun jälkeen ne ovat kauniit ja valkoiset!

Kun verhoon pitää leveyttä saada hiukan lisää,

laitoin reunoille suikaleet sieltä "jalkopäästä",

ehjästä kankaasta.

Keskusta siis olikin se, joka oli eniten kulunut.

Tässä:

Tuo ylimpänä oleva verho,

tulee wanhaan ikkunaan wanhantuvan/kuistin välille.

Kun taas näitä lakanoita on kaksi.

Niistä teen verhot molempiin wanhan tuvan ikkunaan.

Mutta huomenna en tee yhtään mitään muuta,

kuin olen MUMMI!

Saan hoitooni Iidan, jolla taas korvatulehdus,

sekä Vilpun,

jonka vanhemmat saavat "tehdä jotain" rauhassa,

kaksistaan...

Joten mukavaa tiedossa...

kurki

Sunnuntai, ONNEA REETTA 8v!

Aurinkoinen sunnuntai.

REETTA täyttää tänään 8vuotta!

Hieno ikä!

Koska "aatto on juhlista jaloin",

järjestettiin synttärijuhlallisuudet eilen.

Siellä mekin olimme.

KIITOS!

Kuvassa päivänsankari,

sekä hieno meikkisalkku...

Juholle toimme Viron tuliaisina eräänlaisen legopaketin,

ja eikös tämä näppärä poika rakentanut sen simsalabim!

Saimme nauttia hienosta tanssiesityksestä kahvin juonnin lomassa.

KIITOS tanssiryhmälle, johon kuuluivat REETTA,

kaverinsa, sekä IIDA ja JUHO!

Meininkiä oli ja svengiä!

Tänään sitten jatkui mun maalauspuuhat.

ja kun "Maalarinpoika, Mestari itsekin"

oli hiukan korjannut tekemisiäni, hän "hyväksyi työn jäljen".

(Multa totta puhuen jo kerran pensseli lensi...

en osannut,

ainakaan tuon Mestarin silmää jälki ei mielyttänyt.)

NO,

nyt kansilevy odottaa huomiseen ja saa toisen maalikerroksen,

sitten kaappi saa kelvata käyttöön..

Siinä se on!

Kaappi.

juttu varmaan jatkuu tämänkin episodin jälkeen...

On tää joskus...

+++++

Ulkona paistaa ihanasti aurinko, pitäisiköhän lähteä hiukan päätään tuulettamaan...

jos vaikka löytäisi sen positiivisuuden ripauksen..

kurki, (jos uskallat)