Kreetalainen ilta, se oli hieno elämys, eli kuvakertomusta matkastamme....jatkuu

Kreetalainen ilta.

Musiikkia, ruokaa, hauskanpitoa Kreetalaisittain.

Ja kerrankin me kolme samassa kuvassa.

Matkasimme juhlaan takana olevalla taksilla.
Paikalla oli taitavia muusikoita soittamassa perinteistä "kreikkalaista" musiikkia ja hiukan "kesäillan valssia, metsäkukkia" ja muuta mukavaa musiikkia...
Todella taitava nelihenkinen tanssiryhmä esitti meille perinteisiä kreetalaisia tansseja ja perehdyttivät halukkaita sen tanssin saloihin..
Jopa vaari innostui, ensin kuvaamaan, sitten tanssimaan niin, että syöntipuoli jäi hänellä vähemmälle...

Minusta tuossa esityksessä oli samoja piireteitä,

kuin esim. venäläisessä miesten tanssissa...

lähellä ripaskaa...

korkealle nousevia hienoja hyppyjä...

Tanssin riemu oli aivan koskettavaa!

Ruokaa oli kertakaikkiaan valtavasti!

Joistakin pidin kovasti, jostain en ollenkaan...

Jokatapauksessa tarjolla oli perinteisiä Kreetalaisia ruokia

....ja mahtava salaattipöytä.

Kreetalaiset tomaatit olivat aivan ihania!

Salaateissa oli käytetty myös paikallisia "villivihanneksia", niitä sikäläiset poimivat vuorten rinteiltä ja laaksoista..

Ihmeellistä! ja herkullista!

Kreetalainen ilta oli kaikkineen elämys.

Hienoa, että saimme olla mukana.

+++++

että tämmönen kuvapläjäys tähän kohtaan

kurki...

Moposkootterilla katselemassa maisemia ja elämyksiä hakemassa...eli matkakertomus jatkuu...

Samulla oli haave,

päästä katselemaan maaseutua mopon selästä.

Tuon haaveen Samu ja vaari sitten eräänä päivänä toteuttivatkin.

Moposkooteri oli ihan "tavallisen" näköinen ja vei nuo kaksi innokasta poikaa mukanaan korkeuksiin ihailemaan kaunista Kreetan saarta.

Kilometrejä kertyi n. 120km yhden päivän aikana.

Ei kovin kallista lystiä tuo ollutkaan, mopon vuokra oli 22 euroa ja bensaa kului n. 5 euron edestä.

Hauskuutta oli moninkerroin:

Kun itse en paikalla ollut, en osaa tarkasti näistä kuvista kertoa muuta, kuin että huikeita maisemia pojat näkivät!
Kyläkyltti kertoi aina, mihin kylään tultiin, milloinkin.
Tämä merenranta saattoi ollakin erireissulta.

Pojat nimittäin kävivät merenrannassa katselemassa...

Ja siellä kävin minäkin.

Näin huikealla paikalla oli tuo jo ennenkin nähty piskuinen muisto"kappeli", jolla on ihan oma nimensäkin, mutten sitä nyt millään muista...

Samun kameraan tallentui n. matkan aikana n. 700 kuvaa...

Materiaalia siis on...vaikka kirjaksi asti!

Tuo taustalla häämöttävä saari oli Plataniaksen edustalla.

Sitä ihailimme eräänä iltana auringonlaskun aikaan...

Karua, kaunista maaseutua...
Hassua, mutta siellä vuoristossa eteen saattoi tulla kyltti, jossa oli lehmän kuva.

Lehmiä saarella ei ollut, vaan tuo kyltti varoitti vuohista, lampaista ja kanoista...

Niitä saarella oli paljon.

Jopa hotellimme naapurissa kiekui kukko!

pieni kylä vuoren kupeessa...

Tuolta retkeltä sain tuliaisiksi kassillisen kauniita kiviä.

Niille on "käyttöä", ne ovat kauniita koristekiviä.

++++++

On se kumma, kuinkahan kauan tämä arkeen laskeutuminen kestääkään...

Hommia olisi, vaan mieluummin katselen näitä matkakuvia...

++++++

kurki...

Ostoksia, unelmia ja tunnelmia...eli "matkakertomusta" Kreetan matkalta....

Pakko vielä katsella näitä kuvia...

Täällä en minä ollutkaan,

vaan vaari ja Samu kuvasivat "ihan minua varten"...

KAUNISTA!

++++++

Kuva siis poikien moposkootteri-retkeltä, korkealta...

Sellainen muistomerkki, joita täällä oli paljon...

Minulla on kauan jo ollut (Kalevalakorun), punakivinen sormus.

Olen sen aikoinani saanut tyttäreltäni, Jaanalta...

Nyt aikani katseltuani ostin siihen sopivat rannekorut.

Saarikierroksella pistäännyimme paikallisella viinitilalla.

Mukaan lähti yksi pullo punaviiniä....JOULUKSI!

Ihanaa oli tehdä näyteikkuna-ostoksia...

Katsella kauniita tavaroita ja haaveilla!

Kertauksen vuoksi...ja ihan vahingossa,

tuo upea muistomerkkimaisema, toiseen kertaan...

++++++

Ostoskierros jatkuu...

Hopeakorut olivat kohtuullisen edullisia.

Niitä katselin "sillä silmällä", harakka kun olen...

"Meren antimista" tehdään saarella paljon kaikkea mahdollista.

Koruja, lamppuja, avaimenperiä,

ja tietysti ruokaa...

Luulen, ettei hukkaan menen paljonkaan...

Kaikki mahdollinen "myydään turisteille"

*nauraa*

Katselin myös ihania katosta roikkuvia "juttuja"

Ostinkin yhden tuulikellon, sellaisen, jossa on vaaleanpunaisia kukkia ja "kristalleja"

Joskus se varmaan kuvissa näkyykin...

...NIIN, ja NÄKYYKÖ KELLO!?!

Löysin aivan ihastuttavan kellon...

ja ostin sen itselleni.

Hymy on herkässä!

(((ja vaarin huumorintaju koetuksella???)))

Tuon ruusulampun olisin halunnut...(vaan maksoi liian paljon)...

Kuinkahan moni meistä on nähnyt näin isoa pelargoniaa?

Tälläinen kasvoi hotellin pihalla. Se oli miltei pensas.

Kukki kauniisti.

Hotellin yhdelle parvekkeelle kipusi tuo Bougainville-köynnös...

KAUNIS!

Tässä olemme me kolme,

Samu, vaari ja mä,

lähdössä aamutuimiin hotellilta, "saarikierros"-retkelle...

Huomaa, kuinka olemmekaan pitkiä ja hoikkia...minäkin((!!))

Moposkootteri-retkeltään pojat toivat minulle ihania kiviä...

Toimme siis kilon verran KIVIÄ!

Tai oikeastaan Samu toi, sananmukaisesti, kantoi repussaan...

Ihanan kauniita...

Iltaisin sytytin parvekkeelle tuikkuja, pieniin laseihin palamaan.

Ne olivat kauniit tummassa illassa...

Naapurikin niitä ihaili!

NYT on pakko mennä nukkumaan...

*haukottelee*

Kuvia on viljalti.

Ettehän kyllästy näihin....

+++++

juttu jatkuu, KURKI

Kreetan kukkaloistoa. Ihania!

Kamera meillä oli aina mukana, tai oikeastaan NELJÄ!

Joten kuvaajana on toiminut tuksu, vaari, tai Samu...

Poimin pikaseen muutamia mielestäni kauniita kukkakuvia teille kaikille ystävilleni, iloksi:

Tässä kukka siis tuo köynnös....

vaikka kukkia ne ovat kaktuksetkin, sanoisin...

*nauraa*

Upea viiniköynnös oli kietoutunut taloon menevään sähkötolppaan...
Palmu teki jo siemeniään...

Ja noita piskuisia palmun taimia tapasimme monia...

siitä päättelin, että ne toden totta kasvavat villinä...

kuten täällä nuo niin vihatut (ja rakastetut), lupiinit

Tämän upean kukan näin korkealla, vuoristossa,

kun olimme "saarikierros" retkellä...

Kukka kasvoi kuivassa "köyhässä" maassa...

tienposkessa. Kyseessä siis ei mikään istutettu kukka...

mutta kaunis!

Aivan hotellimme lähellä oli tämä paikka...

En oikein päässyt käsitykseen ,

mikä tämä paikka oli,

mutta iltaisin autoja ainakin oli viereinen parkkipaikka tupaten täynnä...

Kaktuksia ja muita "kuivan maan" kasveja oli kosolti...

Nämä keltaiset kukat kasvoivat korkealla vuoristossa,

tien poskessa...

Nimeä en tietenkään tiedä, mutta jotain samaa on meille tutussa auringonkukassamme...(??)

Tämän ruusun kuvasin hautausmaan reunakiven alta kasvamassa.

Multaa ei allansa ollut, vaan ruusu työntyi esiin marmorilaatan alta...

IHMEELLISTÄ!

Ruusutavernaa reunustivat tietysti ruusut.

"tavalliset", sekä pensaiksi (miltei puiksi),

kasvaneet Kiinanruusut.

Ne olivatkin parhaillaan oikein runsaassa kukassa.

Samu näyttää miltei pieneltä, noiden ruusujen seassa...

Bougainville-köynnöstä oli runsaasti.

Se jaksaa kukkia kuivankin kesän jälkeen ihanasti!

Kukkaloistoa edelleen...

En todellakaan saanut selville, mitä kaikkia nuo olivat,

mutta nautin näkemästäni täysillä!

Parvekkeilta roikkuivat pelargoniat.

Tutun näköisiä...

he olivat istutelleet sekaisin "tavallisia" ja riippupelargonioita...

Kuivuuttakin hyvin pelargonia näytti viihtyvän hyvin

Ihanan fuksia Bougainville...
Aurinko hieman vääristää värejä...
Yksinäinen, hyljeksitty, niin ymmärsin...

Päiväsinen värinen "ELÄMÄNLANKA"

Jos olisin luvallisesti sanut tuota palan tuoda, olisin tuonut, vaan EU-määräykset kieltävät kasvien/kasvien osien tuomista maasta toiseen... joten en tuota "varastanut"

Ihailin vain...

Kerrottu, persikanvärinen kiinanruusu.

Se kasvoi jossain tienposkessa, jossa ei asutusta ollut.

Villiversio siis...

Jä tässä vielä kerran tuo kauniin pensaan kukka...

Tämä pensas rajasi allasbaaria/tietä...

Se toimi kätevästi päivänvarjonakin...

Sillä on tummanvihreät kauniit puikulat kiiltävät lehdet..

ja tuo herkän vaaleanpunainen kukka...

Kiinanruusupuita oli Hanian pääkadun varrella,

ne olivat niin somat, kun kukinta oli, niin luulen, parhaimmillaan...

Tämä lohenpunainen köynnöskukka oli tosi kaunis,

sen tuoksukin oli niin suloinen...

Miesväen ottamien kuvien jälkeen hiukan hävettää,

laittaa tänne tämä, epätarkka otos, mutta kun se on NII-IN kaunis, sekin...

Pelargonia ON SITKEÄ kukka...

Katsokaa, se kukkii ilman vettä, roskaläjässä!

(Tupakantumpit tuskin lannoitteesta käyvät...)

Tässäpä kuvapläjäys kuksita...

mut tuntien, luulen, että noita tulee vielä lisääkin...

+++++

kurki