lauantai, osa 1, aamua!

Ihana, kaunis pakkasaamu!

Mittari jossain -10 kohdalla, aurinko paistaa kirkkaasti, kevään tuntu!

Kyllä sitä lunta odotettiin ja pakkasia, no nyt niitä on tarpeeksi jo, KIITOS!

Hommat täällä polkaistiin käyntiin.

Itse olen vielä niin flunssainen, etten tohdi edes kauppareissulle...ONNEKSI on noi miähet, Vaari ja Talonpoika! Laitan heidät asialle...

Jotain mukavaa kyllä keksin itsellenikin täksi päiväksi, vaikken "oikeisiin" töihin kykenekkään vielä.

Pitäisi ommella muutama tuolinpehmuste. Saimme nimittäin Jannelta kolme, heille ylimääräistä puutuolia, jotka pitää lakata, mutta muuten ovat ehjiä ja hienoja "perustuoleja".

Yhdestä teen "läppärituolin", kun tuo nykyinen taitaa olla liian iso, kammarin valmistuttua, siihen paikkaan, johon läppäriäni ajattelen.

Siihen tuoliin teen sellaisen "hupun", jonka näin kerran jossain tv-ohjelmassa...ruusukankaasta, tietty!

Mutten siihen tänään jaksa ryhtyä, tulipahan vaan mieleen.

Helkkarin flunssa! Oisi voinut valita jonkun muun röörit kohteekseen.

No, ans'kattoo...

Päivä polkaistu käyntiin kuitenkin, eiku menox.

Juttu jatkuu...pysy tutkalla...

Perjantai, osa 2, "komento takasin"

Niin paranteli vaari päätään iltapuolelle päivää...

Ja sitten hän alkoi vedellä haalaria päälleen... minä ihmettelemään, että mihkäs sinä, "seinää koolaamaan", sanoi vaari...

Tästä ovenreunasta se lähti!
Ekaa nurkkaa vatupassin kanssa....
...että siitä tulee hyvä...

Joten näin se menee, jotain jokapäivä tapahtuu tällä, remonttirintamallakin!

Hienoa...mulla sydän läpättää...jokainen ruuvi on lähemmäs "omaa "kammaria"

Jospa minäkin jo huomenissa jaksaisin jotain "oikeeta"

Pysy tutkalla

Perjantai, päänsärkypäivä, muistoja kesästä...

Vaari teki eilen lumitöitä monen miehen edestä, tänään sitten on ollutkin hänellä täydellinen lepopäivä!

Hän potee erittäin kovaa tautia, päänsärkyä!

Inhottava seuralainen, (siis se päänsärky), ja vaivaa vaaria aina ajottain.

Tänään on sellainen päivä.

Itsekin olen vielä paremmin potilas, kuin toipilas...

Huvitin itseäni katselemalla kuvia kesästä.

En muistanutkaan, kuinka kauniit kukat pihallemme oli:

Oven molemmin puolin, kukkalaatikoissa komeilivat aivan upeat pelargoniat...
Nakkelin keväällä malopin siemeniä sireenipuskan juureen ja kaunis kukkapelto heinäkuussa olikin sitten valmis...
Oven suuhun ostin aikaisin keväällä jostain pikkiriikkisen pienen riippupegonian. Se oli pienessä pahviruukussa. Istutin sen muhevaan kanankakka/multaseokseen ja pian se oli täynnä ihania vaaleanpunaisia kukkia.

Ohikulkijatkin ihailivat sitä, joku luuli sitä ruusuksi.

Todellisuudessa tuo melkein ilmainen kukka ilahdutti meitä koko kesän, pitkälle syksyyn, kukki, kukki, kukki...yritin nyppiä kuihtuneet siitä uskollisesti pois.

Se oli yksi kauneimmista kukista, joita itse koskaan olen onnistunut kasvattamaan

Viikonloppu edessä, Samulla kouluviikko takana. Ilahdutin häntä tekemällä ruuaksi makroonilaatikkoa. Se on Samun herkkua...

Jännityksellä odotin, kun Samu söi... korjasi lautasensa...ja loihe lausumaan...

"KIITOS, oli tavallista parempaa ruokaa tänään"!

Yleensä kysyi Samulta mitä hyvänsä, niin kaikki on "NORMAALIA"

Tulkitsin tämän sanomisen siis:

"Kiitos, olikin tosi hyvää ruokaa tänään!"

Kissa kiitoksella elää ja tämä mummi!

Ihanaa on, että pikkuhiljaa alkaa henki kulkea kepeämmin ja ei enää ole niin sairas olo...vaarikin tuolta taatulla piristyy, kun saa levätä päänsäryn pois.

Homma jatkuu, samoin jutut.

...PYSY SIIS TUTKALLA...

Torstai, osa 4, Täältä noustaan...!!!!

Kuten päivällä kirjoitin, "täältä noustaan"...

NOUSTU ON!

Vaari sanoo, ettei mummi on ikinä niin kipee, etteikö illan kultturipläjäystä katsoisi...

Lisäisin tähän, että harvemmin... :)

...joten tässä menossa suuri draama... vai miten sen sanoisi...

Mutta vaari sensijaan palasi hyvillä mielin tarvikehaku reisustaan...

Valkeakosken Rautia, rikastui taas...ja me saimme "koolausrimaa", vai miten se menikään...

...peräkärry toimii, onhan sillä pyörässään uusi etunapa...

ja lautaa/rimaa on nyt kammarin tarpeiksi, taitaa riittää kylppäriinkin asti...

Juttu täällä jatkuu,

pysy siis tutkalla....

Torstai, osa 3, Lunta ja Unta

Eilen iltamassa tuli taivaan täydeltä!

Aamulla vaari kävi pikkupolkua tekemässä ja päivällä, "joutessaan", meni isommasti lumitöihin...

...että kyllä täälläkin lunta on nyt aivan omiksi tarpeiksi!
...Ihanaa, valkoista, puhdasta lunta!
Minä olen todistetusti Viltin mutkassa ja täydellisesti levossa. Nukuinkin oikein, enkä ole tiennyt, kun vaari on täältä hävinnyt, hakemaan puutavaraa lisää...
...Joten juttu jatkuu ja toivon, että tauti hellittää otettaan..haluaisin minäkinpäästä hommiin jo... että

Pysy tutkalla, juttu jatkuu...

Torstai, osa 2, seinän tekoa...

Nokkela miäs mulla, toi vaari, meinaan!

Aamutuimiin, kun minä vielä roikun johdon nokassa, puhkinaisena, hän kantoi lankkuja sisään...vai onks' noi parruja? Kummiski, alkoi jatkaa siitä, mihin illalla jäi!

JIPPII!!!

Rautian mainoslaulu soi päässäni, tätä kuvaa ottaessa...

"Vasara ja nauloja, ihan koko rahalla..."

Ja niin alkoi seinäntaustaa nousta, hirmutahtia!

Ei luuliskaan, että Hämeessä ollaan, niin rivakka ote on vaarilla hommiin tänä aamuna..

.taisi muistaa nielasta Beroccansa..;)

Siinäpä se, tästä taas jatkuu, luulen... Huomaa vaarin jalassa olevat erityisen tyylikkäät työkengät! Reinot! Sopivat tähänKIN tarkoitukseen siis!

Joten juttuun odotettavissa jatkoa...

pysy siis tutkalla...

Torstai, -18, eilisestä vielä...

AAMUN AVAUSTA!

Kun minä pötkötin kipeenä, vaari ahkeroi... sahasi, naulasi... ja illalla oli jo "aihio" suihkukopin ja kammarin välisestä seinästä pystyssä!

Flunssa on ottanut mut nyt majakseen, on hiukan kuumetta, nokka aivan kartakaikkiaan tukossa, kurkku kipee ja muheva yskä... Nyt ei auta, kuin potea.

YRITÄN kuitenkin päivittää sivua, voimieni mukaan...

joten, pysy tutkalla!

P.s. Kiitokset kaikille! Ihanaa saada myötätuntoisia ajatuksia.. kun on väsy ja kipee, niillä suorastaan elää!

tuksu

Keskiviikko, potemista....

Näin on päivä pitkällä, enkä sanaakaan ole koneelle saanut!

Kutsuttakoon tätä palautumiseksi/potemiseksi!

Olen itse flunssainen, tai sitten astmani on äitynyt noista entisöinti puuhistani niin, että viimeyö meni valvoessa ja yskiessä.

Aamupäivällä kävin kuitenkin kaupungissa, tervehtimässä vanhempiani. Kun palasin kotiin, oli aivan puhki. Paleli, yskitti, päätä särki. Pinnistin kaiken jäljellä olevan voiman ja sain tehtyä perheelleni ruokaa, onneksi, sillä Samu tuli koulusta ja hänellä olikin niin kamala nälkä, ettei meinannut malttaa odottaa pottujen kypsymistä!

Syönnin jälkeen kellahdin tuohon tuvan soffalle ja nukahdin tunniksi....

Houkuttelin vaarinkin viekkuuni lämmittämään.

Mutta jottei päivä aivan harakoille menisi vaari alkoi tehdä tuota ruusuwessan seinää...

Joten asiat etenee, minä en nyt tee mitään, lupaan sen ihan tässä julkisesti.

TOSIN paljon on mieluisia hommia odottamassa... mutta nyt pitää antaa keuhkoriepujen toipua...

Sitten tartun uusiin haasteisiin...

Täällä sataa lunta ja Samu lähti kavereiden kanssa luistelemaan...talvinen meininki siis!

Juttu jatkuu...pysy tutkalla...

Tiistai, osa 5, valmista pintaa...piironkia, sekä historiaa.....

Tässä se nyt on!

Piironki, tai kuten Entinen Omistaja (Elin Alice Ramstedt), tätä on kutsunut, SENKKI!

LiinavaateSENKKI!

Sen historian tallensin ja kirjoitin piirongin/senkin takaseinaan, tulevia sukupolvia varten...

Elin Alice Ramstedt (1907-1998),... toivottavasti sinullekin, (Teillekin), sopii, etten paljoa muokannut senkin olemusta...

Hiukan kuitenkin putsasin ja laitoin uuden pinnan...

Tällä senkillä on todella mielenkiintoinen historia:

"Yleisön pyynnöstä huolimatta" kerron sen:

Elin Alice Ramstedt, vanhimman poikamme, Jannen puolison Pian, isoisoäiti,

on saanut tämän piirongin, tai kuten hän tätä kutsui, SENKIN, lahjaksi mieheltään,

Bertil Erik Nikolailta, (1907-1973).

Hän taas sai tämän SENKIN, kun oli muuttoapuna Kirkkonummella, Överbyn kartanossa...joskus kauan kauan sitten....

Bertil työskenteli siellä kartanossa Kartanon Herran Oikeana kätenä...hoiti hevosia, kengitti, teki Sepän töitä, myöhemmin oli automiehenäkin...

....Ja koki traagisen kuoleman 1973, kun joutui liikenneonnettomuuteen ja menehtyi...

Pian mummi, Brita, pariskunnan ainoa jälkeläinen,

on hyvin tyytyväinen, että äitinsä SENKKI on päätynyt meille ja saa arvoisensa kohtelun, sekä mahdollisuuden päätyä Pian ja Jannen lasten....(((mahdollisesti Samun hoiviin...

Samun siksi, koska Samu asuu meillä, tämä talo, jossa tuo arvokas SENKKI on, on myös Samun koti))).

Joten näin se elämä menee, aivan vieraat ihmiset liittyvät elämäämme... SUKUUN...

Asiat saavat uusia ulottuvuuksia...

Ja me olemmekin yht'äkkiä keskellä sukutarinoita, tallennamme historiaa ja elämme historian keskellä...

Omituista :-/

mutta juttu ja elämäkin täällä Sääksmäellä jatkuu....

Pysy tutkalla....

Tiistai, osa4, vettä!!!

JIPPII!!!

Juuri kun painoin nappulaa, laukaistakseni jutun ilmoille, kuulin iloisen veden äänen!

VETTÄ! KRAANASTA!

Nyt vaarilla onkin sitten urakka edessä laittaa eristeet kylppärin kohdalle, nurkkaan...ne kun sieltä ovat puuttuneet, kun remontti "on siinä vaiheessa"

Mutta loppu hyvin, kaikk' on hyvin!

Juttu jatkuu...

...pysy tutkalla...

Tiistai, osa 3, sulatusta...

Niin se on, ettei tippaakaan kraanasta ole tänään vetta saatu!

Onneksi meillä on toimiva kaivo!

Epäilyä aamusta saakka oli, että suojaus talon alla on pettänyt, että putki on siellä jäässä.

Siellä tohotti lämpöä wanha, mutta tehokas hiustenkuivaaja.

Sisällä laitettiin ensitöiksi aamulla lämpökaapeli päälle...ja harmiteltiin nuukuuttamme...

MUTTA: tässäkin asiassa totuus on tarua ihmeellisempi....sillä....

" Syyllinen", ehei, tässä kuvassa näkyvä vaari se EI ole, (tällä kertaa),

Vaan syyllinen on tulevan kylppärin nurkassa puuttuvat eristeet...

Kylmä on tullut varkain nurkasta sisään ja se putki, joka on tuossa seinällä onkin jäässä...

Vaari sitä tässä sulattelee... toivotaan, että vesikatkos jää lyhyeksi, mulla pesukonekin ladattuna odottamassa...

...juttu jatkuu..

...pysy tutkalla...

Tiisatai, osa 2, elämä on yhtä piironkia.... :)

Hiominen, putsaus, hiominen, putsaus, se vaan jatkuu.....

Nyt kuitenkin "loppusuoraa" näkyvissä...

Tässä pyyhin viimeisiä pölyjä...

...ennen seuraavaa työvaihetta....
Nostimme piirongin pukkien päälle ja aloin levittää vahaa...

Oikeaoppisesti, teräsvillalla. Tarkoitus on siis, että nuo kulumat, joita piirongissa on, saavat näkyä, mutta haluan siihen kuitenkin ehjän, helppohoitoisen pinnan...kauniin patinan...

...jotain tälläistä tästä tulee...tosin toinen vahakerros siihen vielä laitetaan ja sitten harjalla/rätillä kiillotetaan...

Mutta kulunut vaaleampi reuna jää vaaleammaksi, en haluakkaan, että piirongista tulisi kiiltokuvamainen, vaan sen ikä, (noin 90v), saa näkyä...

Ihailkaa kanssani 1900-luvun alkupuoliskon, puusepän kädentaidon kauneutta!

Taidan olla lopputulokseen tyytyväinen, niin hienolta tuo näyttää jo nyt!

Kun ite kehumaan pääsee...

Putkea, siis vesiputkea sulatetaan edelleen...

Juttu jatkuu...

...PYSY TUTKALLA....

tiistai, osa 1, pakkasta, ongelmaa...

Nyt se on talvi tullut tännekin!

Sinänsä asia aivan OK! Mutta!!! tämän kauniin talvimaiseman "takana" piilee tämän päivän vastoinkäyminen numero 1....

...Nimittäin, kun aamulla heräsimme ja piti laskeman vettä kraanasta, ei sitä tullutkaan...

PAKKANEN jäädyttänyt meillä vesijohdon... toivotaan, että vahinko jää mahdollisimman pieneksi, nyt sitä sulatellaan..

Illalla vaari mietti, josko laittaa lämmityskaapelin päälle, vaan arveli, ettei sitä tarvita..mutta näin pääsi käymään...

Eilinen juttu jäi "ETUNAPA" jutun kohdalla yhteen lauseeseen.

Vika ei ollutkaan navan pienuudessa, vaan vanhasta navasta oli jäänyt "osanen", jonka nimeä en tiedä, akseliin kiinni ja esti uuden osan mahtumisen.

Janne irroitti sen ja tässä se nyt hienosti kuvattuna meidän pitsipeiton päällä. Vastoinkäymisestä huolimatta, täällä remontti-karuselli pyörähtää käyntiin...jutut jatkuvat, PYSY SIIS TUTKALLA!

maanantai, osa 2, ilta...

Ei sitä kauheesti päivässä ehdi. Tein koko päivän hommia, mutta osanen hiomatta jäi.

tuo koristeleikkaus lähti hyvin lakasta, mutta sekin pitää nyt sitten vielä "jälkikäsitellä" ennen vahausta.

Mukavaa hommaa kaikkinensa.

Samukin se on yhtä elämänkokemusta viisaampi.

Kävi nimittäin niin hupsusti, että myöhästyi viimeisestä bussista ja jäi kaupunkiin...

Soitti mulle hädissään, oli kait vaarillekin soittanut.

Neuvoin häntä ottamaan taksin..

Tuli sitten herroiksi taksilla kotiin..

Luulen, ettei myöhästy toista kertaa.

Tai mistä sen tietää.

Jutut jatkuu...onnistuu hyvin tästä vaarinkin koneelta näköjään.

...pysy tutkalla...

Maanantai, osa 1, "kun kissa on poissa..."

Ahti-vaari lähti Helsinkiin, kokeilemaan josko NYT olisi etunapa oikeanlainen...(se on tietysti eri jutun arvoinen asia, sekin),

MUTTA;

Koska vahti oli poissa, aloin hioa tuota kaunista piironkia...

Hioin, putsasin, hioin, putsasin....ainakin 5 tuntia....

Tässä alla kuitenkin kuva alkutilanteesta. Siinä näkee hyvin, kuinka paljon elämää on nähnyt tuo kaunis piironkimme....

Viiden tunnin uurastuksen jälkeen piironki näyttää...sanoisinko aika surkealta... Wanha lakka on hiottu pois, paikoin on kulunut myös petsiväri.

Mutta minusta piirongin kaunis sielu näkyy!

Kannattaa siis jatkaa uurastusta....

Tuohon koristeleikkauksen kohtaan, on pakko ottaa avuksi lakanpoistoon tarkoitettu aine.

Se haisee luvalla sanoen melko pahalta... niinpä nopeasti levitin sen ja pakenin kammarista tekemään tätä juttua...annan aineen vaikuttaa ja yritän teräsvillalla saada lakka pinnan pois, mahdollisimman tarkasti.

Katsotaan, kuinka multa homma sujuu...jos ei, jään odottamaan vaaria apuun.

Mulla on ihana tilaisuus täällä puuhata. Ulkona pakkasta mulle liikaa, molemmat miehet tiessään, sillä Samukin lähti kaverinsa tykö...

Joten juttu jatkuu...vaikka oma kone remontissa onkin, vaarin koneelta...

pysy tutkalla...

sunnuntai, osa 4, "LAITTEISSA ON HIEMAN VIKAA"......

"Laitteissa on hieman vikaa, korjataan KAI tuota pikaa, lähetys ei pääty tähän, malttakaa siis aikaa vähän"...

Näin sanottiin joskus lapsena televisiossa, kun siellä kanava pimeni vian takia.

NYT mun hieno ja melkein uusi kannettava, on menossa remonttiin jo KOLMATTA kertaa...

Kun joululomalla Jukka yritti kopioida kuviaan koneeltani, hän huomasi, ettei CD/DVD-asema toimi, se on rikki!

Nyt sitten maahantuoja ottaa koneeni tarkkaan syyniin.... vaikka itse olin sitä mieltä että haluan uuden ehjän koneen rahojeni vastikkeeksi...mutta elämä on jännää, joten katsotaan kuin käy....

Onneksi on vaarin kone ja varmuuskopiot! Joten mitään ei ole menetty... TOIVOTTAVASTI jutut jatkuu, ehkä kannattaa pysyä tutkalla!

koko mummilan väen puolesta: mummi

Sunnuntai, osa 3, piirongin paikka(?)

Tuvassa ollut ikiajat kaunis, "mahapiironki", jota maalari-vaari-Aukusti, on aikoinaan maalaillutkin, mutta ajanhammas kuitenkin on parhaan hohdon piirongista vienyt. Olen ajatellut, että sille kuitenkin annetaan vielä uutta elämää...jahkas ehritään...

On myös toinen piironki, jonka tarkkaa ikää ei myöskään ole tiedossa. Se on Jannen vaimon, Pian, jo edesmenneen isomummun piironki. Tullut meille, kun heidän kodissaan sille ei paikkaa ollut, vaan se olisi joutunut jonnekin aivan "vieraaseen paikkaan"...kaatopaikalle(?).....

Sitä myöskin ovat vuosikymmenet kohdelleet kaltoin, mutta sydämeltään piironki on hyvin kaunis, ehjäkin. Sille olen ajatellut antaa hiukan uutta "kiiltoa" pintaan, eli kunnostan tuon piironkiwanhuksen meidän kammariin liinavaatekaapiksi. Sellaisena se on perintötiedon mukaan toiminutkin.

Tässä kuva kauniista koristereunasta, joka piirongissa on. Yritän olla mahdollisimman hellävarainen kunnostamisessa. En tee piirongista uutta, siistin vain ulkomuotoa, arvonsa mukaiseksi!

Joten tiedossa tarinaa piirongin kunnostusoperaatiosta...

Noin muuten tänne kuuluu hyvää. Jonas lähti hyvillä mielin takaisin kotiinsa ja siltäosin kaikk' on hyvin.

Yksi viikonloppu takanapäin. Haasteinen viikko edessä!

Juttu jatkuu....pysykää tutkalla....

sunnuntai, Osa 2, "myrskyn jälkeen, on poutasää...."

Vaaripa viisaana miehenä, haki laatikollisen Akuja lisää Jonakselle...ettei vaan jää ilman!

Niitä hän tyytyväisenä "saaliiseensa" tässä tutkiskelee....

Mummi antoi kameran kiertää ja mielestäni sainkin aika kivaa kuvaa...

Vaari, läpät korvillaan, rentoutuu... :))

Ja Samukaan ei kauhean kiukkuiselta näytä, vaikka yrittää poseeratakin..

Yökkäri päällä, "lepopäivä", nääs!

.....joten juttu jatkuu....pysy tutkalla.....

sunnuntai, osa1, KATEUS, vie AkuAnkatkin hyllystä...!

Pitäisiköhän tämän päivän juttu aloittaa näin:

"RAKAS PÄIVÄKIRJANI....."

Draaman ainekset ilmassa, kun pojat kiistelevät AkuAnkkojensa päältä...

Ja Jonas "isomman oikeudella" purkaa hyllystä Akut ja uhkaa viedä ne mennessään...."MUMMII".....

Mummi nyt hiukan ymmällään...luulenpa, että kyseessä taas kerran sama juttu, joka ennenkin on veljesten mieltä kaihertanut... kateus!

No, katsotaan, miten draama etenee.... Eilinen olikin niin mukava päivä, että melkein liian kiva, ollakseen totta...

Muuten tässä suunnittelen, kunhan tuo kammari hiukan lämpenee mennä jatkamaan hommia. Sängyn jalat pitää vielä käsitellä ja sitten siirryttävä seuraavaan projektiin, mutta se onkin sitten eri juttu, se...

Pysy tutkalla...