Osaatko olla ääntämättä H:n?

Hyödyllinen hauska löytö kirpputorilta, opas lukutaitoon ranskalaisille lapsille. 123 sivua. Totisesti hyödyttää myös aikuisopiskelijoitani ja minua. 

Katso kuvia ja sano missä sanoissa on ch. Se sanotaan ranskassa suhu-ässänä. Siis ei sama sääntö kuin espanjassa tai italiassa. Espanjassa ch on aivastusäänne (cha cha cha) ja italiassa se lausutaan k (chilo = kilo). 

Ranskan kielessä on h-kirjain, mutta sitä ei äännetä. Sama sääntö on italiassa ja espanjassa. Jos suomen kielessä olisi sama systeemi, eli h-kirjainta ei äännettäisi, sanoisin että teos *urjan yödyllinen* ja *urraa!* *ienoa* kun se osui silmiini.

Hibou merkitsee "pöllö". Kuvat toimivat oppimisen apuna. Tekstin ja kuvan avulla opitaan kaksi erilaista tapaa millä h-kirjain toimii ranskassa, vaikka sitä ei äännetäkään. 

Haaste suomenkieliselle: osaatko jättää h:n ääntämättä? Haaste ranskalaiselle suomen opiskelijalle: Osaatko sanoa h-äänteen?

Helsinki vai Elsinki? 

Minulla on tänään ranskan opetusta. Super! Merveilleux!  Génial! Formidable! Parfait! 

Keittoa, muusia ja vanha kunnon Dr Phil

Ensin oli tyhjä kattila liedellä mutta kun palasin töistä siihen oli ilmestynyt höyryävä herkullinen lämmin keitto. Nyt kattila on taas tyhjä ja maailmassa yksi keitto vähemmän. 

Kuka olisi uskonut että valmishiutaleista syntyy kuin oikea perunamuusi? Kiitos blogikaveri Stansta! Ostimme Lidlistä luettuani suosituksen hänen blogistaan. 

Olin epäilevä koska muistan miten sain lapsena kerran kamalaa muusia. Äiti, joka tavallisesti teki mitä maukkainta ruokaa, oli sairaana ja meillä oli lastenhoitaja sen aikaa. Isä ei koskaan moittinut ruokaa, mutta hoitajan perunamuusista hän sanoi (selän takana) että oli kuin liisteriä.

Pakkauksessa on neljä pussia. Olemme nyt tyytyväisinä syöneet kotitekoisen makuista perunamuusia. Se sattuu olemaan lempiruokani. Se ja kana, mutta menee ilman kanaakin.   

Oppilaani vaimo kävi kotimaassaan Sri Lankassa ja toi minullekin teetä. Siellä juodaan enimmäkseen mustaa teetä. Se on minunkin suosikkini. Juon teen maidon kanssa. 

Pidätkö vihreästä vai mustasta teestä vai etkö juo teetä? Jos juot, käytätkö maitoa teessä?

Golfkausi on avattu uskomattoman aikaisin. Kun mies oli pelaamassa, katselin kirpputorilta löytämäni DVD:n. Siinä Dr Phil ja pieni raati keskustelivat hänen kirjastaan. En tiedä minä vuonna teos on julkaistu, mutta sillä ei ole väliä, koska se aiheena on yksi vaarallinen, myrkyllinen ihmistyyppi, jota kannattaa kaikin keinoin varoa aina. Tyyppi esiintyy ystävänä, ujuttautuu elämääsi, ja pian tulet huijatuksi ja elät ahdingossa. Kirjassa kerrotaan miten tämän tyypin tunnistaa. Nimityksellä ei kovasti merkitystä, mutta kyseessä ovat eriasteiset sosio- ja psykopaatit, narsistit, persoonallisuushäiriöiset ihmiset, jotka aluksi saattavat vaikuttaa hyvinkin normaaleilta ja ihastuttavilta. Tietyt piirteet ovat heille yhteisiä. Kirja listaa ne piirteet.  

Katselin aikanaan hyvinkin monta Dr Phil Show'ta TV:stä. Arvostan hänen suoruuttaan, ammattitaitoaan ja antaumuksellisuuttaan. Mielestäni hän on ihminen jolla on terve itsetunto ja myötäelämisen kyky. Oli mukavaa tavata hänet taas. 

Heh, voi minua ja digitaidottomuuttani. Menin ostamaan arvoa matkakorttiin palvelupisteestä enkä älynnyt mistä saan vuoronumeron koska siinä ei lukenut että paina tästä. Piti itse ymmärtää koskea palkkiin jossa lukee "Asiakaspalvelu". Eräs ulkomaalaisen näköinen nainen neuvoi kun kysyin. 

Etäkoulutus sujui hyvin tietokoneruudun ääressä perjantaina. Kouluttaja oli Sivis ja aiheena Osaamislähtöinen koulutus. Antoisat kaksi tuntia. Vetäjillä oli osaamista; he osasivat jakaa meidät keskusteluryhmiin ja antaa meille opetusdiat ruudulle näkyviin ja linkit sopiviin paikkoihin. Ennen kaikkea he osasivat aiheemme. 

Tänään kotona. Pyykki, siivous, oppituntien valmistelu. Voimien kerääminen tulevaan työviikkoon. Ekat pyykit ovat jo pyörimässä koneessa. Kello on 5.35. Toivottavasti ehdin vierailla blogeissa. Teillä on taas kiinnostavia postauksia.  Hyvää sunnuntaita!

Juustoa ja sikailua

Esittelen meidän juustonapit uudestaan paremmin.

Yleisön pyynnostä (huolimatta).

Hauska ranskalaisen kokin näköinen possu ja söpö hiiri. 

Le chef et une souris. 

Esineiden design vaikuttaa pistokkeelta.

Ne työnnetään juustoon kuin pistoke seinään. 

Possun yksi lempinimi suomeksi on "Töpselinokka",

koska sen kärsä näyttää pistorasialta.

"Electric Plug Nose"

because its snout looks like a socket.

Ostettu Tiimari-kaupasta vuosia sitten.

Erittäin hyvä tulppa viinipulloon. Tarkoituksenmukainen muotoilu, kohtalaisen painava, helppo puhdistaa. 

Jos kutsuilla on jalalliset lasit, ne voi merkata erilaisilla tunnistimilla niin kaikki tuntevat oman lasinsa. Noissa on jouluiset aiheet; lahjapaketti, tontun naama, lumihiutale.

Lautasliinan pidikkeet. 

Nämäkin ostettu Tiimarista. 

Näyttävät käsintehdyiltä.

Kiireinen viikko meneillään. Suomen opetukseen suunnittelin rauhallisen ohjelman. Opiskelijoista kolmella on muslimien Ramadan-paastokuukausi ja he ovat väsyneitä. He saavat syödä vain ennen auringonnousua ja auringonlaskun jälkeen. 

En ole koskaan paastonnut. Oletko sinä? 

Opettajien kokous ja ranskan ääntämistä

Kieltenopettajien kokous ei ollut etänä verkossa vaan tapasin kollegoita henkilökohtaisesti Kalliolan päärakennuksessa. Oli antoisaa ammatillisesti ja mukavaa muutenkin. Kahvitarjoilu. Piirakoita. Viinirypäleitä.

Kirstinkuja Porvoonkadun ja meidän koulun välissä. 

Tavattoman kaunis tiilen ja kiven yhdistelmä.

Muuten puusta rakennettuja taloja. 

Kiva visiitti koska tänä keväänä opetan muualla.

Kalliolan opettajana mutta naapuruustalossa,

ihan eri puolella Helsinkiä.

Plussaa: Matka on lyhyempi kuin Kalliolaan.

Ranskan opettaja Anneli Taimio esitteli muutaman tekemänsä oppikirjan. Halusin ehdottomasti itselleni ääntämisoppaan. Onneksi hänellä oli yksi mukana myytäväksi niin ei tarvinnut tilata ja odottaa. Fonetiikka on isoimpia intohimojani elämässä. Opiskelin sitä yliopistossa lukemieni kielten ohessa ja lisäksi erillisenä omana aineenaan. 

Teos vaikuttaa yhdistävän tieteellisyyden ja kansanomaisuuden hauskalla tavalla. Nautinnollista luettavaa, ja saan samalla lisää ideoita opettamiseen, toivon. Olen vasta lukenut 25 sivua. 

Ennen ja jälkeen kokouksen juttelin tanskan opettajan kanssa ja saimme toisiltamme ideoita ja ajatuksia. 

Iltapäivä oli samalla eräänlainen kaveritapaaminen. Paikalle oli päässyt noin 10 opettajaa, joista minulle entuudestaan tuttuja puolet. 

Huomenna opetan suomen alkeita lyijykynä - vihko - kuva - pantomiini - puhe - menetelmällä. Unplugged. Ilman teknologiaa. Ihminen ihmiselle. Todella mukavaa. Naurua. Tutustumista. Tauolla kahvi ja keksi. Opiskelua. Vuorovaikutusta. Oivalluksia. Välillä tunnen itseni lavakoomikoksi. Ei hassumpi homma. 

Kepeän kiva leffa. (DVD) Eilen katselimme.

 

Colin Firthin seurassa viihtyy aina.

Amanda Bynes oli uusi tuttavuus. Söötti.

Suklaata kohtuudella, rakkautta rajattomasti

Rakas puoliso yllätti suklaarasialla. Sain suklaata myös Valentinen päivänä. Hän oli ostanut kaksi suklaarasiaa mutta piilotti toisen auttaakseen minua kun tietää että pyrin kohtuullistamaan, säännöstelemään ja karsimaan - vaan en kärsimään. 

Puikoillanikin - blogissa on erinomainen postaus paastosta. (Katso sivurullastani.) Paasto ei sovi minulle, olen kompromissien suosija, en ääripäiden ihminen. Mieluummin vain kevennän ja vähennän kuin katkaisen mitään. 

Ostimme leipätikkuja, kahden pussin tarjous (Lidl). Toinen pussi oli maustamattomia, odottamattoman hyviä. Rouskis rouskis. 

Mielenkiintoinen, älykäs, hyvähenkinen aikuistumiskertomus. (2010) Tapahtumat sijoittuvat mielenterveysklinikalle viiden päivän aikakehyksessä, jonne stressaantunut, itsemurhaa hautova teini on päässyt tarkkailuun. Hän löytää ystävän, tyttöystävän ja mahdollisuuden uuteen alkuun. 

Pidin kohdasta jossa henkilöhahmot muuttuivat yhtäkkiä rock-tähdiksi ja esittivät musiikkikappaleen. Sen jälkeen palattiin takaisin alkuperäiseen juonen kulkuun.

**********

Eilen osallistuin Kalliolan kieltenopettajien kokoukseen Sturenkadulla. Mukava nähdä kollegoja ja puhua meille tärkeistä asioista. Suunnittelimme esimerkiksi syksyn opetusta ja sen mainontaa. Nykyisessä opetuspaikassani en tapaa opettajatovereita lainkaan. Siksi oli arvokas kokemus. Tunsin vain puolet porukasta, muihin tutustuin. 

Tänään vapaapäivä. Tai paremmin sanottuna opetukseton päivä. Valmistelutöitähän on kyllä. 

Valitsin meille elokuvan katsottavaksi lounaan ja iltapalan yhteydessä. Siis aloitamme päivällä ja jatkamme illemmalla. Siinä on Colin Firth. Hän esittää englantilaista aristokraattia, jota amerikkalainen tytär tulee tapaamaan ensimmäistä kertaa elämässään.  

Huomisesta eteenpäin opetusta, suomea ja ranskaa, ja torstaina tanssitunti, perjantaina etäkoulutus. 

Mainiota maaliskuuta 💕

Kristiinalta ja Repolaiselta on uudet blogihaasteet.

 

Tanssia talvilomatauon jälkeen

Tanssitunneilta oli talviloma viime torstaina mutta tänään pääsemme jatkamaan. Ostin pari juttua joiden avulla voin pistää hiukset kuriin liikunnan ajaksi. 

Näitä joutui ostamaan kaksi.

Monet tuotteet pakataan kahden pakkauksiin.

Usein kyllä on hyötyä siitä että on hankkinut varakappaleen, mikä on minun tapani muutenkin. Hukkasin hiljattain yhdet mustat säärystimet. Muistan riisuneeni ne tanssisalissa koska oli kuuma. Taisin unohtaa ne sinne. 

Seuraavalla kerralla etsin niitä ilman tulosta, myös löytötavaralaatikosta. Olin iloinen kotoa löytyvistä varasäärystimistä. Ne verhoavat nyt sääriäni, koska olen kohta lähdössä tanssiharrastukseen. Torstait ovat mukavia! 

Oletteko panneet merkille miten vaikeaa on löytää kaupoista jotain tiettyä tavaraa tai vaatetta mitä etsitte? Minä halusin sellaiset tukkasoljet joilla tukan voi nostaa sivuilta ylös pesun jälkeen kuivumaan. Hiusneulat eivät ole hyviä siihen tarkoitukseen koska ne on hankala ottaa pois ilman että niihin tarttuu mukaan hiuksia. Kumma kyllä kaupassa oli nuo soljet (joo, kahden kappaleen pakkaus) joissa on pyykkipojan tapainen helppo painamis- ja irrotussysteemi. Hämmästyin kun löytyivät niin äkkiä.

Myös hyvä ostos; sopivan paksuiset sukat, löysä sukansuu, mahtuvat tanssitossuihini. Aivan ihmeellistä että niissä on minun etunimeni kirjain. 

Olen huomannut että kannattaa ostaa omaa kokoa isommat. Nehän kutistuvat pesussa. 

Kaksi loistavaa tanssijaa leffan pääosissa.

Mitä tapahtuu kun baletti ja katutanssi yhdistyvät?

Jotain upeaa. 

 

Yhteisellä aterialla tarjottua

 

Ruokaa oli jälleen tarjolla runsaasti kutsuillamme, etenkin kun ne olivat nyyttäriperiaattella. Hölmösti aloitan päiväkirjamerkinnän jälkiruuilla, mutta ei kai se mitään. 

Leivoin pienen mustikkapiirakan ja omenalla täytetyn murupaistoksen jonka kanssa tarjoilimme jäätelöä. 

Yksi ystävistämme (Marjatta) toi paistamansa pienet pullat, hilloa ja kermavaahtoa niin kaikki saivat väsätä omat laskiaispullat. Miehelleni hän oli tehnyt sokeritonta hilloa. Harmi kun jäivät kuvaamatta, mutta siinä oli niin paljon kaikkea säpinää ja tohinaa että tulin ottaneeksi kuvia hyvin vähän. 

Pidin murupaistosta kuvun alla odottamassa.

Kaunista kevään vihreää.

Hempeää vihreää niin ikään salaattiottimissa ja viinirypäleissä. 

Pirita oli tehnyt kaksi hyvänmakuista 

monipuolista salaattia. 

Mausteena muun muassa minttua ja korianteria.

Kevät tulee, mutta meillä on jouluinen pöytäliina.

Mieheni paistoi lohta.

Saimme maistuvia juustoja ja patonkia. 

Tykkään noista meidän juustonpidikkeistä. Niissä on kolme muovista piikkiä, kuin töpselissä, jotka työnnetään juuston sisään. Ei tarvitse leikatessa koskea sormin juustoon. 

Homejuustosta ilahduin. Puoliso ei syö joten emme yleensä osta sitä. 

Roger oli paistanut kasvispasteijoita. 

Muutakin oli tarjolla mutta en ehtinyt ottaa kaikesta kuvia. Avasimme jälkiruuan yhteydessä portviinipullon jonka olin saanut joululahjaksi. Juhlava juttu. 

Monta tuntia vierähti kuin siivillä. Isännällä ja emännällä siitä meni iso osa keittiössä, mutta seuraavilla tämän joukon kutsuilla mekin voimme hengailla enemmän olohuoneessa niiden kotona joiden vuoro on pitää kutsut.

*****

Eilen opetin italiaa ryhmälle, joka kokoontuu kerran kuussa, runsaat kaksi tuntia kerralla. Siinä ajassa ehtii aina tehdä monenlaisia harjoituksia. 

Pistin opiskelijat kirjoittamaan italian sanoja taululle. Kukin sai vuorollaan kokeilla tajuaako korvakuulolta miten antamani sanat kirjoitetaan. Sanoin että tässä sanassa on suhu-s, kirjoita "apina" eli una "scimmia". 

Jonkin aikaa kirjoitettiin suhu-ässällisiä sanoja (pesce, lasciare, sciopero)  sitten vaihdoin aivastus-äänteeseen ( tsh kuten englannin sanassa "much" ). Esimerkiksi "cento, ciao, arancia, arrivederci..."  Hyvin osasivat. 

Laitetaanpa tähän loppuun italian sana "cibo" eli ruoka. Miten se äännetään?