Talviloman rippeillä tapahtunutta

Vihoviimeiset lomapäivät tuli vietettyä ihan vaan kotona. Maaseudun keväässä riittää ihmeteltävää ja puuhailua.

Sipulikukkien piippoja löytyy eri puolilta pihaa ja ensimmäiset krookukset kukkivat keltaisina.

Ensimmäiset lumoavat värit kaiken ruskean, harmaan, koirankakkojen ja haravoimattomien lehtien keskellä <3

Idätysikkunalla alkaa olla ahdasta. Tässä viimevuotisista siemenistä herkullista broccolinia eli varsiparsakaalta. Mielettömän satoisa ja maukas, ja itävyys edelleen 100%.

Kasvihuoneen lämmöt alkavat olla kohdillaan eikä yöpakkasia ole lähipäiviksi luvassa. Niinpä uskaltauduin kunnostamaan muutaman astian ja piilotin multiin perunaa, pinaattia, salaattia ja pillisipulia. Maltti ei ole valttini mutta kaikkea voi kokeilla ja yrittää.

Kanat aloittivat ulkoilun tarhassa ja vaikuttavat pitkän talven jälkeen oikein onnellisilta vapaudestaan. Munintakin lähti taas tauon jälkeen käyntiin. Päivänvalolla on ihmeellinen vaikutus.

Kissa ulkoilee ahkerasti yöt ja nukkuu sikeästi päivät. Missä sunny spot, siellä kissa.

Seniorikoiran nukkumapaikka on minun sängyn vieressä johon sille on oikeus annettu loppuelämäkseen. Tähän saakka se on suosinut paljasta lattiaa, mutta kirppikseltä tarttui matkaan tällaisia pikkumattoja ja saivat koiran hyväksynnän. Mikäs siinä näin ihanan kaverin vierestä herätessä joka aamu <3 <3

Kesäelämää

Kesäloma antaa vielä odottaa itseään, mutta tunnelmaan on päästy helteiden ja ihanien kesävieraiden ansiosta. 

Siinä on kesämeininkiä, kun tupa on täynnä väkeä ja puhetta, koirat siellä lasten ja aikuisten joukossa. Keittiön lattia täynnä hiekkaa ja terassilla kasa crocseja. On nautittu kesäherkuista ja avovesistä, metsästä, lämpimistä illoista. Oman pihan mustikoista, viinimarjoista ja kantarelleista. Raavittu hyttysenpuremia ja valvottu hikisinä kuumia öitä.

Kamerassa on uusia kuvia nolla mutta puhelimeen on joitakin hetkiä tallentunut.

Kesä on antanut sadetta ja paistetta sekä lämpöä. Kesäkeli on kohdallaan kun ei tarvitse sukkia ja järvessä tarkenee uida, eipä sen muuten niin väliä.

Olemme pitäneet kesäistä koirahoitolaa, ensin oli ystävän koira kylässä muutaman viikon ja heti kun se lähti kotiinsa, tuli tilalle toisen kaverin koira. Mahtuuhan niitä tänne ja on kiva jeesata tuttavia, kun tietää miten ärsyttävää se hoitopaikkojen miettiminen on. Kolme koiraa menee oikein hyvin niin kauan kun ei tarvitse reissata mihinkään eikä kukaan sairastu.

Kesäherkkuja on nautittu antaumuksella eikä kesäruokaa ilman tuoreita kasviksia ja salaatteja. Tässä esimerkki Reko-jaon jäljiltä; ahvenfileitä, kantarellikastiketta, härkäpapuja, tomaattisalsaa ja fetasalaattia, fetajuustoa ja härkäpapuja myöten kaikki paikallista tavaraa.

Alla kuva-aineistoa kesän oivalluksesta; miestyövoiman käyttö kynsien lakkaamisessa. Aiemmin tätä olen jo hyödyntänyt hiustenleikkussa sekä -värjäyksessä.

Tänään grillissä

Tänään grillattiin. Lautasella:

Poron ribsit

timjamiporkkanat

fetasalaatti

Vihreän talon kesämähnä

Vakaa aikomus oli myös syödä ulkona mutta hyttyset asettuivat poikkiteloin ja ajoivat meidät sisälle.

Vihreän talon kesämähnää piti kokeilla oitis ja wau miten hyvää! Vähän kuin tsatsikia mutta ei kuitenkaan. Tuli kesäruokapöytäämme jäädäkseen.

Poroa tilattiin joskus viime syksynä puolikkaan vasan verran. Poron liha on kyllä erinomaista kaikilla tavoin laitettuna. Nämä ribsit hautuivat ensin 120-asteisessa uunissa 5 tuntia ja grillattiin sen jälkeen maustekastikkeella ja chipotle-jauheella sivellen. Poron ja ylikypsän lihan kanssa on vaan vaikea epäonnistua.

Myös timjamiporkkanat valmistuivat grillissä. Jäävät mukavan napakoiksi ja saavan jännän makean maun tällä tavalla valmistettuna.

Syksyn taittajaiset

Keskellä pimeintä syksyä päätimme järjestää tuparit täällä vuokraluukussamme. Meillähän on tilaa aivan valtavasti, ja monet kauempaa tulevat ystävät tulivat ihan yökylään. Niinpä meillä oli illalla tupaantuliaiset ja sen perään pyjamabileet. Kolmevitoset täällä juhlivat aamuyöhön saakka ja kyllä oli mukavaa! Tällaista sitä syksyn keskelle juuri tarvitsee.

Tarjoiluihin haimme näitä herkkumakujamme eli kauden makuja ja lähiruokaa. Luomupossua tilattiin Raakatorista ja siiat paikallisesta kalakaupasta ja savustettiin itse sähkösavustimessa. Sienet tietty itse poimittuja, suppikset ihan tästä "meidän" tontin vierestä. 

Meillä ei ole kauheasti kokemusta juhlien järjestämisestä, ja jännittikin kovasti miten ruuat riittävät kaikille vieraille. No hyvin riitti ja hyvin tuntui maistuvan tällainen kausisapuska.

Tuparilahjojakin saatiin, eikä voi ystäviämme mielikuvituksen puutteesta moittia.

Sammutusvälineet tulivatkin tarpeeseen, vaahtosammutinta on nimittäin jo tässä talossa kertaalleen tarvittu kun takka ei lähtenytkään vetämään ihan toivotulla tavalla... Mutta se on sitten toinen tarina se. 

Tällä sitä taas jaksaa jatkaa pitkää pimeää syksyä! Totta puhuen syysaamut ovat kyllä olleet nyt niin kauniita, aurinkoisen kirpeitä ettei tässä syksyssä mitään valittamista ole. Pimeyttä vastaan käyn kynttilöin ja päivisin nautitaan kauniista syksyisestä luonnosta. Ja kun vielä lisää pimenee voikin kääntää katseet ja odotukset kohti joulua ja sen jälkeen kevättä.

 Eilen piipahdettiin Ikeassa hakemassa hieman paksumpi peitto, enkä tunnu nykyään sieltä pääsevän ulos ilman huonekasveja. Nyt mukaan lähti reunustraakkipuu (hintaa huimat 1,49e) ja sille tämä "blogiruukku".

Inspiraatiota vuohenjuustosta

Vuohenjuustopötkylä jääkaapissa on antanut inspiraatiota viikonlopun keittiösuhailuille. Vuohenjuusto on sellainen jännä kaveri, että siitä saa tarpeekseen pitkäksi aikaa mutta sitten taas tauon jälkeen se maistuu niin taivaallisen hyvälle. Ja sopii erityisesti vähän makeampien vihannesten sekaan.

Ensin siitä tuli salaatti:

Tässä vuohenjuustolla kaverina vuonankaalta, jääsalaattia, päärynää, viinirypäleitä, tomaatteja, granaattiomenan siemeniä (eka kertaa ko. hedelmän kanssa tekemisissä, piti ihan katsoa käsittelyohjeet googlesta ja se kyllä kannatti), pähkinöitä ja oliiviöljy-omenaviinietikka -kastike. Oli kyllä ihan mielettömän hyvää.

Seuraksi patonkia, Aura-juustoa ja raejuustoa, kyllä maistui reippaan päivän iltana. Annos on kuvattu läppärin päällä, keittiöstä ei löytynyt enää ainuttakaan kohtaa mihin lautanen olisi mahtunut.

Tänään vuohenjuusto innosti kasvispataan, jonka kyljessä kikherne-kvinoaa. No eipä näilläkään aineksilla oikein epäonnistua voi.

Kasvispataan tarvitaan:

kesäkurpitsaa

munakoisoa

sipulia

paprikaa

valkosipulia

chiliä

Päälle mausteliemi, kasvisliemeen sekoitettuna öljyä, paprikajauhetta ja harissaa. Uunissa n. 45min jonka jälkeen päälle vuohenjuustoviipaleita ja dukkah-maustetta.

Annoskuvat jäi taas ottamatta, sen verran alkoi olla jo nälkä...

Tänään tuli käytyä pitkästä aikaa kaupungissa, kun kävin katsomassa ystäväni pikkuista beaglen pentua ja samalla söimme lounasta. Sen jälkeen yritin käväistä Kampin uudella Ka-boom -kirppiksellä mutta se ei ollutkaan maanantaisin auki. No shoppailtavaa löytyi silti, löytöjä tein Ruohonjuuresta ja Iittalasta. Luomuruokakin maistuu paremmalta kun astioina on Ultima Thulea...