Kaikkea kivaa

 

Ensimmäiset hyasintit on istutettu. Nämä pikkuiset löytyivät kukkakaupasta, kun olin ostamassa isänpäiväkukkia. Ihan oli pakko ostaa, että sain kukat uuteen ruukkuuni.

No, eihän se ruukku tietenkään uusi ole vaan vanha Kupittaan Saven aikanaan valmistama saviruukku aluslautasineen. Ihan juuri kuin luotu hyasinteille. 

 

En kyllä tiedä, mihin tätä mikroskooppia tarvitsen, mutta se lähti mukaan huutokaupasta kolmella eurolla. Mukana on puinen laatikko ja muitakin tykötarpeita. Testailin jo sitä ja hyvin toimii ja valokin palaa.

 

 

Samasta paikasta on tämä mausteikko. Oli muuten mausteetkin mukana, suolat ja pippurit, mutta ne sentään heitin pois. Tämä tulee taatusti käyttöön ja tarpeeseen ja vaikuttaa ihan toimivaltakin.

 

Meille on viime aikoina lennähtänyt useampiakin tipusia ja nämä ovat ihan söpöimmästä päästä vanhan korurasian kannessa.

 Toivottavasti saan valon vielä näihin vanhoihin patterilamppuihin, jotka ovat entistä armeijatavaraa, luulisin. Lamput on tallella ja noista vivuista kanteen saa kolmea eri väriä. Vielä pitää selvittää, millainen patteri sopisi sisään. Vaikka seinälle voisi ripustaa.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä esittelen uuden vanhan teollisuuslamppuni, sekin huutokaupasta ja viidellä eurolla. Onneksi kukaan muu ei ymmärtänyt, että tämä on ihan kuuminta hottia sisustusrintamalla. Vielä mietin, maalaisinko kuvun mustaksi tai valkoiseksi, mutta toistaiseksi en tee  mitään. Paikka sitten löytyy uudesta kodista.

Vaikka jotain uutta (siis vanhaa) olen ostanut, niin enemmän kuitenkin yritän päästä eroon tavaroista, joita on vuosien varrella nurkkiin kertynyt. Sain jonotuksen jälkeen uuden kirppispaikan joulukuulle ja monta kassillista on tavaraa odottamassa kiertoon menoa.

Tänään oli kaunis lämmin aurinkoinen päivä, näitä lisää!!

 

t. Siirisofia

 

Voihan harmautta!

Aluksi piristyskuva sateisena ja kovin harmaana sunnuntaina. Kuva on viikon takaa, kun pikku muru oli meillä hoidossa. Tässä on juuri herätty päikkäreiltä eikä mikään maallinen huoli paina, paitsi hetken kuluttua, kun hän huomaakin, että on hurja nälkä :D. Sofia on niin ihana ja reipas tyttö.

Ja sitten pakollinen koirakuva, missä Hugolla on tärkeä tehtävä vahtia vaunuja, missä Sofia nukkuu.

 

 Vähän muuten näkyy kuvassa klaffilipastoa, jonka tuunasin yllätys,yllätys valkoiseksi ja laitoin uudet posliininupit, kun vanhoista osa puuttui. Ostin sen huutokaupasta jo ainakin pari vuotta sitten ja se on majaillut autotallissa. Ja ettei autotalli liian tyhjäksi tulisi ja ettei vaan autot sinne mahtuisi, niin haettiin tänään sinne uusi klaffilipasto odottelemaan vuoroaan. Sen löysin viime viikolla kirpparin loppuhuutokaupasta hyvin kohtuulliseen hintaan. Sieltä myös lähti mukaan pieni klaffipöytä ja suutarinvalaisin, joista ei nyt tähän hätään ole kuvaa, mutta varmaan myöhemmin.

Meillä kotona sekasorto vaan yltyy, kun yritän miettiä, miten pääsisi kaikesta turhasta tavarasta eroon. Olisi niin kiva viedä uuteen kotiin vain ne tarpeelliset ja vähemmän tarpeellisetkin kivat tavarat. Kirpparilla lähti taas parin kuukauden aikana n.320 tavaraa kiertoon eikä vaan tunnu missään. Olisin sitä jatkanutkin, mutta kun kirppari lopetti tänään kokonaan toimintansa, niin pitäisi löytyä uusi paikka, mikä ei olisi kovin kaukana kotoa. Myyminen taitaa olla suosittua, kun yhdestä paikasta kyselin, niin on viiden viikon jono. Tori.fi:lläkin lähti muutama huonekalu ja huutonettiin voisi taas jotain naputella.



 

Rakennuslupaa odotellaan tulevaksi ehkä jo ensi viikon aikana ja huomenna paukkuu todella kovaa, kun kalliota joudutaan räjäyttämään talon tieltä. Kuitenkin lopputuloksena talo voidaan rakentaa kokonaan kalliolle eikä tarvita paalutuksia. Syksyn aikana olisi tarkoitus tehdä talon pohjatyöt ja sitten varsinainen talopaketti saapuu tammikuussa. Kevät menee rakentamiseen ja parhaimmassa tapauksessa jo toukokuussa olisi muuttovalmista. Hui, niin pitkälle en kyllä pysty vielä ajattelemaan.

 

Syksyiset halit kaikille!

 

 

Hiomapaperia ja maalia kuluu!

Monesti olen ihaillut tällaisia mausteikkoja, mutta ne ovat olleet kovin kalliita. Joskus sitten onni osuu kohdalle ja tämän huusin aika kohtuuhintaan huutokaupasta. Lasiosat ovat kaikki ehjiä, mutta kolme pientä lasiosaa puuttuu. Puulokerikkokin oli ihan ehjä, mutta missä lienee tämä viime vuotensa viettänyt, kun oli aika likaisessa kunnossa. No ensin pesu ja sitten hionta ja maalia pintaan ja lopputulos on tässä. Nuo puuttuvat lasiosat pitäisi vielä jostain saada. Tänään sattumalta käväisin yhdessä antiikkiliikkeessä ja siellähän niitä oli. Tosin ne kolme osaa maksaisivat yhteensä enemmän kuin koko tämä lokerikko.

Tämän päivän tuunauskohteena on ollut vanha puinen kaappi, hyvin painavaa jämäkkää puuta. Maalipinta oli kulunut ja läikykäs ja tässä se on hiottuna. Aina jos mahdollista irroitan kaikki helat ja saranatkin, koska tykkään jättää ne patinoituneiksi metallipinnoiksi. Toisessa kuvassa on kaikki tästä kaapista irrotetut osat. Osat olivat osittain maalisia ja maalin rapsutus niistä on epätoivoista puuhaa. Jostain luin vinkin, miten maalin saa helposti pois ja päätin kokeilla. Laitoin kaikki osat likoamaan Kodin Putkimies-liuokseen ja hyvin nopeastikin maalit lähtivät, mutta patinapinta jäi, siis toimi loistavasti. Jos tiedät jonkin ekologisemman keinon maalinpoistoon, niin vinkkaa. Valkoiseksi tämäkin kaappi tulee, mutta ihan vielä ei ole valmis.

 Ihanan vauvansängyn huusin huutokaupasta ja siinä on Sofia-vauvan hyvä nukkua, kun yöpyy mummilassa ja voihan siinä ottaa päiväunetkin. Aivan ihanan suloiset kuvat löytyvät tästä päädystä sekä sisä- että ulkopuolelta.

 Peilejä ja peilejä ilmestyy meille lisää. Vanhoissa patinoituneissa peileissä on sitä jotakin, mitä ei uusista löydy.

Lisää peilejä...

Ja vielä lisää... Jossain sisustuslehdessä näin hyvän vinkin, miten peilejä oli taulujen tapaan ryhmitelty seinälle. Ehkäpä meillekin tulee sellainen seinä joskus. Nyt vaan keräilen näitä varastoon, koska, kuten jo viime postauksessa mainitsin, niin muutoksen tuulet puhaltavat enkä näitä enää laita tämän kodin seinälle.

Montakohan vanhaa puulaatikkoa meiltä mahtaa jo löytyä. Aina kuitenkin mahtuu yksi lisää. Tämä onkin oikein kaksikerroksinen malli eli tuo lokerikko tulee laatikon sisälle. Nämä puulaatikot ovat aivan erilaisia, kuin ne tällä hetkellä kaupoissa myytävät. Puu on painavaa ja jämäkkää ja tässäkin on loviliitokset kaikissa kulmissa.

Tämä kuva on äitienpäivältä, kun pikkuinen Sofia oli tervehtimässä isomummiaan, siis minun äitiäni. Sofia on kasvanut hurrrjaa vauhtia ja painaa jo reilusti yli neljä kiloa. Ikääkin on huomenna kaksi kuukautta. Myös linssilude Hugo näyttää päässeen kuvaan.

Kesä on alkanut vähän kalseasti, mutta tästähän voi mennä vaan parempaan suuntaan. Hugo oli perjantaina kastraatioleikkauksessa piilokiveksen vuoksi, joten viileä ilma on meille ihan sopiva. Leikkaus meni hyvin ja haava on siisti, mutta tuossa kaulurissa on ollut totuttelemista. Aluksi Hugo ei voinut syödä, ei juoda eikä nukkua eikä oikeastaan mitään kaulurin kanssa, istui vaan eikä osannut mennä edes makuulle. Ensimmäinen yö menikin melkein valvoessa, kun yritin tehdä kaikki temput, miten koiran saisi makuuasentoon. Vasta aamuyöstä, kun torkahdin, niin Hugo oli kiivennyt viereeni nukkumaan ja nukkui siinä aamuun saakka. Heh, käytti siis tilaisuutta hyväksi, kun ei ole sinne ennen päässyt. Lenkillä kauluria ei käytetä, mutta kotona kyllä, koska en koko ajan ehdi vartioimaan, ettei Hugo pääse nuolemaan haavaa. Syödessä sen sentään otan pois, mutta sen jälkeen heti takaisin. Muutenkin on riehumiset ja toisten koirien kanssa leikit nyt tauolla, kunnes haava paranee.

Ensi viikolle on luvattu lämpenevää, joten sitä odotellessa!

Tervetuloa myös kaikki uudet lukijat, teitä on hurrrjan paljon :)

Kirppistelyä pöydän takana ja uusia tuulia!

Kirppispäivä Adalmiinan Helmessä oli menestys. Tämä kuva on ennen asiakkaiden tuloa. Osa myyntipöydistä oli pihalla ja osa sisällä. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen ja vilskettä riitti varsinkin aamupäivällä ihan ruuhkaksi asti. Ruohikolla muuten juoksenteli kanojakin ja lammasaitaus oli ihan tuossa kuvasta vähän oikealle.

Sisällä oli ihan mahtavat puitteet järjestellä tuotteitaan myyntiin.

 

 Etualalla on oma myyntipöytäni ja oikein mukavasti tavara meni kaupaksi. Olin ihan ensimmäistä kertaa myymässä ja tästä on hyvä jatkaa. Kun en ole tottunut pitkään seisomaan, niin kyllä jalat olivat  hyytelöä päivän päätyttyä. Hauskaa oli, kiitos Annariinalle järjestämisestä ja myyjäkollegoille kivasta seurasta ja erityinen kiitos ihanille asiakkaille. Meillä oli myös talon nuorison järjestämä kahvila, jossa he harjoittelivat yrittäjän elämää. Upeasti he suorituivat tehtävästä. Kahvi oli hyvää ja itse leivotut mokkapalat todella herkullisia.

Näistä kauniista ikkunoista ja vähän muustakin kerron pian lisää :)

Sisustuskirppis

Tervetuloa kaikki sisustajat lauantaina 26.5. Paimioon sisustuskirppikselle!

Minäkin häärin siellä mukana ja tällä kertaa myyjänä.

Kuvaa saa vapaasti jakaa eteenpäin.

Tervetuloa!

t.Siirisofia

Ihana kevätpäivä!!

Kotona on sisustukset olleet vähissä, mutta päätimme työpaikalla vähän päivittää odotustilan ulkonäköä, siis kaikki uusiksi, ihan kaikki. Aika kulahtaneeksi se oli jo päässytkin. Pääsiäisen aikaan remonttimies maalasi seinät ja katon ja uudisti lattian sekä odotustilassa että wc:ssä ja samalla katosta lähti kamalat loisteputkivalaisimet. Vähän äkkinäisesti tämä remontti kuitenkin tuli, joten emme ehtineet hankkia kaikkea tarvittavaa heti tilalle. Vielä siellä on vanhat tuolit ja tasot, mutta kohta nekin vaihtuvat. Myös tyyli ja värimaailma vaihtuu täysin. Eihän odotustilojen tarvitse välttämättä olla kalustettu steriileillä toimistokalusteilla ja loistevalaisimilla, vai mitä?

Uudet tuolit ovat tulossa, vaikka eiväthän ne ole uusia vaan vanhoja jugend-tuoleja, jotka löytyivät Pietarin Old Timesta. Punainen villakangaspäällinen oli aikansa elänyt, joten se vaihtui kauniimpaan pellavaraitakankaaseen (kuva alla). Ehkä puuosatkin vielä maalataan, mutta ei ihan tähän hätään. Värihän on ihan kaunis. Tuolit ovat tukevia, jotta vanhempikin immeinen pääsee helposti tuolista ylös.

Kaunis kangas löytyi Wilhelmiinan Helmestä, kuten myös kaunis puuhylly, joka tulee wc:hen.

Kahden käsinojatuolin lisäksi tarvitaan vielä yksi istuinpaikka ja tämä tammipuinen jugend-tuoli löytyi kirpparilta. Ei kylläkään tämännäköisenä, vaan kankaana oli ylläoleva ruskea aikas kaamea villakangas ja tuolin värikin oli ruskea. Nyt maalasin sen valkoiseksi seinämaalin sävyllä ja kankaaksi laitoin samaa raitakangasta.

Seuraavana projektina on lamput. Tällä hetkellä on hämyvalaistus eli ei lamppuja ollenkaan. Ehdin jo ostaa yhden niin ihanan kattokruunun, kunnes totesimme, että meillä käy myös lähes kaksimetrisiä miehiä, jotka eivät ehkä ilahdu, jos joutuvat sitä väistelemään. Eilen kävin shoppailemassa Loviisan Aitassa ja ostin kaksi kristallilamppua, jotka ovat vielä paketissa. Luulen, että nämä ovat juuri sopivat. Myös vanha tammipuinen kirjakaappi odottaa autotallissa tuunausta. Yritän sitten kuvata lopputulosta, kun saamme kaikki kuntoon.

Löytyihän sieltä Loviisan Aitasta vähän muutakin. Nämä kauniit Caloun kengät odottavat kaikkia ihania kesän juhlia tai sitten ne ovat ihan joka päivä jalassa.

Kiitos teille kaikista ihanista onnitteluista!! Pikkuinen Sofia pääsi kuluneella viikolla kotiin ja vietti vanhempineen ensimmäisen yönsä mummilassa, koska kotona oli remontti menossa. Maito maistuu ja kasvukäyrä näyttää ylöspäin, joten kaikki on hyvin:)

Ihanaa kevätpäivää!!

Meillä aurinko paistaa ja lämpöä on 18 astetta:)

Viikonloppua!!

Viikonlopuksi on mukava ostaa kukkia. Tällä kertaa lähti mukaan kimppu valkoisia neilikoita.

Yhdestä kimpusta riittää moneen. Pilkoin neilikat aika lyhyiksi ja ensin yksi osa pääsi tähän vanhaan pieneen Arabian kermanekkaan.

Muutama kukan laitoin vanhaan apteekkipulloon. Neilikka on hyvin kestävä kukka, joten näistä on iloa pitkään.

Puinen  koppa on peräisin jostain kirppikseltä tai huutokaupasta ja maalattu valkoiseksi ja vanhoja apteekkipulloja on kertynyt "muutama".

Lasikupuja ei voi olla liikaa ja tämä löytyi kirppikseltä huimaan 8 euron hintaan. Aluslautanen oli puunvärinen, mutta maalasin sen ensin ruskeaksi ja päälle valkoiseksi. Pienet pitsiliinat ovat upeaa käsityötä ja yhteenkin liinaan saa uppoamaan monen monta työtuntia. Tekijästä ei ole tietoa, mutta todennäköisesti hän jo vilkuttelee pilven reunalla. Kaunis kiitos hänelle näistä aarteista.

Päätin kokeilla yrttikasvatusta sisällä, kun valoakin on jo paljon. Tämä on Mentha fruttata ja se rehottaa iloisena ikkunalaudalla ruohosipuli kaverinaan.

Vielä kolmanteenkin paikkaan riitti siitä samasta neilikkakimpusta. Vanha vaaka löytyi kirpparilta kahdella eurolla. Tämä yrtti on myös minttu, mutta jotain toista lajiketta kuin edellinen. Valkoinen tuikkukippo oli alunperin savenvärinen ja olen sen ostanut 80-luvulla Valamon luostarista. Muistaakseni luostarin myymälä oli silloin juuri siinä rakennuksessa, joka nyt osittain paloi. Onneksi kaikki korvaamattomat aarteet sieltä saatiin turvaan.

Lumi on sulanut ihan huimaa vauhtia pihalta ja sitä on enää muutamina kasoina. Kohta voisi ottaa haravan esiin ja aloittaa keväiset rapsutukset. Tänään on ollut vähän pilvisempi päivä ja vettäkin ripsutteli hiukan, mutta mukavasti pysytään plussan puolella.

Mukavaa viikonloppua!

Kaappien ja mielen kevennystä

Monta monta vuotta olen suunnitellut kaappien raivausta, mutta miten se aloittaminen onkin NIIN vaikeaa. Nyt se on kuitenkin aloitettu ja oikeastaan tovin aikaa jo toteutettukin. Pari kuukautta olen jo pitänyt kirppishyllyä paikallisella kirppiksellä ja laskujeni mukaan reilusti yli kaksisataa tavaraa on tähän mennessä vaihtanut omistajaa, kaikenlaista kippoa, kuppia, kynttilänjalkaa ja koriste-esinettä. Mistään huikeasta rahasammosta ei voi kuitenkaan puhua, koska olen hinnoitellut tavarat niin halvoiksi, että varmasti menevät. Kotiin en niitä takaisin huoli ja tärkeintä on saada tavarat kiertoon ja myös samalla tukea paikallista kirppisyrittäjää, koska pitäähän viikkovuokrakin maksaa joka viikolta. Periaatteena on, että miltään viikolta ei saa jäädä tappiolle.
Lisäksi jonkin verran huonekaluja ja taloustavaraa on toimitettu yhdelle lapsiperheelle ja huutonettiinkin olen laittanut jotain myyntiin. Kyllä olo kummasti kevenee joka tavaralastista, joka lähtee ovesta ulos. Ja hienoa on myöskin se, että vaikka tuolla kirpparilla on pitänyt käydä aika usein, niin en ole juuri mitään ostanut tilalle. Nyt on jotenkin sellainen tavaraähkyolo, että kun olen jotain ostamassa, niin mietin vielä kolmannenkin kerran, tarvitsenko sitä todella. Ja raivaus jatkuu...

Joka postauksessa pitää olla kuva ja kaiken lumen ja pakkasen keskellä julkaisen tämän kesäisen kuvan sisareni syntymäpäivän kunniaksi. Siinä sisareni ja minä poseeraamme äidin ompelemissa kesäkoltuissa, ja voi kun tuleekin kesää ikävä. Tulisi pian edes kevät!!

 Tämä taitaa olla ensimmäinen omakuva tässä blogissa. Mutta kumpi on isosisko ja kumpi pikkusisko?

Onnea Isosisko!!

Arabiaa ja uusi blogi

Kaksi isompaa valkoista kannua ovat Arabian, mutta pikkukannu jokin muu tuontituote, vaikkakin vanha. Pikkukannu on kirpparilta ja valkoiset kannut huutokaupasta. Muitakin huutokauppalöytöjä olen tehnyt, mutta niistä myöhemmin. Huomenna haen muutaman aarteen, jotka jäivät säilytykseen.

Kevään ja tulevan pääsiäisen kunniaksi laitoin keltaiset narsissit kannuun, mutta täytyy sanoa, että en ole ollenkaan keltaisen ystävä. Ehkä tämän väriläiskän kuitenkin "kestän". Välillä yritän lisätä jotain väriä sisustukseen, mutta kun ei niin ei ja vähin äänin ne sitten taas häviävät, kuten nämä kukatkin, ihan luonnollisesti.

Jotta tämä blogi ei täyttyisi kokonaan koiramaisista asioista, niin perustin Hugolle ihan oman blogin:

Hugo is my name

Lämmintä ja aurinkoista viikonloppua :)

Siirisofia

Siivousta ja tuunailua!

Kaunis lamppu löytyi kirpputorilta ja se ehdottomasti halusi muuttaa meille. No, kaunis ja kaunis, onhan tuo varjostin aika kauhea enkä oikein ole hapsujenkaan ystävä. Ruskea väri ehkä menettelisi, mutta katsotaan... Pientä muokkausta on siis tiedossa.

Varjostimen kangas sai siis lähteä ja puinen jalkaosakin sai uuden värin.

Uusi varjostin on tehty verhokapasta, jonka olen joskus ostanut antiikkimessuilta. En siis todellakaan ole virkannut tuota kaunista pitsiä, joskin olisi mukava tietää kuka sen on  tehnyt. Joka tapauksessa todella upea pitsi. Verhoa olen aikojen kuluessa sovitellut moneenkin ikkunaan, mutta ei ole oikein sopinut mihinkään ja nyt siis siitä tulikin lampunvarjostin. Tämä olikin helppo homma, koska vain ompelin( huom.käsin) verhon sivut yhteen ja koneella nauhakujan yläreunaan. Ja saihan se jalkakin uuden värin :)

Lamppu matkasi yläkertaan, koska meillä on vain yläkerrassa maadoittamattomia pistokkeita ja vanhoissa lampuissahan ne ovat aina maadoittamattomia. Varjostimen kiinnitin vielä jalkaan kristallisella nupilla.


Oli jo korkea aikakin aloittaa yhden yläkerran huoneen siivous. En edes kehtaisi julkaista sitä "ennen" kuvaa tästä huoneesta, oli siis oikea romuvarasto. Ikkunaan laitoin uuden verhotangon ja verhon ja sänky sai uuden peitteen, joka onkin keväästä saakka odotellut paketissa. Ihanainen enkeli on jo parin vuoden takaa ja sen on tehnyt käsityötaituri Katri. Tuoli ja pitsityynyliinat ovat huutokaupasta. Siivous vielä jatkuu...

Enkelin siipien havinaa viikonloppuunne!

t. Siirisofia