Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jörn Donner. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jörn Donner. Näytä kaikki tekstit

tiistai 22. helmikuuta 2011

Jörn Donner: Perkele, Kuvia Suomesta (1971)



Suomalaisen elämänmuodon koko kirjo esitetään dokumenttielokuvassa, jossa kansan syvät rivit, taiteilijat ja vallanpitäjät laukovat totuuksia maan asioista. Dokumentin toteutti viisihenkinen työryhmä, johon kuuluivat Jörn Donner, Erkki Seiro, Jaakko Talaskivi, Heikki Katajisto ja Eero Salmenhaara.

Yksi sana, perkele! Mahtava osa suomalaista elokuvadokumenttien sarjaa. Työryhmä koluaa Pohjois-Karjalan kivisiä peltoja, joita maajussit kuokkivat leivänpitimikseen muutaman markan edestä. Osa lähtee Ruotsiin kultaa vuolemaan, osa haahuilee pitkin turkuja ja toreja, joutuu tappeluihin.

Dokumentin tekijät näyttävät todellisuuden niin kuin se on nähty, sensuroimatta. Kevytkenkäisyys ja prostituutio nostetaan pöydälle kuin se kuuluisa kissa. Dokkaristit maksavat känniselle neidille tavallisen vähävaraisen duunarin kuukausiansiot päästäkseen jokainen panemaan tätä hotellihuoneeseen. Vain Perkele! Kuvia Suomesta, näyttää hydrauliikan periaatteet koko katsovalle kansalle, ja ihan toimittajan läsnäollessa!

Näin shokeeraavaa ei ole tullut tämän jälkeen.

Dokumentin parasta antia ovat myös kantaaottavat laulut, joita tarjoilevat aikansa eturivin muusikot. Tässä Youtube-pätkässä Arja Saijonmaa vetäisee totuudellisen biisin Suomen kesästä.




Annan dokumentille parhaan arvosanan, vaikka toteutus onkin melko paska. Esim. Suomen lipun liehumista salossa kuvataan minuuttitolkulla ym. Mutta se tunne.

Kouluarvosana: 10

torstai 3. helmikuuta 2011

Jörn Donner: Miestä ei voi raiskata (Män kan inte våldtas) (1978)




Miestä ei voi raiskata
(Män kan inte våldtas) on Donnerin Jörkan vuonna 1978 purkittama analyysi raiskauksen seurauksista naisen psyykessä. Donner on itse muokannut elokuvaversion Märta Tikkasen samannimisestä kirjasta, ja on onnistunut hyvin luomaan jännityksen tunteen, joka kestää koko leffan ajan.

Elokuvan pääosissa häärivät ruotsalaisnäyttelijät Anna Godenius ja Gösta Bredefeldt, joista varsinkin kirjastovirkailija-Evaa näyttelevä Godenius osaa todella hommansa. Evan vähäeleinen habitus on melkoisen intensiivinen läpi elokuvan.

Eva on tavallinen nutturapäinen kirjastotäti, joka pitkän suostuttelun jälkeen ja työtoverinsa yllyttämänä suostuu lähtemään rimpsalle ja vieläpä keskellä viikkoa. Naiset pynttäytyvät parhaimpiinsa ja ankanpoika-Evasta kuoriutuu kaunis joutsen. Kaksikko suuntaa tanssiravintolaan, jossa seuraan lyöttäytyy hurmaava poikamies, Martin Wester. Käy klassisesti: Martin iskee silmänsä Evaan, jonka seurauksena Evan ystävätär vetää mega-herneen nenäänsä ja lähtee aikaisin kotiin nukkumaan. Eva ja Martin päätyvät illan päätteeksi miehen kämpille Punavuoreen. Paikanpäällä tunteet roihuavat, ja käy kuten pelättiin; Eva tulee raiskatuksi.

Eva tuntee kaikki mahdolliset nöyryytyksen vivahteet, eikä paettuaan asunnosta ymmärrä tehdä poliisille rikosilmoitusta. Godniuksen Anna osaa mielestäni erinomaisesti tulkita Evan päänsisäisiä tapahtumia pelkästään kasvojensa kautta. Katsojalle ei jää epäselväksi, millaisesta väkivallasta raiskauksessa on kyse. Eva alkaa hajoilla ja päättää tehdä tilit selviksi Martinin kanssa, ihan ilman välikäsiä. Nainen nähdään valeasussa hiippailemassa raiskaajansa kintereillä ympäri kaupunkia ja näyttää siltä, että kosto toteutetaan henkilökohtaisesti.

Elokuva näyttää pinnaltaan melko kliiniseltä ja vähäeleiseltä, mutta siitä huolimatta se on intensiivinen kuvaus mielenjärkkymisestä ja kostosta. Sliipattua ruotsalaisuutta ja retro-Helsinkiä kaipaaville Miestä ei voi raiskata on must-see.


Kouluarvosana: 8 1/2



maanantai 3. tammikuuta 2011

Jörn Donner: Sixtynine (1969)

"Mies tahtoo rintoja persettä, yhtä onnellista ongelmaperhettä, nyt on myöhä, nyt vaan kaduttaa, ei saa lyödä, ei saa satuttaa." Jörn Donnerin elokuvassa Sixtynine Jukka (Sven-Bertil Taube) tahtoo pitää sekä rakastajattaren että vaimon. Vuonna 1969 toive ei ole mahdoton.


Jukan vaimo Tuula (Ritva Vepsä) tahtoo hänkin oman rakastajansa saatuaan tietää miehensä salarakkaasta. Tuulan naistenlääkärikin (Jörn Donner) suosittelee nuorta oria väljähtäneen avioliiton pelastukseksi. Läheltä löytyykin ei niin nuorikaan kuuden lapsen isä gynekologi itse.

Elokuva on takakannen mukaan myyty 23 maahan. Mahtanut maailmalla ihmetyttää hippikauden huipentuessa Suomessa lumihankeen - alasti tietenkin. Myös rallia ajetaan hangessa ja pelaillaan jääkiekkoa. Eksoottista.

Ääni kuulosti elokuvassa päälle liimatulta. Imdb:stä selvisi, että ruotslainen Taube puhui repliikkinsä ruotsiksi. Joku toinen oli dubannut ne suomeksi.

Kouluarvosana: 6