Loppiainen

Sinne jäi mökki, lämpöisenä ja kodikkaana. Takana on monta ihanaa vuorokautta, kiireettömiä päiviä murun kanssa, antoisia keskusteluita, hyvää ruokaa, monta makeasti nukuttua yötä ja tunne, kuin aika olisi hetkeksi pysähtynyt. 

Mökillä kaikki on paikallaan, valmiina odottamassa paluuta. Kellokin kukkuu siellä tasatunnein, vuorokauden ja vuoden ympäri.

Ja sinne jäi saaristo, joka on minusta talvella vaikuttavampi kuin kesällä. 

Joulun aika loppuu loppiaiseen, ja lomakin loppuu. Onpa ollut ihana loma!

Hyvää loppiaista!

Tammikuisia mökkipäiviä

Uudenvuoden ja loppiaisen väliin jäi sopivasti muutama yhteinen vapaapäivä, joten lähdettiin miehen kanssa mökille.

Saaristo on talvella jylhän kaunis ja lähes epätodellisen hiljainen paikka. Kun sinne tulee kaupungin hälinästä, tuntuu kuin maailmanmeno pysähtyisi täysin.

Tosin tällä reissulla ei ole ollut hiljaista, sillä tuuli on ulvonut enimmäkseen myrskylukemissa. Nurkissa on ujeltanut ja meri pauhunnut. Välillä on tuntunut, kuin koko mökki lähtisi lentoon.

Mökillä aamut ovat erityisen tunnelmallisia. Siellä jostain syystä nukkuu tavallista paremmin ja herää virkeänä. Kun meillä mies vielä hoitelee yleensä aamupalat, saan herätä kahvin tuoksuun ja nousta valmiiseen pöytään. Kynttilät palavat eikä ole kiire mihinkään. 

Tällä reissulla on ollut kodikas tunnelma kun ulkona on puhissut kova tuuli, mutta sisällä on ollut ihanan lämmintä tulen hiljalleen risahdellessa kamiinassa.

Ihanaa lomailua

Pian joulun jälkeen on minun synttärit. Viikko sitten tuli täyteen tasaluku.  Olen ollut sitä mieltä, etten halua itselleni sen kummempia synttärijuhlia. En ole niitä vielä koskaan isommin juhlinut. En ole juhlakalutyyppiä. 

Mies oli toista mieltä; tottakai vähintään tasavuosia pitää juhlia! Hän otti ohjat käsiinsä ja hoiti kaikki järjestelyt, alkaen juhlatilasta, joka ei muuten tällä kertaa ollut koti. Tilaan mahtui viitisenkymmentä ystävää ja sukulaista. Minulle yllätyksenä tulleessa ohjelmassa oli paljon musiikkia, mm. mahtava mieskvartetti. Mieleen jäi erityisesti miehen pitkä ja suloinen puhe sekä koko juhlan lämmin tunnelma.

Illan huikea päätös oli komea ilotulitus!

Tulipa sitten koettua omatkin synttärikemut! Ne ovat näköjään yllättävän kiva juhla!

Parin päivän päästä synttäreistä koittanut uusi vuosi vastaanotettiin ystävien luona, pitkään haudutetun sipulikeiton, lukuisten kynttilöiden, huippulöylyisen pihasaunan ja antoisien keskusteluiden merkeissä. Mitään sen ihanampaa ei juhlien jälkimainingeissa olisi voinut toivoa!

Ja jotta onni pysyisi huipussaan, startattiin heti seuraavana päivänä kohti mökkiä. Tammikuinen saaristo oli paitsi kaunis, myös jälleen käsittämättömän hiljainen. Saariston talven täydellinen ja rikkumaton hiljaisuus on joka kerta yhtä ihmeellinen kokemus. 

Meillä on miehen kanssa molemmilla sama kokemus, että saaristossa ihminen nukkuu sikeästi kuin pieni vauva ja herää aamulla hyvin levänneenä. Ehkä se se on se raikas ulkosaariston meri-ilma? Tämä lisää selvästi lyhyidenkin mökkilomien virkistävyyttä. 

Mökkitonttiimme kuuluu pieni, parin hehtaarin kokoinen, rantoihin rajautuva metsäalue mökin takana. Sinne on muodostunut kivoja kävelyreittejä. Takametsässä on myös miehen leppähalko-työmaa, savusaunaa varten.

Kehittelen usein ajatusta, että takametsässä olisi mahtava paikka pienelle  majoitusrakennukselle, vaikkapa kasvihuonetyyppiselle lasirakennukselle. Metsässä on satumainen tunnelma, kun auringon valo siivilöityy suurten puunrunkojen lomitse sammalikkoon ja joka puolella pilkahtelee meri.

Katkarapupastaa

Mökillä pääsee joka ilta savusaunan pehmeisiin löylyihin, myös talvella

Uutena vuotena oli täyskuu

Hyvää loppiaista!