Hyasinttien tuoksua neljäntenä adventtina

Hyasintit ovat lempijoulukukkiani. Niiden tuoksu on vaan niin ihana ja kuuluu minusta jouluun. 

Olen haaveillut, että tekisin itse hyasintti-asetelmia jouluksi. Nyt sitten kävimme mökillä sopivasti ennen joulua ja pääsin keräämään metsästä sammalta ja käpyjä hyasintti-asetelmia varten.

Osoittautui, että kävyt eivät oikein sopineetkaan kokonaisuuteen, joten asetelmissani ei ole lopulta muuta kuin valkoisia hyasintteja ja vihreää sammalta. Se näyttää kivalta, sopivan yksinkertaiselta. Minusta niihin ei tarvita muuta. 

Tuoksuvilla hyasintti-asetelmilla on kiva koristella kotia joulukuntoon. Ja kun ensimmäiset kukat nuupahtavat, näihin asetelmiin on helppo vaihtaa uudet hyasintit.

Kauan, kauan sitten viime vuonna, kun koronastakaan ei ollut vielä tietoakaan, kävimme tyttären kanssa ennen joulua Kööpenhaminassa aistimassa hyggeä ja joulutunnelmia. Siellä huomion kiinnittivät jouluvaloilla koristellut kuusenrangat näyteikkunoissa. Siis kuusenrangat ilman havuja. Ja ne näyttivät yllättävän tyylikkäiltä!

Niinpä pyysin miestä säästämään viimevuotisen joulukuusemme mahdollista myöhempää käyttöä varten. Siellä se on odottanut saunan takana koko vuoden. Kunnes nyt haettiin sisälle tarkemmin tutkittavaksi, että olisiko siinä meille kuusi täksikin jouluksi?

Ja hyvältähän se näyttää! Kuusen runko on tyylikkään graafinen ja paljaat oksat muodostavat seittimäisiä kuvioita, joita jouluvalot  korostavat kivasti. Siitä tulisi oikein hieno ja sopivasti vähän erilainen joulukuusi, jos minulta kysytään. Eikä tarvitsisi huolehtia kastelemisesta, eikä murehtia neulasten varisemista.

Mutta selvästikään ei kysytä. Miehelle se vielä juuri ja juuri sopisi, mutta perheen nuorison yksimielisen näkemyksen mukaan kuusi ilman havuja on pelkästään ankea. Se näyttää heidän mielestään surulliselta, jopa rumalta. Eikä tuoksu. Ja ilman kuusentuoksua heille ei kuulemma tule oikea joulutunnelma. 

Joten se siitä ideasta, graafisesta selkeydestä ja persoonallisesta ilmeestä. Se kierrätyksestä ja ekokuusesta. 

Tuo viimevuotinen kuusenranki päätettiin sijoittaa pohjoiskuistille. Aatonaattona sisälle haetaan sitten "oikea kuusi", niin kuin aina ennenkin.

Hyvää neljättä adventtia!

Mökillä etätöissä

Päästiin etätöistä johtuen muutamaksi päiväksi mökille. Näin joulukuussa se on harvinaista luksusta. 

Saaristossa oli taas niin kaunista ja tunnelmallista, karut mökkimaisemat ovat minusta talviaikaan vaikuttavimmillaan. 

Jos ei olisi ollut töissä, koko päivän olisi hyvin voinut viettää vain ikkunasta ulos katsellen.

Vaikka saaristossa ei vielä ollutkaan lunta, kynttilät ja tuoksuvat joulukukat toivat mökille joulutunnelman.

Vaaleanharmaa villahuopa- hygge, lempisääni <3

Savusauna lämpeni tälläkin reissulla, tottakai. Myös uimaan piti päästä. 

Kun olen uinut säännöllisesti kesästä saakka, ei kylmään veteen meneminen näin vähitellen totuteltuna ole tuntunut ollenkaan vaikealta. Mökillä avoin merivesi tuntui jopa "lämpöisemmältä" kuin järvivesi kotona, missä veteen päästäkseen on jo jonkin aikaa täytynyt tehdä avantoa. 

Talviuinnin jälkeen tuntuu aina kuin olisi uudestisyntynyt. Tätä harrastusta aion kyllä jatkaa!

Hyvää kolmatta adventtia!

Jouluvaloja

Pimeä marraskuu on kääntymässä joulun odotukseksi. Mekin saimme viimein aikaiseksi viritellä hiukan jouluvaloja pihalle valoa tuomaan.

Remontoitu rantasauna on ollut edelleen kovassa käytössä. Siellä on oikeastaan nykyisin meidän toinen olohuone. Se on vaan niin kodikasta siirtyä saunalle viettämään iltaa pehmeiden löylyjen, uimisen, kauneushoitojen, kaminan katselun ja pienen hyvän syötävän merkeissä. 

Uutuutena saunalla on nykyisin myös hyvät musiikinkuuntelulaitteet. Yllättävän ihanaa kuunnella lauteilla vaikkapa Westminster Abbeyn poikakuoron joulukonserttia!

Myös talviuintisuunnitelmani on pitänyt: pulahdan järvessä vähintään kerran viikossa. Uintiolosuhteet ovat jo lähellä avantoa, tällä viikolla uimaportaat ovat olleet jäästä liukkaat. 

Jännä juttu, että näin säännöllisesti toistettuna talviuinti ei edes tunnu pahalta. Päinvastoin, sitä on alkanut jopa odottaa! 

Mutta totuuden nimissä, kyllä kameralle hymyileminen hyisessä vedessä teki silti vähän tiukkaa!

Mies lämmittää saunan usein myös omille kavereilleen. Tulin keväällä remontin tiimellyksessä luvanneeksi hänelle, että teen noihin saunailtoihin lämpimiä anjovisleipiä aina kun hän toivoo. 

Mehevät ja sopivan suolaiset anjovisleivät osoittautuivatkin niin hyviksi saunaeväiksi että niistä tuli nopeasti tärkeä osa lähes jokaista saunailtaa, myös oman porukan kesken. 

On siis hyvä juttu, että anjovisleivät ovat helppotekoisia: ruisleipäviipale voidellaan kevyesti levitteellä ja laitetaan päälle iso ja paksu tomaattiviipale. Sen päälle emmental-juustoa ja kaksi anjovisfilettä rastin muotoon. Lopuksi pintaan vielä ripaus sitruunapippuria ja ehkä myös pieni hyppysellinen sormisuolaa. Ruskistetaan juusto ja rapeutetaan leivänreunat nopeasti 250-asteisessa uunissa. 

Nautitaan kylmän juoman kanssa löylyjen välissä ja jälkeen!

Hyvää adventtia!

Piparkakkutalo

Tyttären kotikonditoria tuotti tällä kertaa tällaisen piparkakkutalon

Hyvää Joulua!

Joululaulajat

Joulukuun alkupuoli on ihanaa, mutta yleensä myös kiireistä aikaa. Suuri valon juhla on niin tervetullut keskelle pimeintä vuodenaikaa, että siihen haluaa myös panostaa. Eikä siinä ole mitään vikaa, juhla tulee tekemällä. Pääasiassa juhlavalmistelut ovat koko perheen mukavaa yhdessä puuhailua.

Mutta mitä odotetumpi juhla, sitä suurempi on myös ylisuorittamiseen sortumisen riski. Ei jouluvalmisteluiden pitäisi kuitenkaan kenellekään stressiä aiheuttaa.

Siksi olen yrittänyt opetella rennompaa suhtautumista tähänkin asiaan. Jos jotain ei kohtuudella ehdi tai jaksa saada aikaiseksi, sen voi ihan hyvin vain skipata ja juhla tulee silti. 

Tänä vuonna näin kävi joulukorteille. Havahduin asiaan liian myöhään enkä jaksanut ottaa spurttia. Lämpimät ajatukset kulkevat nyt moneen suuntaan korttien sijasta, toivottavasti saavuttavat kohteensa. 

Yhdestä asiasta emme kuitenkaan halua tinkiä, vaikka aikataulut tuntuisivat kuinka hektisiltä; joulukuun joululaulajaisista kotona. Sinne kutsutaan talon täydeltä ystäviä, sytytetään kynttilät, katetaan porukalla pöytä koreaksi ja otetaan mukaan kaikki soittimet mitkä löydetään. Sitten vaan laulu raikamaan, illan mittaan lauletaan kaikki tutut joululaulut ja lisäksi kaikkien omat toivelaulut.

Joululauluilta tuo kerralla joulun kotiin. Siitä se varsinainen joulunodotus aina lähtee.

Tunnelmallista viikonloppua!

Kolmantena adventtina

Jouluvalmistelut ovat täydessä käynnissä. Varsinkin ne hauskimmat, kuten lahjojen paketointi. Viikonlopun vapaapäivinä on ihanaa kuunnella radiosta jouluista ohjelmaa ja kääriä lahjoja  paketeiksi ajatuksella. Vielä ei tunnu kovin kiireiseltä, mutta kyllä sekin vielä ehtii tulla.

Tänä jouluna saamme sukulaisia jouluvieraiksemme ja siksi olemme viritelleet valmiiksi tavallista pidemmän pöydän.

Ensi viikon illoille jäävät loput siivoamiset, kodin pukeminen joulutekstiileihin sekä jouluruokien valmistaminen. Onpa muuten ihanaa päästä tekemään laatikoita!

Toivottavasti ehditään myös ihan vaan nautiskella joulun odotuksesta, katsella kynttilöitä, kuunnella musiikkia ja lipitellä yhdessä glögiä.

Rauhallista joulun odotusta!