Kirjareppu

1. elokuuta 2018 Osoitekirjasta kasvaa kokonainen elämäntarina  Sofia Lundbergin viihteellisessä esikoisromaanissa on onnistuneet ja kiusalliset hetkensä Sofia Lundberg. Punainen osoitekirja (Den röda adressboken, 2017). Suom. Tuula Kojo. Otava 2018. 317 s. Sofia Lundberg (s. 1974) on tukholmalainen toimittaja, jonka esikoisromaanin  Punainen osoitekirja  kerrotaan keränneen Ruotsissa runsaasti menestystä ja paljon käännösoikeuksia. Muistoja, rakkautta ja ystäviä kiehtovassa romaanissa. Näin mainostaa kirjan kansilieve ja paljastaa samalla romaanin lajityypin. Siis kesäviihdettä parhaimmillaan? Kyllä ja ei. Romaanin rakenneidea on onnistunut. Lundberg ei kirjoita päähenkilönsä Doris Almin elämäntarinaa - siitähän romaanissa on kyse - perinteiseen tapaan alkuun ja loppuun sijotettujen kehysten väliin vaan kuljettaa koko romaanin matkan rinnakkain kahta tarinaa: toista 96-vuotiaan, kuolemaa odottelevan Doriksen viimeisistä vaiheista ja toista...

20. heinäkuuta 2018 Sotapakolaisesta yläluokkaiseksi nukkevaimoksi  Anne Swärdin klaustrofobisessa perhedraamassa ihmissuhteet perustuvat valtaan ja salaisuuksiin Anne Swärd: Vera (Vera 2017). Suom. Jaana Nikula. Otava 2018. 373 s. Vanna pukee nuoren morsiamen ja nyörittää kureliivin tiukasti. Hän on ehkä ainoa, joka ymmärtää mistä tässä avioliitossa on oikeastaan kyse ja siinä mielessä hän on vastuussa tulevista tapahtumista. Ruotsalaisen Anne Swärdin (s. 1969) kolmas suomennettu romaani Vera alkaa pahaenteisesti. Eletään vuotta 1945, ja Cederin yläluokkaisen tukholmalaisperheen 33-vuotias esikoispoika Ivan on vihdoin, viidesta veljeksestä viimeisenä, menossa naimisiin. Perheen luottopalvelija Vanna pukee 17-vuotiasta morsianta Sandrinea vihkikuntoon. Morsian on putkahtanut perheeseen kuin tyhjästä eikä osaa sanoa ruotsiksi muuta kuin tahdon.  Kaiken lisäksi hän viimeisillään raskaana. Anne Swärd lataa romaaniinsa jo alkusivuilla vahvan jännitteen ...

11. kesäkuuta 2017 Sielun sotahistoriaa Svetlana Aleksijevitšin kollektiiviromaanissa saavat äänen toisen maailmansodan rintamanaiset Svetlana Aleksijevits: Sodalla ei ole naisen kasvoja. Suom. Pauli Tapio. Tammi 2017. 417 s. Mikäli pari vuotta sitten vaikuttui Svetlana Aleksijevitšin yhteisöromaanista Tšernobylista nousee rukous (Kirjareppu 4.4.2016), kirjallisuusnobelistin uusinkin suomennos Sodalla ei ole naisen kasvoja  on varmasti vahva lukuelämys. Jälleen kyseessä on haastatteluihin perustuva kollektiiviromaani, elämän äänistä koostettu romaani , kuoroteos. Nyt kokemuksistaan kertovat yli kaksisataa toiseen maailmansotaan osallistunutta neuvostotyttöä ja -naista. Kirjailijan seitsemän vuoden aikana eri puolilta entistä Neuvostoliittoa keräämä dokumenttiaineisto on kuitenkin huomattavasti suurempi. Viidensadan haastattelun jälkeen en enää pitänyt lukua.- -  Tähysin pohjattomaan kuiluun tavoitellen ymmärrystä. Nyt ajattelen tietäväni jotain, mutta k...

16. joulukuuta 2016 Sota muuttaa kaiken?  Chris Cleaven romaani ravistelee brittiläistä luokkayhteiskuntaa Chris Cleave: Sodassa ja rakkaudessa (Everyone Brave is Forgiven). Suom. Irmeli Ruuska. Gummerus 2016. 480 s. Sodassa ja rakkaudessa  on jo neljäs englantilaiselta Chris Cleavelta (s. 1973) suomennettu romaani. Läpimurtonsa kirjailija teki toisella romaanillaan  Little Been tarina  (2011). Sitä seurasivat suomennokset Poikani ääni (esikoisteos) ja Voittamaton. Sodassa ja rakkaudessa -romaanissa on jotain samanlaista kuin Anthony Doerrin parin vuoden takaisessa  teoksessa Kaikki se valo jota emme näe. Mutta vaikka Doerrkin kirjoittaa viihteellisesti, Cleaven romaani on huomattavasti sentimentaalisempi. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Sodassa ja rauhassa olisi hyvin rakennettu ja kirjoitettu ns. lukuromaani. CLEAVE aloittaa tarinansa rivakasti syyskuusta 1939. Kun Englanti julistaa sodan Saksaa vastaan, 18-vuotias y...

29. helmikuuta 2016 Pikkukaupunki nujertaa miehittäjänsä Steinbeckin fasisminvastainen pienoisromaani on edelleen kiinnostava John Steinbeck: Routakuun aika (The Moon is Down, 1942). Suom. Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi 2016. 149 s. Kello kymmenen neljäkymmentäviisi kaikki oli ohi. Kaupunki oli miehitetty, puolustajat lyöty ja sota sodittu.  Näin lakonisesti alkaa  John Steinbeckin  (1902-1968) pienoisromaani  Routakuun aika,  kirjailijan henkilökohtainen panos toisen maailmansodan sotatoimiin. Vaikka kirjassa ei mainita tapahtumapaikkaa eikä vihollisen kansallisuutta, mm. maantiede ja luonto vievät ajatukset Norjaan, ja Johtaja määräyksineen ja valloituksinen on selvästi Hitler. Yhdysvalloissa 1942 ilmestynyt alkuteos  The Moon is Down kiellettiin oitis kaikissa Saksan miehittämissä Euroopan maissa. Italiassa sen hallussapidosta sai kuolemantuomion. Neuvostoliitossa se oli sodan aikana tunnetuin yhdysvaltalainen romaani. Suomeksi se...

10. tammikuuta 2016 Sota ei jätä kirjailijoita rauhaan Eva Weaver: Jacobin takki (The Puppet Boy of Warsaw, 2013). Suom. Anna Lönnroth. WSOY 2015. 362 s. Anthony Doerr: Kaikki se valo jota emme näe (All the Light We Cannot See, 2014). Suom. Hanna Tarkka. WSOY 2015. 544 s. Saksalaissyntyisen, jo pitkään Englannissa asuneen Eva Weaverin esikoisromaanin   aihe on vakava ja teemat ovat tärkeitä. Jacobin takin alkupuoli kertoo Varsovan ghettoon joutuvan teini-ikäisen juutalaispojan Mikhaelin eli Mikan vaiheista saksalaisten isännöidessä kaupunkia. Jälkipuoliskolla keskitytään seuraamaan, mitä tapahtuu sodan päätyttyä venäläisten vangiksi joutuvalle saksalaissotilaalle Maxille, joka on pakottanut Mikan hauskuuttamaan aseveljiään ja jollain tavalla mieltynytkin juutalaispoikaan. Ymmärrän kirjailijan halun tarkastella toisen maailmansodan tapahtumia kahdesta vastakkaisesta perspektiivistä, mutta sidoksistaan huolimatta Mikan ja Maxin tarinat ovat kuin kaks...