Pikkutalvio 'Illumination'

Vinca minor 'Illumination'

Tämä keltainen varjon väriläiskä on kasvanut puutarhassa kymmenen vuotta, tosin tuona aikana se ei ole juurikaan levinnyt. Kasvusto kärsii toisina talvina tai sitten kevätahava kuivattaa sen varsia tai lehdistöä.

'Illumination' on peräisin Kauppilasta (2004) ja sitä olen sitä kokeillut kasvattaa siellä täällä, mutta viimeksi siirsin Pionimaassa kasvavat tähän samaan paikkaan. Nyt kaikki kasvustot on puutarhavajan takana ja pikkutalvio on hyvin suojassa pohjoisen tuulilta kiitos vajan, koivuangervon ja timanttituijan .

Pikkutalvion kaverina kasvaa korkeaa esikkoa, jonka nimi on hukassa. Se on saatu pienenä siementaimena puutarhaystävältä. Esikon kukinta-aika on perinteisiä kevään esikoita myöhemmin, vasta kesällä, ja loppukesästä korkeita varsia koristaa vielä vihreät siemenkodat.

Kirjavalehtinen talvio

Vinca (major 'Variegata'?), 8.8.2013

Veikkaisin tämän olevan isotalvion kirjava muunnos, mikä oli löytö Multasormesta alkukesästä - sitä myyntin kesäkukkaistutuksiin parilla eurolla.

Pikkutalviosta se eroaa suurempien ja pyöreämpien lehtien sekä korkeamman kasvutavan vuoksi. Isotalviosta on ollut yksi tappiollinen kokeilu ja kasvi menehtyi muistaakseni ensimmäisenä tai toisena talvena joten nyt uusi yritys. Ainakin kasvi on viihtynyt ja levittäytynyt aika isolle alueelle.

Kasvupaikka on hyvin suojaisa metsän, suurten puiden ja autotallin kehystämä metsäpuutarha, missä ei ole talvimärkyyttä.  Tässä paikassa kasvin pitäisi talvehtia, jos jossakin.

Lisäys: Tämäkään kokeilu ei onnistunut, ja talvio ei selviytynyt talvesta, vaikka kirjavalehtinen muratti selviytyi.

3.9.2013

27.10.2013

Pikkutalvion vihreyttä

Vinca minor

Kiertelin puutarhassa kuvaten ja katsellen lehtiperennoja ja -varpuja. Syksyn viileyden ja kosteuden turvin monet kasvit ovat kasvattaneet kauniin lehdistön ennen talven tuloa.  Monet ns. kukkaperennat ovat jo lopettaneet kukinnan ja niiden lehdistökään ei ole enää niin edustava.

Pikkutalvio asustelee autotallin takana suuren kuusiaidan vierellä yhdessä marjakuusen kanssa. Kasvupaikkaan ei koskaan paista aurinko ja maa on hyvin hyvin kuiva, kun kuuset vievät kosteuden. Syksyn kostean ilman turvin pikkutalvio imee itsensä täyteen vettä ja lehdistö on äärimmäisen kaunis.

Alkukesällä tummanvihreiden lehtien keskellä pilkahtelee vaaleansiniset kukat ja jään odottamaan pikkutalvion kukintaa.