Kiertelin puutarhassa ja tämä alue on mietityttänyt pitkään mitä ihmettä sille tekisi, ja koska uudistukset ehtisi toteuttaa. Etäpuutarhurina hukkuu tekemisenpaljouteen ja täytyy aina miettiä, mikä projekti on tärkein. Perkaaminen ja kanttaaminen on yksi tärkeimmistä, jotta saa pidettyä rikkaruohojen määrän kurissa. Alueiden uudistukset vaativat suunnittelua ja valtavasti aikaa, ja haluan niiden osalta aina miettiä miten ne olisi parhainta hoitaa.
Tämän alueen takana on pieni ja kapea kaistale metsää, minkä jälkeen alkaa naapurin metsä. Tarkoitus olisi tätä pientä metsää harventaa rankemmalla kädellä ja kuvassa näkyvä kuusi ja tuomi, sekä useita koivuja on tarkoitus kaataa. Nykyasussaan metsä on todella tukkoinen ja puun tarvetta on puulämmitteisessä talossa aina.
Tämä hopeasalavan, tai mitä siitä on enää jäljellä, alainen alue vaatii ehdottomasti kotkansiipisaniaisten runsasta harventamista.
Sitten saavutaankin alueen perälle eli nauhustarhaan. Kuten kuvasta näkyy on tämän alueen eteen jo viime kesänä aloitettu työskentely ja valitettavasti jouduimme turvautua myrkkyihin, jotta nämä aggressiiviset lajit kuten ruttojuuri, dorianvillakko ja pari muuta eivät karkaa luontoon. Taustalla kasvavat pensaat täytyy myös leikata alas ja kaivaa pois.
Alue vaatii vielä runsaasti kaivamista ja kasvien uudelleen sijoittamista, sekä uusien kasvien istuttamista, mutta se on vasta ensi kesän homma. Tänä vuonna keskityn alueen perkaamiseen.
Alakuvassa näkyy suuri valkokirjava kuunlilja, ja se täytyy jakaa ja siirtää jossain vaiheessa, kun löydän sinne sopivan paikan. Myös lukemattomat nauhusten siementaimet täytyy kaivaa kompostiin ja kuvassa vasemmalla kasvava kirjovuohenputki vaatii sekin perusteellisen hävittämisen. Paljon siis työtä täksi ja ensi kaudeksi.
Ihanan suloinen
| 'Golden Apeldoorn' |