Valenagervon kukintaa

Puutarhavajan vierustan valeangervon herkkää kukintaa. Kuvia kasvin lehdistöstä viime vuodelta voit katsoa tästä.

Valeangervo

Useampi kuva puutarhavajan kupeessa asuvasta valenagervosta heinäkuun ajalta. Valitettavasti tarkempi laji- sekä lajikenimi on hakusessa.

Kasvin kukinnosta sain kuvan ikuistettua seuraavana vuonna, voit katsoa sen tästä.

Sormivaleangervo

Sormivaleangervo sinnittelee kuusiaidan kupeessa ja se on todellakin tottunut kaikkien näiden vuosien aikana kuivuuteen, niukkaravinteisuuteen ja juuristokilpailuun.

Tälle ja kahdelle muulle valeangervolle täytyisi keksiä täydestä puutarhasta todella hyvä paikka, missä saisivat rauhassa kasvaa ja kukoistaa.

Rodgersia aesculifolia

Jättiperennat

Viikkoja olen suunnitellut pikkulampiprojektia: Pieni lampi sijaitsee kauimmaisessa nurkassa mansikka- ja perunamaan jälkeen, joten paikkaan tulee harvoin mentyä ihan muuten vaan. Paikan kaukaisuuden takia sinne pitää saada suuria puolivarjon perennoja, jotta etualan pienillä kasveilla olisi kehykset ja tausta.Eli jotain suurta joka näkyy ja houkuttelee tutustumaan lähemmin lammen seutuun. Lampi sinänsä ei ole mikään katselun arvoinen. Se on pikemminkin levennetty oja ja kuivuu kesäksi kokonaan joten sen voisi kasvittaa reunoilta lähes kokonaan. Vedenottopaikan voisi kuitenkin tehdä johonkin kohtaan.

Ajattelin siirtää lammen rantaan raparperia ihan vain koristekäyttöä ajatellen sekä muita suuria kasveja. Miksikö jättiperennoja? Yksi syy on paikan rikkaruohot - suuret perennat nitistävät suurimman osan rikkakasveista ja tilalle voi joskus istuttaa muita. Tässä nyt muutama vaihtoehto jättiperennoista:

Auringontähti, Telekia speciosa, on erittäin suuri ja hirvittävän nopeakasvuinen siementävä kasvi.

Tässä kuvaa syysasusta jo kukkineena

Töyhtöangervoja on moneen lähtöön. Tässä kuitenkin sitä tavallista isotöyhtöangervoa, Aruncus dioicus. Kasviin tulee oikealla paikalla oikein herkullisen punainen syysväritys ja se olikin syy, miksi kasvia hankin.


Ruttojuuren korvike (jo aiemminkin oli tästä puhetta) on ehdottomasti kilpiangervo, Astilboides tabularis.



Valeangervoista sormivaleangervo, Rodgersia aesculifolia, ja liuskavaleangervo, Rodgersia podophylla, passaisi hommaan myös. Molemmat ovat hidaskasvuisia, mutta kiitollisia. Pystyvät kasvamaan aika kuivassakin, mutta kaunein lehdistö tulee varjossa ja kosteahkossa paikassa.

Liuskavaleangervo


Sormivaleangervo


Punertavakukkaisista preeria-angervo, Filipendula rubra ja purppurapunalatva, Eupatorium purpureum, viihtyvät myös lammenrannalla. Punalatvan kaveriksi tuulisiin paikkoihin voisi laittaa keltakukkaista dorianvillakkoa, Senecio doria, joka on kuin suuri pensas. Kumpikin kasveista ei kaadu millään säällä, no ehkä tornadon kohdatessaan..

Hattaramainen preeria-angervo

Taustalla oleva keltainen on dorianvillakko



Nauhuksista, Ligularia, teen vaikka huomenna pienen tarinan ja niistä tuleekin lampiprojektin päätähtiä. Suomentatar, Aconogonon x fennicum, olisi myös kiva kasvi, mutta se ränsistyy aikaisin ja on turhan innokas leviämään alueella jossa ei vahdita jatkuvasti.

Valtikkanauhuksia ja hostia