Piippoja

Jättipoimulehti on yksi
aikaisimmista kasvuunlähtijöistä.

Täällä Länsi-Uudellamaalla Vihdissä on lumet sulaneet pieni tovi sitten. Parina päivänä on ollut tosi lämmintä, että ihan kuuma tuli, mutta nyt taas viileämpää.  Pihan yleisilme on mustanruskea, mutta satunnaisia vihreitä ja punaisia piippoja on havaittavissa jos oikein tarkasti penkkejä katselee. Kasvu on vielä maltillista ja iso osa kasveista odottelee vielä kasvupyrähdystä.

Rivitalopihamme heräilee kevääseen hitaasti siitäkin syystä, kun karvaiset koirantassut ovat tampanneet koko talven pihaa. Koko talven koirapojilla on ollut hauskat lumileikit, mutta kasvien tarpeeksi kasvettua leikkirieha keskittyy nurmikolle. Harmittavasti krookuksia ja muita kevätsipulikasveja on turha kasvatella, kun niiden päälle aina joku istahtaa. Perennat kestävät paremmin koirien touhuja.

Haravoin pihan ja enimmät lehdet penkistä, mutta varsinainen kevätsiivous saa vielä odotella inspiraatiota ja lämmintä päivää. Vilu voi vielä kasveille tulla ja vanhat kasvustot hieman suojaa uutta ja herkkää uutta kasvustoa kylmältä ja erityisesti karvaisilta tassuilta, jotka eivät vielä osaa kasveja varoa tässä vaiheessa.

Valkovihreäkirjavan maksaruohon lehtien
ulkopinnoilla on hieman punaa

Pikku-pihlaja-angervot lehdet ovat
aluksi räiskyvän punaiset

Valkoinen aitoukonhattu on valmiina
nopeaan kasvuun.

Kuunkeltainen kullero on kasvanut jo mukavankokoiseksi mättääksi. Vähän jo himottaisi jakaa.

Tummalehtinen kurjenpolvi on sekin räiskyvän punainen vielä tässä vaiheessa.

Kevätkaihonkukka

Kevätistutuksiin viime keväänä ostettu helmililja pinnistää maasta.

Piikkiaraliassa on häivähdys vihreää
ja muurahainen.

Sinivuokko sai lämpimän turkin ylleen. :)

Partapuutarhan kevättä

Heisiangervo 'Amber Jubilee'

Kullero 'New Moon'

Valkoinen ukonhattu

 Kotkansiivet on hieman eri vaiheissa riippuen kasvupaikasta.

Kuunliljan piippoja

Kuunlilja

Pikkupihlaja-angervo 'Sem'

Helmililja

Kirjavalehtinen maksaruoho

Jättipoimulehti

Alppikärhössäkin on jo nuppuja

Marjatuomipihlajan kukintaa

Lämpimät päivät ovat hellineet ja innostaneet marjatuomipihlajan kukkaan ja tässä pensaassa yhdistyy monta lempiasiaani, mitä pensaissa kaipaan - aikainen kukinta, marjat ja kaunis syysväri. Marjat maistuvat hieman luumuille ja kypsyvät heinäkuun lopulla ja niistä voi tehdä hilloa tai syödä suoraan pensaasta. Marjat maistuvat ampiaisille joten näin lähellä asutusta marjat kannattaa kerätä pois kun ovat ylikypsiä.

Kasvutavaltaan pensas on kapea ja pystykasvuinen joten sopii raja-aidaksi, ja kasvuston vanhetessa liiaksi, pensaan voi leikata alas.

Karviainen ja kultatesma

Kultatesma on erityisen
kultainen alkukesästä.

Hosta 'Wide Brim'

Pikkupihlaja-angervo 'Sem'

Keijunkukka ja taustalla imikkä

Lännenheisiangervo
'Amber Jubilee'

Kuunliljan nousevat lehdet ovat erityisen ryppyisiä ja repaleisia, kun koirat käyttää kasvupaikkaa makuupaikkanaan. Kasvien lähelle sijoitetut saviruukut estävät koirien suunnitelmia.

Hosta 'Elegans'

Kevätpuuhia rivaripihassa

Kasvu on kiihkeimmillään ja oli mukava lämmin päivä puuhastella - jakaa, kitkeä ja rapsutella multaa. Kevät on ollut kasveille hellä eikä kylmiä jaksoja juuri ole ollut joten halloja ei ole tarvinnut pelätä. Kasvit ovat saaneet rauhassa kasvaa ja nopeastipa ovat suureksi kasvaneet.

Pieneen rivaripihaan haluttiin jotain marjakasvejakin ja kun tila on niin rajattua niin vain ne parhaimmat pääsevät. Karviaisista valikoitui 'Lepaan Punainen' ja rungollinen mustaherukka. Ei voi kyllin kiittää, heitä jotka keksivät kasvattaa herukoita rungolliseksi, kun tavallinen pensas on täysikasvuisenaan parin neliön kokoinen ja rungollinen versio mahtuu hyvin pieneen tilaan ja tuo kaivattua korkeutta.

Naapurin puolelta rönsyää vuohenputkea ja näin keväällä yritän kaivaa juuret mahdollisimman kokonaisina etteivät pääsisi leviämään kasvustojen sekaan. Näitä juuria kun katsoo, niin on kyllä tehokas kasvi leviämään ja jokaisesta pienestäkin katkenneesta palasta kasvaa uusi kasvi.

Kottikärryllinen tuli talven aikana kuolleita kasveja - yläkuvan tummakurjenpolvet, hakuropaju, vaaleanpunainen lumimarja, pari liian myöhään istutettua keijuangervoa, kirjavalehtinen happomarja...

Tuoksuvat ja peittävät tuoksukurjenpolvet muuttuvat keskeltä risukkoiseksi muutaman vuoden päästä istutuksesta. Valkokukkainen tuoksukurjenpolvi tarvitsi jakamista ja pintajuurisena se on helppo kaivaa ylös ja jakopuuhaa siivittää omaan nenuun hieman imelä tuoksu.

Juuret ovat paksuja ja kiemurtelevia, ja ylösnostettu juurakko näyttää hieman vaativalta, mutta saksien kanssa leikkaan juuret pieniin nippuhin. Jokaisessa alussa on hyvässä kasvussa olevia lehtiä ja juuret leikkaan 5-10cm mittaiseksi. Nipussa on noin viisi alkua ja istutan ne nippuina, joten niistä saa äkkiä ison taimen. Avojuuriniput tarvitsevat paljon kastelua ennen juurtumista joten kastelusta on huolehdittava, ja katteella voi edesauttaa juurtumista.