Aikaa olikin vierähtänyt pitkä tovi sitten viime reissun puutarhaan - kasvit ovat jatkaneet eloaan vaikkei puutarhuri ole ollut paimentamassa. Aika automatisoituhan puutarha lopulta on, kun luontoäiti hoitaa, jos vain antaa mahdollisuuden.
Vaikka Etelä-Pohjanmaa muuten lumeton ja keväinen onkin, niin oma puutarha on vielä puoliunessa. Aurinko ei pääse lunta sulattamaan varjoisessa puutarhassa kuin mitä aukealla pihalla. Kevät tekee pihalla tuloaan paljon hitaammin ja pitempään.
Tuttuun tapaan lumikellorypäs tervehti iloisesti, kuten jokainen vuosi siitä saakka kun kasvit kotiutuivat puutarhaan.
Ostolumikellot eivät ole vuosienkaan jälkeen innostuneet kasvamaan tuon enempää. Ehkäpä siirto jonnekin muualle puutarhankolkkaan saattaisi olla hyvä ratkaisu?
Varhaisimmista varhaisimmat olivat valmiudessa - sieberinsahramit unkarinsyreenin alla ja punamultaisen talon seinustalla.
Ainokainen kevätkellokin löytyi pilkistämästä.
Kangasvuokko
Pensaista varhaisimmat kukkijat, näsiät, kukkivat lehdettömänä. Pieni siementaimi on kasvanut vähän pituutta ja toivon niin kovasti, että valkoinen näsiä viihtyy yhtä hyvin kuin punertava versio. Punainen tosin tarvitsee tukikeppiä, jonka viritän kun maa sulaa. Itse toheloin viime keväänä ja latvakin katkesi.
| Kuutamohortensia |
Keltaoksa- ja korallikanukka tuo kauniita sävyjä puutarhaan.
Alppi- ja villapajun kissat ovat valmiina!
| Muhkuraharmaaleppä |
| Pohjanruusujuuri |
Muita heränneitä kasveja:
| Vaaleanpunainen vuorikaunokki |
| Ice Follies-narsissit |
| Kevätlinnunsilmä oli jo nupulla |
| Talvivihreä lehtorikko |
Yleiskuvia puutarhasta
Etelä-Suomesta kotoisin olevalle heilalle ihkaensimmäisen pääsiäiskokon näkeminen ja kokeminen oli elämys. Kokon ympärille oli rakentunut muutakin viihdykettä - Tehtaan pihamaalle oli pystytetty makkaranpaistopiste, karkkimies oli paikalla ja yhden miehen orkesteri, joten humppaakaan ei puuttunut. Viereisellä tontilla oli suuri pääsiäiskokko, minkä sisään oli kätketty "dinosauruksen munia".
Missään muualla ei ole niin komiata ja suurta kuin Etelä-Pohjanmaalla eikä kokkokaan pienimmästä päästä ollut. ;)
Käytiin vielä sunnuntaina paistamassa makkaraa läheisellä nuotiopaikalla ja ihastelemassa Lapuanjoen kulkua näkötornista päin.
Toivottavasti pääsen puutarhaan möngertämään mahdollisimman pian, joskin epäilen etten pääse ennen kesäkuuta. Etäpuutarhurina olo on niin väärin, että se raastaa sydäntä. Viimeistään elokuussa lähden pariksi viikoksi tekemään isoja puutarhatöitä.
Puutarhan havuista sekä keltaisista tuijista odotettavissa juttuja. Lämmin kiitos kommenteista, vastailen niihin lauantaina. Mukavaa viikonloppua aikille!
Ps. Pääsin kansikuvatytöksi uusimpaan Viherpiha-lehteen, missä kerrotaan narsisseistani.