Piippoja

Jättipoimulehti on yksi
aikaisimmista kasvuunlähtijöistä.

Täällä Länsi-Uudellamaalla Vihdissä on lumet sulaneet pieni tovi sitten. Parina päivänä on ollut tosi lämmintä, että ihan kuuma tuli, mutta nyt taas viileämpää.  Pihan yleisilme on mustanruskea, mutta satunnaisia vihreitä ja punaisia piippoja on havaittavissa jos oikein tarkasti penkkejä katselee. Kasvu on vielä maltillista ja iso osa kasveista odottelee vielä kasvupyrähdystä.

Rivitalopihamme heräilee kevääseen hitaasti siitäkin syystä, kun karvaiset koirantassut ovat tampanneet koko talven pihaa. Koko talven koirapojilla on ollut hauskat lumileikit, mutta kasvien tarpeeksi kasvettua leikkirieha keskittyy nurmikolle. Harmittavasti krookuksia ja muita kevätsipulikasveja on turha kasvatella, kun niiden päälle aina joku istahtaa. Perennat kestävät paremmin koirien touhuja.

Haravoin pihan ja enimmät lehdet penkistä, mutta varsinainen kevätsiivous saa vielä odotella inspiraatiota ja lämmintä päivää. Vilu voi vielä kasveille tulla ja vanhat kasvustot hieman suojaa uutta ja herkkää uutta kasvustoa kylmältä ja erityisesti karvaisilta tassuilta, jotka eivät vielä osaa kasveja varoa tässä vaiheessa.

Valkovihreäkirjavan maksaruohon lehtien
ulkopinnoilla on hieman punaa

Pikku-pihlaja-angervot lehdet ovat
aluksi räiskyvän punaiset

Valkoinen aitoukonhattu on valmiina
nopeaan kasvuun.

Kuunkeltainen kullero on kasvanut jo mukavankokoiseksi mättääksi. Vähän jo himottaisi jakaa.

Tummalehtinen kurjenpolvi on sekin räiskyvän punainen vielä tässä vaiheessa.

Kevätkaihonkukka

Kevätistutuksiin viime keväänä ostettu helmililja pinnistää maasta.

Piikkiaraliassa on häivähdys vihreää
ja muurahainen.

Sinivuokko sai lämpimän turkin ylleen. :)

Pilkahdus Partapuutarhasta

Piikkiaralia
lapinkoiravillakuorrutuksessa

Eilen ihastelin Riihimäen juna-asemalta ajellessa vihreitä peltoja ja kukkivia pajuja. Kevät on todellakin täällä Etelä-Suomessa aimo harppauksen edellä. Ylenpalttinen kevätkosteus on haihtunut, nurmikko kasvaa ja sinivuokot kukkii.Lehtiä puissa vielä ei ole, mutta silmut turpoavat.  Keväällä kannattaakin hieman matkailla eri suuntiin Suomessa niin voi elää kevään uudelleen ja uudelleen.

Partapuutarhalle teki hyvää puolentoista viikon tauko karvakorvista - nurmikko ehti kuivaa rauhassa, mutta perennat ja sipulikasvit nousevat kaikessa rauhassa. Vaikka koirat makoilevat pääasiassa tiilipolulla tai nurmikolla, niin kyllä penkeissä on tallailtu ja se hieman hidastaa kasvien heräämistä uuteen kevääseen. Syksyllä jätinkin sipulikasvit istumatta, kun vuosien kokemuksella aina joku karvatassu tallaa ne tai istuu päälle. Viime alkukesästä istutin useita ruukussa kukkineita helmililjoja ja tete-narsisseja, joilla ilahdutin viime kevättäni. Näistä helmilijat ovat jo nousemassa, mutta pikkunarsissit taisivat paleltua, kun olivat jo joulukuussa nousseet maanpinnalle eikä tainnut lehdillä suojaaminen auttaa.

Lauantaina on taloyhtiön kevätsiivoustalkoot, mutta onneksi hommaa on aika vähän, kun syksyllä kaadettiin useita puita, pääasiassa vinoja mäntyjä, ja meidänkin rivaripihan aidan vierellä kasvanut suuri mänty sai kaatoluvan. Ihanahan suuri puu aina on, mutta roskan määrä oli kyllä aikamoinen ja puun kaatamisen jälkeen näki, että se oli sisältä mätä ja olisi kumminkin jossain syysmyrskyssä kaatunut talojen päälle.

Huomenna ajattelin haravoida, möyhentää hieman penkkejä haralla ja jos innostuisi vaikka orvokkeja ostaa pariin ruukkuun.Hieman puhuttiin, että voisi jotain pientä kasvihuonetta rakentaa ulkovaraston päätyyn. Lehtokotiloita pihalle tulvii salaattien toivossa, että tomaatit olisi sellaista turvallista kasvatettavaa.  Tässä näitä tämän päiväisiä pirtsakkoja nousukkaita, loppuja odotellessa :)

Ukkolaukka

Unelmatädyke

Valkoisia helmililjoja

Jättipoimulehti

Krookusrypäs

Sinisiä helmililjoja

Ruohosipuli

Sinivuokko

Valkoinen kullero

Tummalehtinen kurjenpolvilapsi

Pikku-pihlaja-angervo 'Sem'

Uudistuksia Partapuutarhassa, vihdoinkin!

Paljon on kuvia ja juttuja tallessa, mutta kuten niin usein aikaisemminkin valitettavasti kiireet puutarhamyymälässä vie ajan blogin päivittämiseltä ja muiden blogien lukemiselta. Päivitän ennen iltavuoroa kuitenkin Partapuutarhan kuulumisia.

Sade ja  viileys on hellinyt Partapuutarhaa ja  kesä- sekä nyt heinäkuussa lämmintä ja aurinkoa on jo kaivannut moneen otteeseen.  Kuivalla mäntyisellä harjulla sijaitseva muuten niin kuuma ja kuiva pieni puutarha on röyhähtänyt kasvuun sateen ansiosta.

Löysin pitkällisen unohduksen jälkeen lannoitteetkin ja olenkin reippaasti heitellyt naapureiden suureksi kauhuksi Biolanin luonnonlannoittetta. Puutarha on peittynyt suuriin erivärisiin lehtimättäisiin, vaikkakin jotkin kuunliljat nousivat hitaasti tähän kauteen, syynä ehkä viileys. Karvatassujen keväiset multaiset makuupaikat ovat vain muisto, kun vanhimmat kasvit ovat nyt parivuotiaita ja kasvoivat nopeasti peittämään maata.

Sysikurjenmiekkana ostettu kurjenmiekka avasi eilisen illan hämyssä ensimmäisen kukkansa. Äärimmäisen herkkä ja kaunishan se on vaikkakaan alkuperäistä kasvia se muistuttaa vain lehdiltään. Joskus kasvien nimet olivat tärkeitä, mutta nimien merkitys on vähentynyt. Tämä näyttää sievältä illan hämyssä ja toivottavasti saisin sitä lisättyä.

Sateen tai kuuman sään vaihtuessa oranssi heisiangervo muuntaa väriä säätilojen muuntuessa. Kuningatar Elisabeth II  kunniaksi nimetty kauniin nimen saanut lännenheisiangervo 'Amber Jubilee' kasvaa perennatuen turvassa Jipon vuoksi. Piirtopäinen karvakorva otti keväällä lempipaikakseen Amberin ja Elegans-sinikuunliljan välin.

Sinikuunlilja 'Elegans'

Imikkä 'Mrs Moon'

Järjestelin hieman perennoja uusiksi ja kiva kontrasti tuli maanpeittoperennoista, kuunliljasta ja uudesta Diable d'Or heisiangervosta. Diaboloon nähden Diable on kasvutavaltaan tiiviimpi ja uudet lehdet ovat oranssit. Lehtien sävyjen muutos tuo aina uutta kivaa lisää pensaaseen.

Hieman jotain uuttakin penkkeihin ilmestyi - päätin kokeilla Avoimet Puutarhat-tapahtuman kannustamana japaninvaahteraa. Kuulemma kasvi talvehtii hyvin maahan istutettuna, kunhan huolehtii ettei lumi pääse oksia painamaan katki tai ettei jänöt käy popsimassa oksia parempiin suohin.  Näistä kauniista pikkuvaahteroista kuvan 'Garnet' kuulemma on niistä kestävin ja sen edustalle istutin heinän, mikä on peräisin Arboretum Magnolian taimimyynnistä.

 Nurkkauksen ehdoton valopilkku on hurjasti kasvanut kuunlilja 'Francee' yhdessä valkoisen jaloangervon ja jättipoimulehden kera. Naapurin puolelta kasvuston sekaan pyrkii varsin innokkaasti vuohenputki.

Tupastiarellan yritys numero kolme tai neljä menossa. Aikaisimmissa puutarhoissa se on jäänyt yhden kesän iloksi, vaikka kasvupaikka on ollut tarkoin harkittu. Pitäkää peukut pystyssä jos se nyt sattuisi talvehtia!

Penkit saivat toissaviikolla mustaksi sävytetyt puureunukset rajaamaan istutusalueita. Harmittelin jo tänään, kun alueet ovat nyt sen kokoisia mitä ovat ja laajennukset jää tekemättä. Tämän puutarhurin saa hulluksi, kun asettaa rajat joista ei voi lipsua. ;)

Pikkupihlaja-angervo 'Sem'

 Keväällä uudistettu kasvimaa näyttää lupaavalta  - tomaatit kasvavat viime vuoden tapaan muoviruukuissa ja lavan kauluksessa kasvaa Rainbow-puutarhamullassa salaattia, porkkanaa ja kurkkua, sekä yksi mätäs ruohosipulia. Herneitä, tilliä ja kuukausi-sekä parvekemansikkaa kasvaa ruukuissa.

Toissaviikon lauantaina  kylvetty nurmikko vihertää ja sen kasvun seuraaminen on ollut hyvin jännittävää. Uusi pieni nurmikko on söpöä! Nurmikon uusimisesta voit lukea tästä.

Sinivuokkoretkellä

Käväistiin tuossa reilu pari viikkoa takaperin sinivuokkoretkellä.

Pieni ihminen ei voi edelleenkään mitenkään käsittää sitä sinivuokkomerta, mitä täällä Etelä-Suomessa on. Yhtään luonnonvaraista sinivuokkoa en ole aikaisemmin nähnyt, ennen kuin muutin tänne Vihtiin. Ymmärtääköhän kaikki täällä asuvat edes, että miten paljon heitä on siunattu näin kauniilla kasveilla? Sinivuokkoa sinivuokon perään, ja vielä tuolla, täällä...  tiedä edes minne töppösensä laittaa. Kotipuutarhassa sinivuokko ilahduttaa, mutta luonnossa sen näkeminen on aivan eri juttu.

Sinisten joukosta löytyi se yksi Oikea - valkoinen sinivuokko. Voi miten hykerryksissäni olin nähdessäni ensimmäisen valkoisen muodon ja se oli ainokainen.

Toivottavasti kukaan ei nyt käy sitä kuokkimassa puutarhaansa, sillä tämä kuuluu luontoon. Paasaan kyllä aina siitä, ettei näitä luonnonvaraisten kasvien hienoja muotoja saa siirtää kotipihaan, mutta niin se vaan on.

Lähistöllä kasvoi massoittain sinisiä..

 .. ja sitten edellisten välimuotoja - vaaleanvioletteja.  Mitä kaikkea versiota löytyykään, jos nämä kasvit saavat vain rauhassa elellä elojaan.

Oikein mukavaa Vappua! Vappusää on täällä se perinteinen - sataa räntää. ;)

Sunnuntai Partapuutarhassa

Valkokullero 'New Moon',

Sunnuntaina heräilin useaan kertaan sateen kauniiseen rummutukseen. Päivä pysyi kosteana ja sumuisena, mutta kasvit saavat tarvitsemaansa kosteutta. Kylmä tuuli on puhaltanut ja puhkunut kuivattaen ja välillä lämpötila on kohonnut, mutta vettä on kaivattu kovasti. Ja mikä mainio hetki lannoittaa uuteen kauteen heräilevää pientä puutarhaa.

Kasviystäviä on "löytynyt" lisää. Mukavaa tarkastella näinkin pienessä mittakaavassa kevään edistymistä. Viime keväänä purkeissa sädehtineet Tete-narsissitkin ovat nousseet ja kohta keltaiset kukat tervehtivät aurinkoa.

Narcissus Tete-a-Tete

Jippo tuumailee tulevan kesän kujeita

Sinivuokko

Partapuutarhasta löytyy myös useita vaalea- ja valkokukkaisia - siperiankurjenmiekka 'Mrs Rowe', valkoinen metsäkurjenpolvi ja aitoukonhattu. Kuvateksteistä pääset katsomaan kasveja täydessä loistossa.  Jotenkin vielä puutarha tuntuu autiolta, mutta näitäkin saisi jo hieman jakaa.

Iris sibirica 'Mrs Rowe'

Aconitum napellus 'Album'

Geranium sylvaticum 'Alba'

Heisiangervo 'Amber Jubilee'

Ukkolaukatkin ovat kaikki nousseet ja ovat niin terhakkoina. Viime vuonnakin ne nousivat kovaa vauhtia, mutta eräät istuivat niiden päälle..

Ukkolaukka ja tuoksukurjenpolvi

Imikkä

Lannoitteeksi oli "valikoitunut" kastunut Biolanin istutuspanos, minkä sain töistä hyvin edukkaasti.

Istutuspanokset ovat kyllä käteviä pensaiden ja puiden lannoittamiseen istutuksen yhteydessä tai vanhemmille puuvartisille - yksi panos marja- tai koristepensaille ja kaksi puille. Lannoitus on tehty äärettömän helppoksi ja kasvuvoimaa panoksista riittää koko kasvukaudeksi. Panos tai pikari kaivetaan maahan puun/pensaan alustalle ja kastellaan. 

Kuvan nappasin töissä kuivasta ja myyntikuntoisesta pakkauksesta. Periaatteessa tästä voisi tehdä DIY-projektin tyhjistä vessapaperi- tai talouspaperihylsyistä ja luonnonlannoitteesta.



Osittain kastuneen lannoitteen panoksista karistelin astiaan ja levitin istutusalueille ja sekoittelin multaan ja jätin sateen hoitamaan lopun hommasta. Siellä ne lannoitteet nyt imeytyvät kasvien tarpeisiin.

Tulevaisuudessa häämöttää aitojen ja nurmikon uusiminen sekä kivikäytävän uudelleenlatominen. Lavankaulan mallailin vanhan pienen kasvimaan paikalle, millä nostetaan kasvualustan paksuutta ja ehkä pienempi puutarhuri ei istu kasvimaalla.

Mullaksi valikoitui S-Ryhmän uutuus Rainbow-puutarhamulta, mikä on peruslannoitetua ja kalkittua, sekä kotimaista Tikalan Oy:n valmistamaa. Tikalan valmistaa mm. multatuotteita Bernerin GreenCare-merkille jos oikein ymmärsin.