Pelastuspenkki

Tuomen alla tai paremminkin entisen tuomen kasvupaikalla kasvaa iloisesti monenlaista. Tämä on lähinnä toiminut kasvien pelastuspaikkana eikä siinä erityisemmin ole mitään väri- tai kasviteemaa. Hauska huomata, miten kaunis lopputuloksesta silti tuli, vaikka pieneen alueeseen on tungettu käsistä taimia pulskistumaan ja odottamaan siirtoa muualle. 

Vähän joka vuosi alueelta siirrän muualle kasveja ja vastaavasti tuon niitä tähän kasvamaan jos huomaan, että joku kasvi ei kasvupaikallaan viihdy. Tässä muhevassa hiekkaisessa multamaassa viihtyy lähes kaikki kasvit.

Penkin alussa kasvaa ehkä kaunein idänkurjenpolvi, nimeltään 'Derrick Cook'. Se on hyvin elinvoimainen ja kasvutavaltaan aika rento. Kukkien sävy mainitaan lähteissä valkoiseksi, mutta kukat ei ole täysin puhtaanvalkoiset vaan niiissä on  aavistuksen vaaleanpunainen sävy ja niissä on violetti suonitus.

Sattumalta penkkiin oli ilmestynyt juuri oikean sävyinen akileijantaimi ja tänä vuonna se kukki ensimmäistä kertaa. Se sointuu täydellisesti idänkurjenpolven ja taustalla kasvavan vaaleanpunaisen puna-ailakin sävyihin. Luontoäiti on kyllä taitavin kasviyhdistelijä.

Akileijan taustalla kasvaa myös viiruhelven tummempi muoto ja palavarakkaus.

Puna-ailakit kasvavat myös tässä talon nurkilla muodostaen suurempia kasvustoja ja olen niiden antanut levitä. Viime kesänä bongasin vaaleanpunaisen puna-ailakin ja sen siirsin äkkiä talteen tähän penkkiin. Voi miten herkkän näköinen ja kaunis se on! Pidän kovasti ailakkien ja käenkukkien kukkien muodosta ja nupuista.

Myöskin viime kesänä luulin siirtäväni tähän turvaan vaaleanpunakukkaista rentoakankaalta, mutta sepäs olikin sitten sinistä. Hauskasti se kuitenkin sopii tunturipoimulehde, kultatesma-heinän ja taustalla kasvavien himalajanesikoiden lomaan. Mietin vielä siirränkö tähän kuitenkin sitä vaaleanpunakukkaista.

Tunturipoimulehti muodostaa matalia mättäitä ja se on kiva täydennyskasi värikkäiden kasvien kaveriksi, eikä se tosiaan kasvakaan tuota suuremmas. Poimulehden taustalla kasvaa kahta eriväristä viiruhelpeä - taustan vaaleanpi on kasvanut jo suuren mättään ja ajatuksena olisi syksyllä nostaa ja purkittaa. Etualan tummempivartisempi on aavistuksen matalakasvuisempi ja maltillisempi leviäjä, joskin viiruhelpi sekin on ja myös sen kohtalo on päästä purkkeihin asumaan. Se on tässä penkissä lihonut pienestä alusta jaettavan kokoiseksi parissa vuodessa.

Kasvien taustalla on puulaatikko missä on kuivanpaikan kasveja, kuten kähäräpietaryrttiä ja korkeampaa keltakukkaista maksaruohoa.

Piippoja

Jättipoimulehti on yksi
aikaisimmista kasvuunlähtijöistä.

Täällä Länsi-Uudellamaalla Vihdissä on lumet sulaneet pieni tovi sitten. Parina päivänä on ollut tosi lämmintä, että ihan kuuma tuli, mutta nyt taas viileämpää.  Pihan yleisilme on mustanruskea, mutta satunnaisia vihreitä ja punaisia piippoja on havaittavissa jos oikein tarkasti penkkejä katselee. Kasvu on vielä maltillista ja iso osa kasveista odottelee vielä kasvupyrähdystä.

Rivitalopihamme heräilee kevääseen hitaasti siitäkin syystä, kun karvaiset koirantassut ovat tampanneet koko talven pihaa. Koko talven koirapojilla on ollut hauskat lumileikit, mutta kasvien tarpeeksi kasvettua leikkirieha keskittyy nurmikolle. Harmittavasti krookuksia ja muita kevätsipulikasveja on turha kasvatella, kun niiden päälle aina joku istahtaa. Perennat kestävät paremmin koirien touhuja.

Haravoin pihan ja enimmät lehdet penkistä, mutta varsinainen kevätsiivous saa vielä odotella inspiraatiota ja lämmintä päivää. Vilu voi vielä kasveille tulla ja vanhat kasvustot hieman suojaa uutta ja herkkää uutta kasvustoa kylmältä ja erityisesti karvaisilta tassuilta, jotka eivät vielä osaa kasveja varoa tässä vaiheessa.

Valkovihreäkirjavan maksaruohon lehtien
ulkopinnoilla on hieman punaa

Pikku-pihlaja-angervot lehdet ovat
aluksi räiskyvän punaiset

Valkoinen aitoukonhattu on valmiina
nopeaan kasvuun.

Kuunkeltainen kullero on kasvanut jo mukavankokoiseksi mättääksi. Vähän jo himottaisi jakaa.

Tummalehtinen kurjenpolvi on sekin räiskyvän punainen vielä tässä vaiheessa.

Kevätkaihonkukka

Kevätistutuksiin viime keväänä ostettu helmililja pinnistää maasta.

Piikkiaraliassa on häivähdys vihreää
ja muurahainen.

Sinivuokko sai lämpimän turkin ylleen. :)

Partapuutarhan kevättä

Heisiangervo 'Amber Jubilee'

Kullero 'New Moon'

Valkoinen ukonhattu

 Kotkansiivet on hieman eri vaiheissa riippuen kasvupaikasta.

Kuunliljan piippoja

Kuunlilja

Pikkupihlaja-angervo 'Sem'

Helmililja

Kirjavalehtinen maksaruoho

Jättipoimulehti

Alppikärhössäkin on jo nuppuja

Kevätpuuhia rivaripihassa

Kasvu on kiihkeimmillään ja oli mukava lämmin päivä puuhastella - jakaa, kitkeä ja rapsutella multaa. Kevät on ollut kasveille hellä eikä kylmiä jaksoja juuri ole ollut joten halloja ei ole tarvinnut pelätä. Kasvit ovat saaneet rauhassa kasvaa ja nopeastipa ovat suureksi kasvaneet.

Pieneen rivaripihaan haluttiin jotain marjakasvejakin ja kun tila on niin rajattua niin vain ne parhaimmat pääsevät. Karviaisista valikoitui 'Lepaan Punainen' ja rungollinen mustaherukka. Ei voi kyllin kiittää, heitä jotka keksivät kasvattaa herukoita rungolliseksi, kun tavallinen pensas on täysikasvuisenaan parin neliön kokoinen ja rungollinen versio mahtuu hyvin pieneen tilaan ja tuo kaivattua korkeutta.

Naapurin puolelta rönsyää vuohenputkea ja näin keväällä yritän kaivaa juuret mahdollisimman kokonaisina etteivät pääsisi leviämään kasvustojen sekaan. Näitä juuria kun katsoo, niin on kyllä tehokas kasvi leviämään ja jokaisesta pienestäkin katkenneesta palasta kasvaa uusi kasvi.

Kottikärryllinen tuli talven aikana kuolleita kasveja - yläkuvan tummakurjenpolvet, hakuropaju, vaaleanpunainen lumimarja, pari liian myöhään istutettua keijuangervoa, kirjavalehtinen happomarja...

Tuoksuvat ja peittävät tuoksukurjenpolvet muuttuvat keskeltä risukkoiseksi muutaman vuoden päästä istutuksesta. Valkokukkainen tuoksukurjenpolvi tarvitsi jakamista ja pintajuurisena se on helppo kaivaa ylös ja jakopuuhaa siivittää omaan nenuun hieman imelä tuoksu.

Juuret ovat paksuja ja kiemurtelevia, ja ylösnostettu juurakko näyttää hieman vaativalta, mutta saksien kanssa leikkaan juuret pieniin nippuhin. Jokaisessa alussa on hyvässä kasvussa olevia lehtiä ja juuret leikkaan 5-10cm mittaiseksi. Nipussa on noin viisi alkua ja istutan ne nippuina, joten niistä saa äkkiä ison taimen. Avojuuriniput tarvitsevat paljon kastelua ennen juurtumista joten kastelusta on huolehdittava, ja katteella voi edesauttaa juurtumista.