Tytön huone

Syyskuun lopulla tein eskarilaisen huoneeseen perusteellisen siivouksen ja samalla kävin läpi kaikki lelut ja tavarat. Huone on pysynyt melko hyvässä järjestyksessä ja kevätsiivous kesti paljon lyhyemmän ajan, kuin pojan huoneen kanssa. Lelut oikeille paikoilleen, ikkunan pesu ja legokaapin siivous. Samalla katsottiin, löytyykö jotain leluja, joita voisi laittaa eteenpäin. Aika nihkeää oli. Jotain kuitenkin sain laittaa pois ja pari juttua poistin ihan omalla luvalla.

Huone on taas siisti ja ihanaa on, kun ikkunasta näkee kunnolla ulos.



 


Kovinkaan paljon uutta ei huoneeseen tullut. Huonekalutkin pysyivät samoilla paikoilla. Ainoastaan komerossa ollut pinkki pehmoleluarkku siirrettiin huoneen puolelle. Sen päälle laitettiin nukkekoti siinä toivossa, että sillä leikittäisi nyt enemmän kuin sen ollessa lattialla. Ehkä pientä nukkekodilla leikkimisen lisääntymistä on havaittavissa.

Lipaston päälle toin pari huonekasvia, koska tyttö oli itselleen sellaisia toivonut. Minä taidan toistaiseksi hoitaa kastelemisen, mutta jossain vaiheessa eskarilainen saa itse ottaa vastun omista kukistaan.

Myös parin vuoden takainen synttärikoristeeksi tehty pallonauha laitettiin koristamaan huonetta. Koska se on niin ihana. Samoin sängyn päädyn halloweenvalot vaihdettiin samaisen vuoden synttärikoristeviirinauhaan.

Lapsien huoneiden oviin ollaan kiinnitetty heidän saamiaan synttärikortteja. Koululaiselle tuli nyt magneettitaulu, minne laitettiin kortit, mutta eskarilaisen huoneessa kortit saavat edelleen olla ovessa. Siistittiin siitä pois huonosti kiinni olevia ja laitettiin kokonaan uudet tilalle. Tyttö valitsi korteista kaikki kivoimmat ja ihanimmat. Yllättäen kaikissa korteissa, jotka tulivat valituiksi, oli kissan kuva.

Yhden uuden koristetyynynpäällisen ompelin. Keltaisesta leijonakuvioisesta kankaasta. Samalla laitettiin tuolille istumaan tytön mummon vanha nukke. Se tuntuikin olevan aika tärkeä. Ainakin siitä päätellen, että se otetaan usein katselemaan kun eskarilainen leikkii tai piirtää.

Lapsen omia askarteluja ja piirrustuksia laitettiin myös enemmän näkyville. Sellaisia kivoja, joista tyttö itse tykkää eniten. Kuten vaikka hamahelmijuttuja, eskarissa tehty sieni ja kananmunakennosta askarreltu pääsiäiskana.

 

 





Komerossa on yksi hylly tullut alas, koska siellä kiipeiltiin. Se pitää vielä korjata ja sitten saadaan komerokin kunnolla järjestykseen. Lapsen kultaisille hiihtäjäpatsaille pitää myös kehittää joku seinähylly. Yksi vaihtoehto minulla jo oli, mutta se oli hankala ja iso. Olkoon nyt patsaat lipaston päällä niin kauan kun löydän alakerran sekamelskasta sen pienen seinähyllyn, johon nuo kaksi hyvin mahtuvat. Ja ehkä jopa se kolmaskin.

Noiden lisäksi huoneeseen on hankittava viimeistään ensi syksyksi kunnollinen pöytävalaisin. Sekä askarreltava roskakori. Muuten on kaikki kunnossa.

Koululaisen huone

'Mä olen tyhjentänyt pojan huoneen komeron. Nyt olisi hyvä hetki remontoida se.'

Yllätin miehen eräänä päivänä iloisesti ylhäällä olevalla ilmoitusluontoisella asialla. Talomme yläkerran viimeinen koskematon paikka, lapsen huoneen komero, on ollut jo pitkään tarkoitus remontoida. Aloittaminen on aina vaikeaa, mutta nyt on komero jo sähköjä vaille valmis. Samalla olen supersiivonnut huoneen ja käynyt läpi joka ikisen tavaran ja lelun, lajitellut niitä poistoon, kerännyt kassikaupalla roskia, paperia ja pahvia lelujen seasta ja puunannut huoneen muutenkin. Pieniä juttuja siellä pitää vielä tehdä, mutta nyt on siistiä, on ollut jo pari viikkoa.



Aku Ankan taskukirjoille pitää vielä tehdä seinälle jonkinlainen hylly, toistaiseksi suurin osa niistä on pinossa jakkaran päällä. Myös ovistopparina toimiva pöllö pitää uusia, koska tuo nykyinen on alkanut vuotamaan täytteenä olevia herneitä lattialle. Ja uusi päiväpeitto on ostoslistalla, silläkään ei ole mikään kiire, kunhan sopiva osuu kohdalle. Tietty minä haluaisin vaihtaa huoneen tapetit, mutta koska poika on tyytyväinen näihin nyt oleviin, tyydyn odottelemaan sitä hetkeä, kun minulta pyydetään uudet tapetit. 

Hiukan järjestelin huonekaluja uudelleen. Kovin isoa muutosta ei pysty tekemään, koska sängylle ei oikeastaan ole muuta mahdollista paikkaa kuin tuo missä se on. Koulupöytä on jälleen ikkunan edessä ja se on ainakin kissoille ja kukille mieleinen juttu. 

Koska vihdoinkin päästiin eroon kissojen rikkomasta automatosta, oli käytävä matto-ostoksilla. Huoneessa oli väliaikaisesti jokusen päivän ajan mummon kutoma vanha pikkumatto. Koska se on aika rispaantunut, en pitänyt sitä oikein sopivana vaihtoehtona lapsen huoneeseen. Lahden torilta kävin pojan kanssa ostamassa kotikutoisen räsymaton lattialle. Juuri sopivan kokoisen eikä hintaakaan tällä matolla ollut juuri mitään.

Maton lisäksi uutta huoneessa on vanhoista verhoista uudelleen ommelltu verhokappa. Myös tuolin päällystin uudelleen pojan valitsemalla vanhalla kankaalla.

Hankalat ja sotkevat liitutaululiidut heitin pois ja ostin tilalle liitutaulutussit. Sen jälkeen liitutaulumaalilla maalattu komeron ovi onkin saanut pikku hiljaa runsaasti uutta kuvitusta. Tussit on kyllä paljon kätevämmät kuin liidut.

Uutta huoneessa on myös aaltopeltipalanen muistitauluna ja isompi naulakko. Naulakko olikin hyvä ratkaisu repulle ja muille kasseille ja muistitaulukin on jo täynnä kortteja.

Huoneeseen laitettiin pieni emaliastia sitä varten, että minä voin siivotessa ja imuroidessa ja muutenkin laittaa siihen lattialta ja muualta löytyneitä lapsen tavaroita. Ollaan sovittu, että poika tyhjentää siitä tavarat vähintään kerran viikossa oikeille paikoilleen. Toimii ainakin vielä. Samoin sovittiin, että lapsi huolehtii itse oman roskiksen tyhjentämisen ja roskien lajittelun kerran viikossa. Vielä ei roskista ole tyhjennetty, mutta olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että huoneessa on roskis ja ne roskat ovat menneet siinne eikä enää lejujen joukkoon. Tai sänkyyn.

Ollaan tyytyväisiä uuteen siistiin huoneeseen ja uuteen järjestykseen. Ja kohta kun komeron remontti on valmis, saadaan lapsen vaatteetkin vihoidoin sinne minne ne olen jo pitkään halunnut.


 

 

Valaisin ja viirinauha

Eskarilaisen huoneeseen on ilmestynyt pari uutta tärkeää juttua. Uusi kattovalaisin ja viirinauha.

Kattovalaisin meni vaihtoon, koska se edellinen oli ruma ja valaisi huonosti. Tietty tehokkaampi lamppu siihen rumaan valaisimeen olisi ollut aika hyvä vaihtoehto, mutta koska meillä oli jo Tyynelle tiedossa uusi valaisin niin vaihtoon meni.



Uuusi valaisin on minun vanhempien vanha olohuoneen kristallikruunu. Se oli aivan järkyttävän likainen, pölyinen ja rasvainen. Mies putsasi rungon jollain myrkyllä, minä liotin kristallit puhtaaksi tiskiainevedessä. Puhdistamisen jälkeen spraymaalasin rungon Tyynen valitsemalla värillä. Montana Colors spraymaalia kului kokonainen purkki, mutta se riitti hyvään ja peittävään lopputulokseen. Toistaiseksi valaisimeen en laittanut kaikkia kristalleja, mutta voi olla, että lisään loputkin jossain vaiheessa. Ainakin uloimpaan reunaan. Mutta noinkin on ihan hyvä.




Toinen tuiki tarpeellinen esine tytön huoneessa on viirinauha. Virkkailin sen jämälangoista ja lisäsin vielä koristeeksi helmet. Vähän olisin voinut paremmin höryttää, mutta oli niin kiire saada seinälle, etten malttanut. Valmiista osistahan tulee kolmioita, höyryttäessä venytin hiukan tuota kärkeä, että sain enemmän viirimäisen muodon.



Viirinauhan osat on virkattu isoäidin neliön tyyliin, kulmia on tässä vain kolme. Ja viimeiseksi kerrokseksi on virkattu viirien yhdistämisen yhteydessä kiinteitä silmukoita. Jälleen kerran piirsin hassun kaavion virkkauksesta myöhempää tarvetta varten. Toivottavasti tästä on iloa myös jollekin toiselle, vaikkei se aivan oppikirjan mukainen olekaan.




Nyt on eskarilaisen huoneessa muutamia uusia kivoja juttua. Vielä kun saisin aikaiseksi ommella ne tyynynpäälliset. Kuvassa sänky on tytön itsensä petaama ja sen jotenkin näkee. En viitsi oikoa, vaikka joskus mieli teksisi. On kuitenkin kiva, että petaa jo useimmiten sänkynsä itse ja vielä jopa ilman erillistä kehoitusta. 

Tuoli aristokattiasussa

Tyynen huoneen tuoli tulikin päällystettyä odotettua nopeammin. Oikein hämmästyin itsekin tätä vauhtia. Kuten jo tuossa edellisessä postauksessa kirjoitin, tuoli vaatisi perusteellisen entisöinnin ja sellaisen voisin tehdä entisöintikurssilla. Mutta koska nyt en ollut kurssilla, eikä minulla ole vaadittavaa tietoa eikä taitoa, tyydyin vain ompelemaan kankaisen kuoren tuoliin.

Mutta tällainen oli tuolin edellinen kuorrute. Senkin olen itse joskus ommellut. Hyvin huomaa tuosta istuinosasta, että kangas valuu edessä, koska tuoli ei ole ryhdikäs. Sen lisäksi tuolin selkänojan takana käynyt kissan kynsi muutaman kerran. Eli uudistus tuli tarpeeseen.



Uuden kankaan ostin jo vuosi sitten nettikirpputorilta. Kangas oli edellisessä elämässään verhot, mutta on sen verran tukevaa puuvillaa, että uskalsin sillä tuolin päällystää. Vaikkei nuo Disney-kankaat ole mitenkään sydäntä lähellä, tämä oli sellainen, josta tykkään. Värimaailma ja kissat. Eikä ole uutta Disneytä vaan 70-luvun. Ja tietty silläkin oli ostopäätökseen osuutensa, että tuo Aristokatit-elokuva on Tyynen suosikkileffa. Just vuosi sitten, kun kangaskin on ostettu, se oli ainoa elokuva mitä tyttö katsoi. Tosin meillä tuo elokuvavalikoimakaan ei kovin suuri ole. Silti. Aristokatit on edelleen se juttu.



Tällainen tuolista sitten tuli. Ei mitenkään taidokkaasti tehty, mutta välttää meille. Huomasin, että suurin syy siihen, etten viitsinyt mitenkään pingottaa tämän kanssa on juurikin se, että tuoli ei ole muuten kunnossa ja vuoraus menee uusiksi piakkoin joka tapauksessa. Mutta nyt mennään ainakin vuosi aristokateilla. Miau.

Tytön huone

Syyskuun lopulla muutaman viikon aikana siivosin ja järjestelin perusteellisesti Tyynen huoneen. Huoneessa on pienen pieni vaatehuone, joka oli täynnä minun ja miehen vaatteita, lasten kausivaatteita, lakanoita, verhoja, kenkiä ja ties mitä muutakin. Sen tyhjentäminen oli siivouksen suurin urakka. Varsinkin kun mikään ei ollut järjestyksessä. Nyt minun ja miehen vaatteita ja kausivaatteita lojuu kasoina muissa huoneissa, koska toinen vaatehuone ei ole vielä valmis. Mutta Tyynen komero on nyt siisti ja tytön vaatteet saatiin vihdoinkin sinne, minne ne oli tarkoituskin laittaa.

Samalla kävin läpi kaikki lelut ja laatikot. Eräänkin laatikon perusteelliseen lajitteluun kului kaksi tuntia. Poistoon päätyi pahvilaatikollinen pahvia, puolen metrin pino paperia, kaksi pussillista roskia ja laatikollinen leluja kierrätykseen. Niistä käytiin kyllä pitkät keskustelut, mutta lopulta Tyyne antoi periksi - barbit poistoon, kun niillä ei ikinä leikitä. Muut barbit paitsi Monster Hight.

Nyt on yhdessä laatikossa nukkekodin tavarat, yhdessä värityskirjat ja vihkot, yhdessä nuken tarvikkeet ja mitä nyt missäkin. Kaikki järjestyksessä. Ainakin hetken on siistiä.

Huonekaluja en uudelleenjärjestänyt, koska niitä ei pienessä huoneessa oikein saa muulla tavoin. Tai ehkä saisi, mutta ei järkevän näköisesti. Yöpöydäksi toin tuvasta lokerikon ja paremman tuolin pöydän ääreen.

Vielä on jotakin pientä tekemistä jäljellä. Pari koristetyynynpäällistä pitää vielä ommella. Samoin sohvatuolin aion päällystää. Ja kattovalaisin menee vaihtoon kunhan saan uuden ensin maalattua. Ja kai ikkunankin voisi pestä.




Ylempi kuva on otettu ennen huoneen siivoamista. Siinä näkyy vielä vuodekatos, joka laitettiin kirpputorilaatikkoon. Verhot on vaihdettu ja vanha lasten keinutuoli palautettu Tyynen huoneeseen. Ylemmässä kuvassa näkyy hyvin sängyssä oleva korkea keko pehmoleluja. Ne laitettiin kaikki isoon arkkuun vaatehuoneeseen ja sovittiin, että pidetään siinä sängyssä korkeintaan kymmentä. Hyvin on toiminut ainakin näin alkuun. Sama kissa nukkuu suunnilleen samassa kohdassa edelleen siivoamisen jälkeenkin. Taitaa olla siellä tälläkin hetkellä.





Unisieppari roikkuu nyt siinä, missä ennen oli vuodekatos. Kaikki pupuvalaisimet saatiin mahtumaan yöpöydälle.




Aikaisemmin nurkassa oli vihreäreunuksinen kukkapeili, mutta tämä valkoinen sopii huoneeseen paremmin. Pallovalot viritettiin ikkunaan, koska vanhat keijukaisvalot hajosivat. Ostin jopa oman huonekasvin tytölle - huonekuusen.



Oveen teippaillaan kortteja ja askarteluja. Yritetään vaihtaa aina tuoreet tilalle, ettei tule liikaa.



Vuosi sitten maalasin ja tapetoin Tyynelle kaapin Legoja varten. Kukkatarrat laitettiin komeron oveen nyt. Niitä on kuusi, koska Tyyne on kuusi. Tammikuussa lisätään seitsemäs tarra.



Jo keväällä Tyyne ilmoitti, että haluaa nimipäivälahjaksi muumikannun, joka on täynnä karkkia. Hyvä toive. Emalinen Nipsu tuli ostettua jo juhannuksena Ahvenanmaalta. Karkit vasta nimipäivää edeltäneenä päivänä. Oma kannu saa olla omassa huoneessa.




Perintölipasto oli alun perin suunniteltu olemaan vain väliaikainen huonekalu tytön huoneessa. Siihen mahtuu kuitenkin niin paljon leluja ja tavaroita sisälle, että päätettiin jättää se tuonne nyt ainakin toistaiseksi. Nurkassa olevaa tuoliakin pyörittelin vaikka minne, mutta kun on pieni huone niin on pieni huone ja tuo oli ainoa edes vähänkin järkevä paikka sille. Tuoli vaatisi perusteellisen entisöinnin, mutta tällä kertaa aioin vain päällystää sen. Seuraavan kerran kun päällyskankaiden vaihto tulee ajankohtaiseksi, menen jonnekin kurssille, että saisin tuolin laitettua kokonaan kuntoon.

Jo melko suureksi kasvaneesta opetustaulukokoelmasta Tyynelle valittiin huoneeseen tietysti kissataulu.

Huoneesta tuli minun mielestä oikein sievä. Automatto ei lukeudu omiin suosikkeihin, mutta sitä toivottiin viime vuonna joulupukilta ja kyllähän se kovassa käytössä on. Suurin osa huonekaluista on kirpputorilta, nettikirpulta tai perittyjä. Yöpöytä ja legokaappi ovat ikealaisia uutena ostettuja, mutta kumpaakin on tuunattu maalaamalla, tapetilla ja uusilla vetimillä. Matot ovat uusia, samoin nukkekoti ja muutama lahjaksi saatu asia, mutta muuten taitaa kaikki kuvissa näkyvä olla jollakin tavalla jonkun vanhaa.

Asioita

Arki

Kaksi viikkoa ollaan eletty taas arkea, kun koulu alkoi. Olen iltaisin niin väsynyt, että nukahdan sohvalle. Joskus jo yhdeksältä. Viime viikolla yritin katsoa joka ilta boksille nauhoitettua Poirotia, mutta aina uni voitti. Viisi iltaa siinä meni. Keskimäärin parikymmentä minuuttia per ilta pysyin siis hereillä.

Niin paljon kun olenkin odottanut tätä omaa aikaa, jota ei melkein yhdeksään vuoteen ole juuri ollut, en osaakaan yhtäkkiä tehdä mitään. Ensimmäinen viikko meni täysin ihmetellessä. Viime viikolla istuin neljässä paikassa kahvilla, ei hullumpaa sekään. Tällä viikolla päätin ryhdistäytyä, mutta ei se ainakaan vielä näin maanantaina onnistunut.

Harmittaa sekin, kun blogipäivitykset ovat jääneet täysin tekemättä. Asioita olisi ollut ja on edelleenkin, mutta en nyt viitsi enää tänne laittaa kuvia kukista, jotka eivät enää kuki. Tämän asian kanssa on nyt tarkoitus vähän ryhistäytyä. Ahkerampaa bloggaamista luvassa.

Nivelreuma

Viime viikolla oli myös puolivuotiskatsastus reuman osalta. Siinä ei mitään ihmeellistä ilmennyt. Olin ekaa kertaa ikinä luuntiheysmittauksessa ja ainakaan vielä ei ole syytä huoleen. Seuraava luuntiheyskontrolli on 3 - 5 vuoden päästä. Lääkitys pysyi samana, vaikka hiukan toivoinkin taas pientä vähenemistä. Fysioterapeutti ei torunut kun en ole käyttänyt kaulatukea ja kerroin laiskanlaisesti jos ollenkaan tehneeni niskan kuminauhajumppaa. Sain jopa kehut rehellisyydestä. Seuraava käynti on taas yhdeksän kuukauden päästä. Sekin on jo jotain, ettei tarvitse puolen vuoden välein käydä.

Junasukat

Ystävä sai ihastuttavan pienen tytön, jolle olin jo keväällä neulonut sukat ja hankkinut helistimen. Vein ne viime viikolla.





Puutarha

Avoimet puutarhat -päivän jälkeen tuli melkoinen kyllästyminen koko aiheeseen. Jossain välissä jaksoin innostua suunnittelemaan istutusten muutoksia, mutta se innostus ei kauan kestänyt. Nyt olen taas saanut motivaation takaisin ja tehnyt vaikka minkälaisia suunntelmia. Ne toteutetaan ensi keväänä. Tällä hetkellä kukkivat hortensiat ja myöhäisemmät jaloangervot. Väriä on myös pihlajassa ja villaheidessä sekä muissa marjoissa.

Meillä oli omenapuu täynnä omenoita, mutta syötäväksi sieltä kelpasi vain muutama kappale. Viime vuonna äitienpäivälahjaksi saadussa pilariomenapuussa on sen sijaan kauniit sileät ja tasaiset omenat. Viisi kappaletta. Vielä odottelen hiukan aikaa ennen 'Punaisen helminauhan' maistamista. Onneksi olen parilta ystävältä saanut omenoita ja ollaan päästy herkuttelemaan välipalaompuilla, omenapiirakalla, omenapaistoksella ja omenapannukakulla.






Mustilan taimitori

Lauantaina käytiin ystävän kanssa Mustilan taimipäivällä. Etukäteen ei ollut ajatuksia mistään taimista ja olin päättänyt pysyä vaatimattomalla linjalla, mikä melkei toteutuikin. Muutama perenna löytyi taimipäivän myyjien myyntipisteistä. Mustilan omasta myymälästä tarttui sitten pari puuta (joita ei enää pitänyt meille ostaa ensimmäistäkään) ja ruusu. Mutta olin niin edullista, että olisi ollut hullua jättää ostamatta.

Oltiin jo etukäteen sovittu, että mennään kuuntelemaan hortensialuento. Se olikin kiinnostava. Etenkin luennon loppupuolella esitelty kesähortensia 'Bougie' sai meidät kummankin tärisemään innosta. Käytiin katsastamassa pensas livenä arboretumissa ja olihan se ihan älyttömän kaunis. Sovittiin, että jos jompi kumpi jossakin taimiliikkeessä törmää kyseiseen pensaaseen, ostaa saman tien kaksi, kummallekin omat. Tuo hortensia kun ei ole ihan se yleisin eikä siihen varmaan törmää kovinkaan monessa paikassa. Mutta voi mikä tuuri meillä kävi. Arboretumin vieressä sijaitsevassa puutarhamyymälässä oli kyseinen pensas myytävänä ja vieläpä juuri sopivasti kaksi kappaletta. Eipä siitä innostuksen tärinästä meinannut lopputa tulla, kun tuo ihana kasvi löytyi saman tien. Oman istutin tänään ja toivon, että sopivaan paikkaan.





Mökkiviikonloppu

Mustilasta suunnistin itseni suoraan mökille. Ei olla oltu siellä koko kesänä ja lapsille sekä heidän kaverilleen olin luvannut yhden mökkiviikonlopun. Se toteutettiin nyt. Oli kyllä mainio mökkeilykeli. Kova tuuli lauantaina ja sähkötkin katkesivat illalla, mutta uimassa lapset kävivät monta kertaa ja aurinko kuitenkin paistoi. Ja tuuli piti huolen siitä, ettei ollut ötököitä. Sunnuntaina olikin samanlainen kiva keli ilman sitä tuulta. Tosi mukava mökkiviikonloppu.





Koti

Jos on arjen alkaminen vienyt oman aikansa, oli myös viimeinen lomaviikko täynnä. Meillä käytiin ottamassa muutama kuva sisällä ja koti oli pakko saada senlaiseen kuntoon, ettei joka paikassa lojunut tavaroita. Viikko meni siivotessa ja järjestellessä. Mutta kerrankin on kesän jälkeinen puunaaminen tehty ajoissa eli pölyt on pyyhitty sieltäkin, mistä ne pyyhitään kerran vuodessa.