Etupiha ja kuisti

Eräänä melko aurinkoisena päivänä siivosin etupihan kukkapenkin ja kuistin syyskuntoon. Oli päässeet kukat kuistilla hiukan kuivahtamaan ja siihen oli kasaantunut pestäväksi lasten kuraisia kenkiäkin melkoinen kasa. Sen lisäksi omenapuun oksat taipuivat pihapolulla kulkevien päähän, kuten myös aronian oksat. Että tervetuloa vaan meille.



Kukkapenkistä leikkasin kaikki perennat, maksaruohoja lukuun ottamatta, pois ja niin on siistin näköistä. Omenapuun, aronian ja norjanangervon oksia leikkasin isolla kädellä. Omenapuu on joku villipuuihan pihapolun vieressä ja omenat ovat pahan makuisia. Niitä ei tule käytettyä ja harmittaakin, että juuri tämä puu tekee joka vuosi runsaan määrän omenoita, jotka kaikki heitetään pois. Toisaalta tällaista määrää ompuuja ei me pystyttäisi syömäänkään.

Muutaman pensaan siirsin etupihalta paremmalle paikalle ja suunnittelin jo ensi kesän siirtoja. Tämä kesä kun meni puutarhan kanssa ihan ohi, on ensi vuodeksi tosi paljon puuhaa ja tuskin maltan odottaa sitä kaikkea.

Nyt alkaa puutarha pikku hiljaa enemmän ja enemmän täyttyä kauniista syksyn väreistä. Aronia vielä aloittelee värjäytymistään, kuten myös pilvikirsikka. Katsurassa on tällä hetkellä keltaoranssi väritys ja lamoherukassa viininpunainen. Mustilanhortensiat näyttävät kauniilta hevoskastanjan seurassa.

 









Kuistin pikasiivosin tänä vuonna sen kummemmin miettimättä mitä laittaisin. Harmittaa kun omat kurpitsantaimet eivät keväällä lähteneet kasvamaan ja jäin ilman omia kurpitsoita. Kaksi olen raaskinut kaupasta ostaa ja ehkä vielä sijoitan rahat yhteen. Tykkään niistä tuossa kuistilla. Muuten mennään tutulla pari callunaa -linjalla. Ostin tänä vuonna kokeeksi sypressin. Tuskin se siinä elossa kauan on, mutta toivon, että olisi vaikka jouluun saakka. Ja jos ei, varastosta löytyy sopivan kokoinen ja näköinen pilakuusi tilalle. Kuten tyttömme näitä tekokukkia ja -kasveja kutsuu.

Löysin netistä kivan ohjeen virkatulle syyskranssille. Kovasti sellaisen haluaisin tuohon oveen, mutta on sen verran isotöinen, että ei taida tälle syksylle ehtiä. Kun on niin paljon noita muitakin käsityöjuttuja nyt menossa. Siispä tyydytään nyt syksyllä tuohon kärpässieneen.

Syysvalot viritin jo kuistille. Toiset piikkilankapalloon ja toiset ihan vain tuttuun tapaan roikkumaan toiseen tolppaan. Jouluvaloksi sitten lisätään valoverkko mustilanhortensiaan, mutta sen taidan laittaa paikoilleen vasta kun lehdet ovat pudonneet.

Nyt en ole oikein tyytyväinen tähän kuistin syysilmeeseen. Voi olla, että muutoksia tulee vielä ja isosti. Ainakin halloweenhämähäkinseitit jossain vaiheessa, mutta ehkä muutakin. Näyttää vaan jotenkin tyhjältä ja tylsältä. Liian vähän kurpitsoita ehkä?

Kesäloman viettoa

Lasten kesäloma alkaa lähennellä puolta väliä. Välillä tuntuu siltä, ettei olla tehty mitään, välillä taas siltä, että ollaan tehty vaikka ja mitä. Uimassa ollaan käyty jo monta kertaa, välillä vien itse, välillä vie naapuri, välillä mukana on naapurin lapset, välillä vain omat. Naapurin lapsia on ollut yökylässä, meidän lapsia naapurissa yökylässä. Koskaan ei tiedä montako lasta istuu ruokapöydässä - voi olla yksi tai viisi ja kaikkea siltä väliltä.

Ruokailut ovat muuttuneet tavallisiksi kesän epäsäännöllisiksi ota mitä sattuu -syömisiksi. Aamupala syödään yhdentoista aikaan, lounas kahdelta ja päivällinen kuudelta. Tai jotain sinne päin. Ja välipalaksi jäätelöä ja vesimelonia joka välissä. On ollut tosi kivaa tavallista kesän viettämistä.

Puutarhassa tuli vietettyä aika tiiviisti tuo viimeinen viikko ennen Avoimet puutarhat -päivää. Tai no se tuntui siltä. Joka päivä kello kolmen jälkeen, koska ne aamut venyivät ja oli muutakin harrastamista.

Eipä se pihamotivaatio siinä huhkiessa kuitenkaan kadonnut. Nyt olisi vuorostaan aikaa tehdä siellä niitä isompia juttuja, mihin ei se viime hetken kitkeminen antanut aikaa. Jotain olen jo aloittanutkin, niistä myöhemmin. En ihan meinaa pysyä kukinnan tahdissa näissä päivityksissä, mutta tällä hetkellä komeasti kukkivat ainakin lehtosinilatva ja kaunis punainen 'Tove Jansson' ruusu. Ja toki moni moni muukin, mutta näistä nyt löytyi kuvat.

 


Sisätiloissa hullun lailla siivoaminen ja järjesteleminen loppuivat sen jälkeen, kun kuvaaja oli käynyt. Toki melko siistinä olen yrittänyt paikat pitää. Nyt on taas vähän päässyt pyykkiä kertymään, mutta muuten kai on aika siistiä. Jos ei keittiön tiskivuoria lasketa mukaan tai pölypalloja lattioilla. Suunnitelmissa on keittiön raivaaminen tänään.

 
 


Kirpputorilla en ole kesällä käynyt yhtään kertaa. Mutta ystävältä tuli viesti romulavalta löytyneestä ompelukoneesta. Otatko? No otinko. Mielettömän ihana. Tuossa se nyt nököttää kuistilla koristeena. Pitää vielä miettiä sille parempi sijaintikohta tai sitten se saa jäädä kuistia kaunistamaan.



Viime viikonloppuna oli Avointen puutarhojen lisäksi toinenkin tapahtuma, mihin osallistuttiin. Mikkelissä oli lauantaina Oldtimer Run -harrasteajoneuvotapahtuma. Käytiin patsastelemassa vanhoja kulkuneuvoja. Tai lähinnä mies niitä katseli. Minä kiersin lasten kanssa elämäni onnettomimman romutorin tekemättä löydön löytöä ja sen jälkeen hengailtiin Visulahden portilla pokemonjahdissa.

Pokemoneja ollaankin metsästetty melko ahkerasti lasten kanssa koko loman ajan. Lähinnä tuon koululaisen. Lahden keskustassa on tullut käytyä tiheään, samoin Pikku-Vesijärvi ja Lahden satama sekä Lanupuisto on kierretty useasti loman aikana. Joskus meillä on mukana lapsen kavereita, joskus tavataan joku tuntematon pelaaja, joka hetken hengailee meidän kanssa ja joskus ollaan ihan kahdestaan. Satoi tai paistoi. Tämän harrastuksen kanssa on tullut vierailtua hautausmailla kesän aikana useammin kuin ehkä koko elämässä koskaan aikaisemmin.

 
 


Käsityöpuolella on ollut aika hiljaista, kuten yleensäkin kesäisin. Yhden mekon ompelin, se pitäisi kuvilla blogiin. Kesäsukkia olen neuloskellut muutaman kerroksen. Valmistunevat ensi kesäksi. Ei jaksa pingottaa.

Lankakauppa Pitsi & Palmikko järjesti kesäksi yhteisvirkkauksen, johon osallistuin. Viimeinen osa virkkauksesta on julkaistu jo kesäkuun puolella, minulla virkattu liivi on vielä kovin kesken. Mutta oma tavoite on saada virkkaus valmiiksi kummipojan rippijuhliin, jotka ovat heinäkuun lopussa. Kolme viikkoa aikaa, enköhän siinä ajassa ehdi.

Joulun aikaan

Joulu piti päivittää jo tapaninpäivän iltana, mutta kun ei jaksanut niin ei jaksanut. Jo kaksi viikkoa on meillä ollut tautia, joku enemmän kipeänä, mutta kukaan ei vähemmän. Eilen laitoin pari viestiä, että parempaan päin menossa, tänä aamuna oli kurkku taas kipeä. Tämä joulu oli siis tätä. Tautia.

Jouluna sentään jaksettiin pari kertaa syödä hyvin, mitään en leiponut, paitsi tortut aattoaamuna. Mies kävi lasten kanssa haudoilla. Lapsetkin lähtivät mukaan innostuneina koska Pokemon Go. Ja hautausmaillahan on tunnetusti paljon pokemoneja ja pokestoppeja. Pukki kävi tänäkin vuonna ja joulupuuroon laitettiin manteli.

Lahjaksi sain toivomani Ystävyys-lautasen ja Kastehelmituikkukuppikokoelmakin täydentyi yhdellä.

Siinä ne isoimmat. Joulukuusi ja koristeet otettiin pois jo heti tapaninpäivän jälkeen. Koskaan ei näin aikaisin ei olla kuusta heivattu, mutta tähänkin oli syynsä. Siitä myöhemmin. Jospa tästä taas bloggaustahtikin virkistyisi, tässä meidän joulua kuvina.






















Neljä vuotta sitten Tyynellä oli jouluaattona sama mekko, mikä tänä vuonna tunikan kokoisena oli päällä. Taisi olla viimeisiä kertoja kun vaate mahtuu vielä päälle. Siksi laitettiin se tänäkin vuonna jouluvaatteeksi.

Kurpitsat kuistilla

Halloween lähestyy ja kuisti on jo koristeltu teemaan sopivaksi. Perinteiset hämähäkinverkot on viritetty ja kurpitsat aseteltu. Ehkä vielä kaiverran jostain kurpitsasta lyhdyn, mutta toistaiseksi saavat olla vielä noin. Näiden jälkeen saakin sitten suoraan siirtyä joulukoristeisiin.

Kuistin syysasu

Siivosin kuistilta kesäkukat ja lehdettömät tomaatit pois jo aikoja sitten. Taisi olla peräti elokuun puolella. Kuistilta puuttuu edelleen kaiteet ja ikkuna- sekä ovismyygit, mutta ajattelin kuitenkin laittaa vähän syksyn ilmettä, vaikka nuo tuosta joutuukin varmaan vielä sivuun siirtämään. Puiset pihakalusteet on myös siirretty varastoon ja pienemmät metalliset tuotiin tilalle. Ne kun voivat olla siinä koko talven.

Ostin muutaman callunan ja niiden lisäksi siirsin kaikki kolme kurpitsaa kuistille. Ostin keväällä halloweenkurpitsan siemeniä. Harmittelin koko kesän, että kurpitsat ovat vihreitä, mutta ihan yhtäkkiä ne muutuivatkin keltaisiksi. Eivät ne nyt koolla ole pilattuja eivätkä etenkään ole pyöreitä, mutta väri on sentään se oikea kurpitsankeltainen.

Eräänä iltana sain ilahduttavan puhelun (vai oliko se viesti) ystävältä. Hänellä oli useita ylimääräisiä jättikokoisia kurpitsoita, jotka sain meille kotiintoimituksella. Voi että olen iloinen. Nyt on kurpitsoita koristeena ja ainakin noihin isoihin teen kaiverrukset. Eikä tarvitse mennä ostamaan niitä pieniä ja kalliita koristekurpitsoita.

Pari pelargonia on vielä kuistilla odottamassa sisälle pääsyä. Nyt en tiedä talvetanko ne autotallissa vai uskaltaisinko ottaa sisälle. Sisällä taitaa kuitenkin olla sen verran lämmin, että autotalli lienee sopivampi paikka. Siirretään ennen pakkasia.

Viime vuonna kuistin syysilme oli hiukan toisenlainen. Kurpitsat puuttuvat vielä noista kuvista, mutta suurin ero taitaa kuitenkin olla talon väri. Silloin oli valkoinen, nyt kurpitsankeltainen.