Oman puutarhan herkkuja juhannuspöytään

Näin juhannuksen aikaan puutarhamme tarjoaa jo monenlaisia herkkuja ruokapöytään. Ilmasipulin versoja, raparperia ja mangoldin sekä pinaatin pikkulehtiä olemme keränneet jo jonkin aikaa. Samoin monia yrttejä, kuten ruohosipulia, timjamia, minttuja ja mäkimeiramia, on piisannut jo moniin ruokiin ja ruohosipulia pakastimeenkin. Parsakausi sen sijaan alkaa meillä nyt olla jo loppusuoralla. Muutama päivä sitten korjasimme tämän vuoden ensimmäiset perunat ämpäristä ja tätä herkkua on luvassa lisää juhannuksena. Minulla onkin ollut tapana laittaa aina huhtikuussa ensimmäiset ämpäriperunat kasvamaan, jotta näin keskikesän juhlan aikaan saisimme lautaselle omia uusia perunoita.

Tämän kesän ensimmäiset omat uudet perunat

Omilla kesäsipuleillakin olemme päässeet taas jo herkuttelemaan. Olen muutamana viime vuonna laittanut istukassipulit sen verran tiheään, että osan sipuleista voimme käyttää harventamisen myötä juuri kesäsipulina. Lasten lavatarhasta innokkaat pikkupuutarhurit löysivät viimevuotisten kylvöjensä jäljiltä porkkanoita, jotka oli aika kerätä jo nyt, sillä heidän lavatarhansa uudistus on tarkoitus toteuttaa ihan lähipäivinä.

Harvennustaimien myötä pääsemme herkuttelemaan kesän mittaan myös pikkusipuleilla varsineen.

Lasten lavatarhasta löytyi jo napostelukokoisia porkkanoita. Omani sen sijaan ovat vielä paljon pienempiä.

 

Oikein hyvää juhannusta!

Vappuviikonlopun puutarhapuuhia

Vappuviikonloppuumme mahtui monenlaisen mukavan touhun lisäksi myös puutarhapuuhia. Kerroin jo aiemmin, että tarkoituksenamme olisi päivittää lasten leikkialuetta. Se olikin nyt koko perheen yhteisenä projektina, kun rakensimme lasten leikkimökin yhteyteen puumajan. Majan alueelle asensimme myös vaijeriliu'un. Majan alue jäi vielä vähän kesken, joten postailen siitä tarkemmin, kunhan se on kokonaan valmis.

Puumaja nousi leikkimökin viereen. Vanhin lapsistamme ruuvasi kaiteiden oksat ja karahkat paikoilleen ja nuorimmaiset toimivat apureina esimerkiksi ruuvien ja karahkojen kuljettamisessa.

Vaijeriliuku lähtee puumajan luota.

Lisäksi mies jatkoi uima-altaan perustusten kaivamista ja samalla saimme taas lisää maata maakellaria peittämään. Minulla taas työn alla oli loppujen puuvartisten kevätleikkaukset ja kukkapenkkien siistiminen. Olin viime viikolla kipeänä, minkä vuoksi nämä jäivätkin sitten lopulta viikonlopulle, vaikka olin aiemmin suunnitellut saavani tehtyä ne arki-iltoina töiden jälkeen. Myös esikasvattamieni taimien koulimista oli ohjelmassa. Kasvihuonettakin aloimme valmistella uutta kasvukautta varten, sillä todennäköisesti lähiaikoina pääsen taas siirtämään esikasvattamani taimet lämmittimen turvin sinne karaistumaan.

Uima-altaan kaivanto etenee sinnikkäästi. Tällä hetkellä kuopalla on kokoa jo noin 3x4.5m ja syvyyttä puolisen metriä.

Nuotiopaikan päivittäminenkin meillä oli tämän vuoden puutarhasuunnitelmissamme. Ensimmäinen askel tähän oli muurinpohjapannun hankkiminen, jolla vappuviikonloppuna paistoimme myös ensimmäiset muurinpohjaletut.

Muurinpohjalettujen paisto sujui sopivan lämpötilan löytymisen jälkeen hyvin, ja niistä tuleekin varmasti yksi suosikkikesäherkuistamme.

Ensi viikonloppuna meillä olisi suunnitelmissa käydä ensimmäistä kertaa talven jälkeen mökkipalstallamme kevätpuuhissa, sillä nyt sinnekin jo varmasti alkaa päästä autolla metsäteitä pitkin. Postailen palstankin kuulumisista sitten pitkän tauon jälkeen.

Hauskaa tiistaita!

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 8/8, lasten puutarha

Tänään on vuorossa viimeinen osa puutarhamme kehitystä seuraavassa postaussarjassa. Aiemmin esittelemäni etupiha, talon päädyt, terassi, kasvihuone ja hyötytarha, nuotiopaikka, metsäpuutarha ja tontin reuna löytyvät edellä olevista linkeistä. 

 

Kun muutimme tähän yhdeksän vuotta sitten, odotin viimeisilläni esikoistamme. Niinpä puutarhaa rakentaessamme olemme koko ajan huomioineet myös lasten näkökulman. Ensimmäisinä vuosina touhuamiseen riittivät nurmikenttä ja nuotiopaikan viereen tekemämme hiekkalaatikko, joka oli ahkerassa käytössä ja kätevällä paikalla nuotion ääressä istumista ajatellen.

 

Nuotiopaikkaa käytämme ympäri vuoden ja lapsetkin nauttivat elävän tulen ääressä istumisesta.

 
Keskimmäisen lapsemme tultua taaperoikään hankimme kuusi vuotta sitten leikkimökin keinujen ja liukumäen kera. Tässä yhdistelmässä on lisäksi pöytä ja penkit sekä pieni hiekkalaatikko. Maatrampoliini meille tuli vuonna 2016 ja upotimme sen tontin takaosaan, jossa se ei olisi aivan niin näkyvällä paikalla. Silloin jo nuorimmaisemmekin oli syntynyt, mutta ei toki vielä ollut pomppimisiässä.

 

Lasten Jungle Gym -mökki pääsi ensin nurmikentälle, jossa heidän on ollut hauska myös leikkiä ja pelata. Mökin alla on pöytä ja penkit sekä pieni, kannellinen hiekkalaatikko.

Lapsia ajatellen puutarhassamme kasvaa mm. Sydänpolun alueella metsämansikkaa, mesimarjaa ja jalomaarainta maanpeitekasvina, samoin Liljarinteen ja Buried Pot Gardenin luona reunuskasvina kuukausimansikkaa, joita lapset käyvät leikkiensä lomassa napostelemassa. Sydänpolulla alppiruusujen keskellä on marjojen popsimista varten Mansikkakivi, jolla voi istuskella herkkuja napsiessaan. Myös puutarhamme monet kiemurtelevat polut ovat lastemme mieleen. Nurmialuetta olemme käyttäneet niin telttailuun kuin erilaisiin pallo- ja pihapeleihinkin. Yksi frisbeegolf-korikin meiltä löytyy. 

 

Mansikkakivellä on hauska istuskella ja herkutella polun toisella puolella maanpeitekasvina kasvavilla metsämansikoilla, mesimarjoilla ja jalomaaraimilla.

Tähdenlennon polun huipulle tehty pajumaja on lapsista hauska oleskelupaikka, ja sieltä pääsee laskemaan rinnettä alas liukumäkeä pitkin. Viime vuonna lapset saivat myös oman hyötytarhansa mehiläistarhauksesta yli jääneisiin laatikoihin. 

 

Lasten hyötytarha on nuotiopaikan vieressä. Tänä vuonna tarha laajeni jo yhdellä vanhalla mehiläislaatikolla, johon tuli puutarhamansikan taimia.

Nyt 9-, 7- ja 5-vuotiaat lapsemme osallistuvat mielellään myös erilaisiin puutarhatöihin. Näistä mieluisimpia ovat kylvöt, kastelu ja sadonkorjuu, mutta myös kaivuu- ja kottikärräysapuna he tykkäävät olla. Lisäksi pienet rakentamis- ja nikkarointihommat ovat alkaneet kiinnostaa etenkin vanhinta lastamme. 

Tänä vuonna lasten puutarha on muutoksen alla, kun mökki siirtyi maatrampoliinin luo tontin takanurkkaan. Sinne on tarkoitus tehdä tänä kesänä mökin yhteyteen myös puumaja.

 

Lasten leikkimökki on nyt tonttimme toisessa takanurkassa maatrampoliinin luona. Puumajaprojekti on vielä alkuvaiheessa.

Elävältä pajumajalta lähtee liukumäki leikkimökille päin.

 Postailen lasten puutarhan uusista tuulista, kunhan puumajaprojektimme etenee!

Hauskaa loppuviikkoa!

Lukijan toive: Puutarhan eri alueiden kehitys, osa 7/8, tontin reuna

Olen jo useana viikkona kirjoitellut puutarhamme eri osien kehityksestä ja esitellyt etupihan, talon päätyjen, terassin, kasvihuoneen ja hyötytarhan, nuotiopaikan ja metsäpuutarhan kehitystä. Tänään vuorossa on tontin toinen reuna.

Tähän muuttaessamme tontin reuna-alue oli nurmikkoa, ja rakensimme isotuomipihlaja-aidan viereen lapsille leikkimökin. Kuten aiemmin kerroin, ostimme kunnalta lisää maata, jolloin tämä reunakaistalekin suureni pihlaja- ja koivuvaltaisella metsiköllä. Muutamia puita kaadoimme tontin tältäkin reunalta, samoin raivasimme ryteikköjä pois. Ensimmäinen istutusalue tontin tähän reunaan oli vuonna 2014 tehty Kohopenkki, jonka taakse tein mm. kanukoita sisältävän Varjoryhmän maastouttamaan niiden taakse vuonna 2016 upotettua maatrampoliinia.

Kohopenkki 6/2017, sen taustalla alvejuuret ja tuolloin vielä pienet kanukat ja niiden takana lasten maatrampoliini. Aiemmin alue oli pihlaja- ja koivuvaltaista metsikköä.

Kohopenkin innoittamana syntyi samantyylinen Porraspenkki v. 2017 . Aivan tontin reunaan mies nikkaroi myös köynnöskehikon, jossa kiipeilevät kiinanlaikkuköynnökset. Niistä nyt vuosien odottelun jälkeen saimme viime syksynä jo ensimmäisen kerran satoakin. Kiinanlaikkuköynnösten viereen tontin takaosaa kohden olen aivan reunaan istuttanut parin-kolmen viime vuoden aikana mm. punapajuangervon, mongolianvaahteran, tuijan yms. muita muualta puutarhasta lähtöpassin saaneita kasveja. Tarkoituksena olisi tehdä alueelle monilajinen, vähän aidannetyyppinenkin istutus, jota koristavat suuret luonnonkivet. Suurin osa kasveista onkin jo paikoillaan, myös suurimmat kivet on alueelle tuotu, mutta niiden asettelu on vielä kesken. 

Porraspenkki on tehty samaan tyyliin kuin oikeassa reunassa pilkottava Kohopenkkikin. Takana vasemmalla näkyvät kiinanlaikkuköynnösten kehikot. Kuva otettu 6/2020.

Viime kesänä tontin tästä reunasta nurmikon puoli sai uusia istutusalueita, kun teimme Rinnekaaren, Isokareen ja Pikkukaaren. Lasten leikkimökin siirsimme viime viikonloppuna nurmialueelta maatrampoliinin läheisyyteen, sillä sen entiselle paikalle, Iso- ja Pikkukaaren väliin on tänä kesänä suunnitelmissa kesäkeittiön rakentaminen. Tontin tämä reuna tuleekin muuttumaan jo kuluvan kasvukaudenkin aikana paljon. Tässä vielä pari ilmakuvaa alueelta:

Ilmakuva 6/2017. Tontin laidalla yläreunassa lasten mökki on jo paikoillaan, takaosassa näkyvät maatrampoliini ja sen vasemmalla puolella Kohopenkki ja Varjoryhmä. Porraspenkki vielä puuttuu.

Ilmakuva 7/2020. Koivujen latvusten takaa tontin takaosa ei näy, mutta mökin lähettyvillä erottuvat kuorikatteiset Iso-, Pikku- ja Rinnekaari. Tänä kesänä mökin tilalle olisi tarkoitus rakentaa kesäkeittiö.

Palailen kesän mittaan tämän alueen kuulumisiin, kunhan puutarhaprojektimme etenevät.:)

Kaikkea hyvää päivääsi!

Vapun puutarhahommia

Vappuviikonloppu kului meillä suurelta osin puutarhassa. Saimme paljon aikaiseksi, mutta toisaalta ehdimme myös istuskella nuotiopaikalla nauttimassa linnunlaulusta ja auringonpaisteesta. Välipalat söimme pihalla pikniktunnelmissa ja ystäväperhe kävi meillä makkaranpaistossa. Viikonlopun aikana Liljarinne sai uudet reunakivet, sillä edelliset olivat liian pienet ja tahtoivat hautautua hiekan alle. Nämä uudet kivet olivat itse asiassa siitä ystävällisten ihmisten pihasta haetusta satsista, josta postailin viime viikolla. Lisäksi laitoin reunakivet Kolmiopenkkiin, jossa niitä ei toisella sivulla aiemmin ollutkaan. Yleistä siistimistä, jänisverkkojen poistoa ja kukkapenkkien kitkemistä tein tässä samalla, mutta vielä osa penkeistä jäi koluamatta.

Liljarinteen uusi luonnonkivireunus

Myös Kolmiopenkki on nyt rajattu hiekkapolusta luonnonkivillä.

Suurin hommamme oli lasten leikkimökin siirtäminen tulevan kesäkeittiön tieltä toiseen paikkaan. Mökki piti purkaa useaan osaan, ja kuljettaa tontin perälle, jossa kokosimme koko komeuden taas uudestaan. Nurmikon poistamistakin ehdimme aloittaa kesäkeittiön perustuksia ajatellen.

Lasten leikkimökki purettuna osiin: etualalla terassi, jonka lattia pilkottaa kuvan vasemmassa reunassa, taustalla pöytä ja penkit, joista nousevien parrujen päällä itse mökki oli, niiden takana mökki ja oikeassa reunassa keinut.

Mökki oli niin painava, että se piti liuttaa lankuista tehtyjä "kiskoja" pitkin paikalleen tontin takaosaan. Reitti oli ahdas, mutta lopulta saimme kuin saimmekin sen perille. Muut osat jaksoimme kantaa paikalle. Mökki piti kiinnittää paikoilleen tolppien päälle rakennelman ollessa kyljellään, ja rakennelman pystyyn nostaminen oli haasteellista, sillä se oli niin painava. Lopulta sidoimme mökin liinoilla läheiseen pihlajaan ja tunkin ja liinojen avulla vähitellen hivuttamalla saimme painopisteen sen verran ylös, että jaksoimme työntää rakennelman pystyyn.

 

Myös ensimmäinen satsi ämpäriperunoita pääsi vappuviikonloppuna multiin. Lapset saivat kukin oman ämpärinsä hoivattavaksi. Viimeisenä askareena sunnuntai-iltana pystytimme vielä puutarhaportin tontin laidassa kulkevan liuskan alle. Toinen portti odottaa vielä kasaamista ja pystyttämistä Vehreälle Keitaalle talon nurkalle.

Puutarhaportti tuli liuskan alle tarjoamaan "sisäänkäynnin" puutarhaan. Nurmipolun vasemmalle puolelle jää Pikkukaari, oikealle Rinnekaari. Porttiin kiipeilemään aion istuttaa kärhöjä. Nyt portti jäi vielä vähän vinoon, sillä maa oli osin jäässä, emmekä saaneet upotettua kiinnityspiikkejä maahan kuin kymmenisen senttimetriä. Täytyykin suoristaa portti, kunhan maa on sulanut syvemmältäkin. Taustalla pilkottaa kesäkeittiön perustusten työmaa.

Miten sinun vappuviikonloppusi kului?

Mukavaa tiistaita!

Lukijan toive: Puutarhan eri osien kehitys, osa 5/8, nuotiopaikan alue

Tänään jatkan taas puutarhamme kehittymisen esittelyä. Aiemmin postasin jo etupihan, talon päätyjen, terassin sekä kasvihuoneen ja hyötytarhan alueen muutoksista. Nyt kurkistamme nuotiopaikan ympäristön kuulumisia.

 

Viime toukokuussa nuotiopaikan ympäristöä, etualalla Liljarinne. Nuotiopaikka pilkottaa kuvassa oikealla.

Tähän muuttaessamme nuotiopaikalla oli luonnonkivistä tehty tulisija valmiina ja sen ympärillä oli kivimursketta. Muutoin nuotiopaikan ympäristö oli nurmikkoa suurine koivuineen ja pihlajineen. Aluksi alueelta kaadettiin yksi iso koivu, jonka rungosta mies teki nuotiopaikan ympärille penkit 8-kulmion muotoon. Lisäksi rajasimme kivimurskealueen nurmikosta, jotta ne pysyisivät selvästi erillään. Nuotiopaikan takareunalle istutimme musta-, valko- ja punaherukoita Herukkakaareksi, joka rajaa nuotiopaikkaa metsäpuutarhan suuntaan. Vuonna 2016 istutimme nuotiopaikalle laskeutuvan rinteen yläosaan mm. kultaherukan, kirsikkasorvarinpensaan ja mongolianvaahteran rajaamaan aluetta talolle päin. Alueella on ollut jo pitkään myös lasten hiekkalaatikko suuren koivun juurella. Luonnonkivireunusteiset pohjattomat saavit pääsivät nuotiopaikan läheisyyteen tuomaan alueelle myös kukintaa. Toisessa kasvaa mm. päivänliljoja, toisessa taas sininen viinikärhö.  

Nuotiopaikalla on kahdeksankulmion muotoon asetetut koivusta tehdyt penkit. Takaosasta aluetta rajaa Herukkakaari.

 

Toisessa luonnonkivialtaassa kasvavat tarhapäivänliljat 'Stella d'Oro' ja 'Sammy Russell'.

Vuonna 2018 nuotiopaikan ympäristö koki suuren muutoksen, kun edellä mainittuun rinteeseen perustimme suuren istutusalueen, Liljarinteen. Alueen keskelle syntyi Mörköpolku helpottamaan laajan kasviryhmän hoitoa ja toisaalta tuomaan lapsille kivan seikkailupaikan kukkapenkin keskelle. Lisäksi kahdelle muulle reunalle tulivat Pionirinne ja Angervorinne, ja näiden myötä nuotiopaikan alue on muodostunut selvästi omaksi, erilliseksi puutarhahuoneekseen. Kulku nuotiopaikalle on kahden puutarhaportin kautta, jotka ovat Pionirinteen ja Liljarinteen sekä Angervorinteen ja Liljarinteen välissä. Lisäksi alueen takaosasta johtaa polku metsäpuutarhan puolelle. 

 

Liljarinne 6/2019. Keskellä kulkee Mörköpolku.

Mörköpolun päässä asustaa pienten kivimörköjen joukko.

Kummassakin nuotiopaikan alueelle johtavassa puutarhaportissa kiipeilevät kärhöt. Tässä loistokärhö 'Ville de Lyon'.

Pionirinne 8/2020. Rinteessä kasvaa myös tähtimagnolia, joka on pari kertaa ilahduttanut meitä ihanalla kukinnallaan. Nyt odotan kovasti, kukkisiko se tänäkin vuonna.

Etualalla olevan Angervorinteen värjää syksyllä violetiksi asteri 'Kesseler'.

Viime vuonna lapset saivat nuotiopaikan luo oman pikkuisen hyötytarhansa mehiläistarhauksesta jääneisiin vanhoihin laatikoihin, ja tälle vuodellekin heillä ovat jo kylvösuunnitelmat valmiina. 

 

Lasten hyötytarha 7/2020.

Nuotiopaikka on meillä ympärivuotisessa käytössä. Kuva viime talvelta.

 Tässä vielä lopuksi ilmakuvat alueelta vertailua varten:

 

6/2017: Nuotiopaikka näkyy koivujen katveessa murskeympyrän keskellä. Sininen neliö koivun juurella on lasten hiekkalaatikko, jossa on sininen peite päällä. Kolme rinneistutusta olivat silloin suunnittelun alla. Oikealla alhaalla oli kasvihuonetyömaa.

7/2020: Etualalla Liljarinne, jota reunustaa hiekkapolku. Puutarhaportit johtavat Liljarinteen kummastakin päästä nuotiopaikan alueelle.

Nuotiopaikan alueen kehittäminen on projektilistallamme jatkossa. Penkit ovat vuosien saatossa kärsineet ja uudet olisikin toiveissa. Lisäksi olemme miettineet alueelle mm. pienen laavun mahdollisuutta. Näiden suunnitelmien toteuttaminen jäänee kuitenkin vasta vuodelle 2022.

 

Kaikkea hyvää päivääsi!

Lasten kylvösuunnitelmia

Viime kesänä lapsillamme oli ensimmäistä kertaa käytössään omat pikkuiset lavat, joihin he saivat kukin kylvää, mitä itse tahtoivat. Lasten lavatarhan keksimme tehdä vasta alkukesästä, joten kaikki kylvöt olivat suorakylvöjä. Lapsilla olisi ollut kuitenkin toivelistalla myös muutamia esikasvatuksen vaativia kasveja. Sen vuoksi päätimmekin tehdä jo nyt hyvissä ajoin vähän suunnitelmaa, mitä kukin heistä aikoo lavaansa kylvää, jotta esikasvatettavatkin kasvit olisivat mahdollisia.

Lasten lavatarhan teimme viime kesänä käytöstä pois jääneisiin mehiläistarhauskaluston laatikoihin. Silloin lapset kasvattivat mm. salaattia, porkkanaa, hernettä ja mangoldia. Omista tomaatintaimistani muutaman ylijääneen annoin lapsille pohjattomaan saaviin kasvamaan. Tänä vuonna lasten lavatarhan laatikoita olisi tarkoitus vähän korottaa, jotta kasvutilaa olisi paremmin, ja ottaa lisäksi käyttöön pari ruukkua.

Tässäpä lastemme kylvösuunnitelmia:

8-vuotias:
-porkkana
- herne
- salaatti
- retiisi
- mangoldi
- ruohosipuli

6-vuotias:
- porkkana
- herne
- salaatti
- retiisi
- mangoldi
- sipuli

5-vuotias:
- porkkana
- herne
- retiisi
- mangoldi
- sipuli
- tilli

yhteisiä
- parveketomaatti
- peruna

Näistä lapset pääsevät kylvämään parveketomaatit jo lähipäivinä, samoin ruohosipulin. Palailen lasten kylvöjen ja hyötytarhan kuulumisiin taas myöhemmin, kunhan asiat edistyvät. :)

Mukavaa keskiviikkoa!

Puutarhasuunnitelmia ja -unelmia vuodelle 2021

Alkuvuodesta olen aina postannut listausta tulevan kasvukauden puutarhasuunnitelmistani ja -unelmistani. Tämän postauksen kirjoittaminen on aina yksi blogivuoteni kohokohdista, sillä siihen tiivistyvät koko tulevan kesän odotukset ja haaveet. Näitä suunnitelmia olemme jälleen hahmotelleet jo syksystä alkaen, ja nyt ne vihdoin ovat ainakin pääpiirteittäin valmiina. Pohjana tässä suunnittelussa käytin jälleen viime puutarhavuoden yhteenvetoa, josta keskeneräiset ja tekemättä jääneet projektit siirtyivät melko suoraan tälle vuodelle.

Peittoruusu 'The Fairy'

- kauniimpi säilytysratkaisu polttopuille ja pikkuinen varasto puutarhatarvikkeille: Tämä on ollut listallamme jo pari vuotta. Viime vuonna saimme vihdoin piirustukset valmiiksi, ja rakennuksen runko ja lattia valmistuivat. Keväällä on tarkoitus jatkaa seinien ja katon tekemistä. Varaston edustalle haluaisin lisäksi pienen puupaloilla katetun alueen ja toivoisin varaston luo myös vehreyttä kasvien muodossa.

- Tähdenlennon polun takaosan istutukset: Takaosastaan Tähdenlennon polku on edelleen osittain tyhjä. Istutin sinne maanpeitekasveja viime kesänä, mutta vielä niitä mahtuisi lisää.

- talon maalaus: Mies maalasi viime kesänä puolet talosta, nimittäin paahteisen puolen sivun ja päädyn. Tänä vuonna vuorossa on varjoisan sivun ja päädyn maalaus.

- terassin laajennus: Allasterassi taitaa jäädä taas muiden projektien jalkoihin. Perustuksia todennäköisesti yritämme tehdä, mutta voi olla, että sen pidemmälle emme tänä vuonna vielä ehdi.

- puutarhapenkki ja pieni vesiaihe etupihan Vehreälle keitaalle. Lintujen juoma-/kylpyallas minulla siinä jo viime kesänä olikin, mutta haluaisin vähän isomman, pulputtavan altaan.

- sadevesien talteenottojärjestelmän viimeistely: Sadevedenkeräykseen käytettävän IBC-kontin lautakehikko tarvitsee vielä toisen maalikerroksen. Lisäksi kehikolle on tarkoitus tehdä viherkatto, jota on tarkoitus alkaa rakentaa heti lumien sulettua. Haluaisin, että sadevettä saisi hanasta kasvihuoneen lähistöllä, joten tämäkin systeemi olisi tarkoitus viritellä ensi kesänä.

- aurinkokellon kasaaminen ja asettaminen paikoilleen: Aurinkokellon toimme tuliaisina toissa kesänä Pohjois-Saksasta. Tarkistimme, että kellossa kaikki osat ovat tallella, mutta sen kokoaminen on jäänyt, sillä sille tarkoitettu paikka ei vielä ollut valmis. Jospa sen tänä vuonna vihdoin saisimme toimintaan.

- metsäpuutarhassa tontin reunan istutusalue: Tätä aluetta olen parina vuonna vähitellen tehnyt, mutta se on vielä pahasti kesken. Olen käyttänyt aluetta myös valeistutuksessa oleville kasveille, jotka viime kesänä pääsivät siirtymään lopullisille paikoilleen. Nyt tulevana kesänä olisikin hyvä hetki hankkia tähän suunnitellut kasvit. Alueelle on tarkoitus tulla suuria luonnonkiviä, joiden lomassa on pensaita ja perennoja. Kivet vaativat vielä asettelua, kasveista osa on jo paikoillaan, osa täytyy hankkia.

- lasten leikkimökin siirto toiseen kohtaan

- kesäkeittiö: Tämä on tarkoitus tehdä lasten leikkimökiltä vapautuvalle paikalle Pikkukaaren ja Isokaaren väliin. Haaveenani on, että rakennukseen mahtuisi kapea sänky loikoiluun tai vaikkapa päiväuniakin varten. Lisäksi haluaisin kesäkeittiörakennuksen eteen runsaiden istutusten ympäröimän pation, jossa olisi ruokailuryhmä.

- nykyistä isompi hyönteishotelli: Viime kesänä jo aloitimme hyönteishotellia ja saimme sen melkein valmiiksi, mutta täytteet jäivät vielä puuttumaan. Tämä onkin varmaan kevään ensimmäisiä hommia tehdä valmiiksi.

- osallistuminen Avoimet Puutarhat –tapahtumaan (oman puutarhan ilmoittaminen mukaan ensimmäistä kertaa). Tapahtuma on tänä vuonna jo kesäkuussa, ja koronatilanne toki vähän epäilyttää, vaikka ulkoilmassa toki oltaisiinkin. Saa nähdä, täytyykö tätä vieläkin siirtää. Viime vuonna osallistuimme Avoimet Puutarhat Kotisohvalla -tapahtumaan.

Näistäkin haaveilen (tosin todennäköisesti nämä jäävät vasta kesälle 2022, koska edellisissäkin on jo melkoisesti puuhaa):
- pieni vertikaalinen puutarha
- etupihalle uusi istutusalue talon eteen kivimuurireunaisine kohopenkkeineen
- nuotiopaikan ehostaminen, mm. kiveyksen ja uusien penkkien tekeminen. Pienestä laavustakin haaveilen tälle alueelle.
- suuri kivipylväs metsäpuutarhaan
- porraspergola
- paremmat valot terassille ja puutarhaan 

Tässä vielä ilmakuvaan merkittynä osa ensi kesän projekteista.

 

Päivä päivältä sormet syyhyävät taas jo enemmän puutarhahommiin, ja odotankin kovasti lumien sulamista, vaikka siihen meneekin varmasti vielä parisen kuukautta. Onneksi osa näistä hommista on sellaisia, että niitä voi aloitella, vaikka lunta vielä olisikin. Esimerkiksi hyönteishotelliin minulla on täytteitä jo kerättynä valmiina, joten niitä voisi laitella paikoilleen autotallissa jonakin päivänä.

Onko sinulla puutarhasuunnitelmia ensi kesälle?

Oikein hyvää loppuviikkoa!

Lasten hyötytarha

Postailin aiemmin siitä, kuinka lapsemme saivat tänä kesänä ihan omat pikkuiset lavat vanhoista mehiläistarhauskaluston laatikoista ja valitsivat itse, mitä niihin kylvivät. Lasten oma lavatarha on ollut oikea menestys, sillä päivittäin pikkuiset puutarhurimme ovat käyneet tarkkailemassa kasvien kasvua ja napsimassa satoa. Pikkuisten lavojen lisäksi lapsilla on myös yksi suuri ruukku, jossa heillä kasvavat omat tomaattinsa. Sekin oli aiemmin lavatarhan luona, mutta siirsin sen muutama viikko sitten terassille muiden ruukkutomaattien seuraan, jotta se saisi paremmin auringonvaloa. 

Lisäksi muutamassa paikassa kukkapenkkien reunuskasvina olevat kuukausimansikat, Sydänpolun maanpeitekasvina kasvavat metsämansikat ja yksi punainen viinimarjapensas Pionirinteen yläosassa on lasten aluetta, josta he saavat vapaasti kerätä marjoja leikkiensä lomassa ja esim. puurojensa päälle.
 

Pikkupuutarhureiden satoa yhdeltä päivältä: retiisejä, porkkanoita, salaattia, mangoldia, herneitä ja punaherukoita.

Osa retiiseistä virittyi kukkaan, mutta lapset meinasivat kerätä niistä siemeniä talteen ensi kevään kylvöjä varten. Herneiden tukikepit eivät aina tahdo pysyä menossa mukana, kun pikkupuutarhurit käyvät nyhtämässä valmiita palkoja irti.

Australialainen lehtisalaatti on ollut yksi lavatarhan suosikeista.

Kyssäkaalit saavat vielä vähän kasvaa.

Mangoldit ovat huvenneet parempiin suihin jo pikkuisina lehtinä. Niiden takana häämöttävät porkkanat ja kyssäkaalit.

 

Koska tämänvuotiset lavat ovat melko matalat, vain n. 10-15cm, lapset toivoivat ensi vuodeksi vähän korkeampia, jotta voisivat kasvattaa esimerkiksi muitakin porkkanoita kuin vain pyöreitä. Lavatarha on nuotiopaikan vieressä, ja sen alueen uudistamista olemme ajatelleet toteutettavaksi ehkä jo ensi kesänä, joten nyt talven aikana täytyy miettiä myös lasten lavatarhan jatkot.

Mukavaa torstaita!

Lasten oman pikkuisen lavatarhan kuulumisia

Kerroin aiemmin, että tänä vuonna lapsetkin saivat oman pikkuisen lavatarhan vanhoihin mehiläistarhauskaluston laatikoihin. Siemenet itivät pääasiassa hyvin, ja lapset ovat ahkerasti käyneet kastelemassa laatikoitaan, asettelemassa herneiden tukikeppejä paremmin ja seuranneet innolla kasvun ihmettä. Kesäkuun loppupuolella oli suuri kohokohta, kun laatikoista saatiin satoa ensimmäisen kerran. Tässä muutamia kuvia lasten pikkuisesta lavatarhasta näin heinäkuun alkupuolella:

Vanhimman lapsen laatikosta mangoldia 'Rhubarb Chard' on jo päätynyt salaatteihin. Lapset tykkäävät myös käydä napsimassa laatikoista maistiaisia leikkien lomassa. Porkkanoista saa jo kohta harvennustaimia naposteltavaksi.

Lasten lavatarha on nuotiopaikan kupeessa, taustalla näkyy Liljarinne Mörköpolkuineen. Jokaisella lapsella on oma puinen laatikkonsa, johon he saivat itse valita, mitä kylvävät. Lisäksi muovitynnyrin puolikkaassa kasvavat pikkutarhureiden yhteiset tomaatit.

Keskimmäisen lapsen laatikossa mm. lehtisalaatti 'Australialainen' ja karottiporkkanat ovat hyvässä kasvussa.

Kaikki lapsistamme kylvivät herneitä 'Kleine Rheinländerin'. Nuorimmaisen laatikossa ensimmäiset palot alkavat olla jo syöntikunnossa.

Tomaatit kukkivat ja ensimmäisiä pieniä raakileitakin jo on. Tämän astian kannan tarvittaessa myöhemmin kesällä kasvihuoneeseen, jotta sato ehtisi valmistua.

Tästä lavatarhasta on ollut jo tähän mennessä valtavan paljon iloa, vaikka paras sadonkorjuuaikakin on vasta edessä. Tarhasta tuleekin varmasti jokavuotinen juttu niin kauan, kun lapset vain tahtovat tehdä omia kylvöjään. Palailen taas myöhemmin tämän pikkuisen hyötytarhan kuulumisiin.

Iloa päivääsi!

Unelmana omavaraisempi elämä: Villivihanneksia ja pohdintoja satokaudesta

Nyt kuukauden ensimmäisenä maanantaina on taas omavaraisuusaiheisen yhteispostauksen aika. Tällä kertaa aiheena ovat mm. villivihannekset ja sadon käyttäminen satokautena. Näitä yhteispostauksia koordinoivat Tsajut ja Korkeala.

Nokkonen alkaa olla sadonkorjuukunnossa.

Meillä villivihannesten käyttö on vielä lastenkengissä, vaikka haluaisinkin hyödyntää niitä enemmän. Ainoa meillä säännölliseen käyttöön vakiintunut villivihannes on nokkonen, jota kerään alkukesästä ja myös ryöppäyksen jälkeen pakastan sitä sopivina annospusseina esim. nokkoslettujen tai –keiton tekemistä varten. Myös ketunleipää ja suolaheinää kasvaa puutarhassamme, ja niitä käytämme silloin tällöin esim. leivän päällä tai salaatissa, mutta jotenkin niiden keräämiseen ei ole vielä oikein tullut kunnon rutiinia, vaan se herkästi unohtuu. Tavoitteenani olisi paneutua villivihanneksiin tarkemmin ja alkaa hyödyntää niitä enemmän lähivuosina, sillä ne ovat kuitenkin terveellistä ja myös edullista luonnon omaa superruokaa. Ainakin voikukkaa, piharatamoa, mesiangervoa ja poimulehteä olisi hauska maistaa. Luin äskettäin kirjan Yrttiruutujen äärellä, ja itse asiassa monet siinä esitellyt kasvit ovatkin villivihanneksia.

Ketunleipää kasvaa meillä mm. Varjoryhmässä alvejuurien alla ja näin keväisin kukkiessaan se toimii myös suloisena koristekasvina.

Satokausi alkaa meillä olla jo aluillaan, sillä raparperin varret ja juurikin nuo nokkoset ovat keräilykunnossa. Satokautena meillä suurin osa sadosta käytetään ihan tuoreeltaan. Käyn päivittäin, välillä useitakin kertoja päivässä, hakemassa kasvimaalta tai –huoneesta, sitä mitä milloinkin ruokaan satumme tarvitsemaan. Etenkin erilaiset salaatit ja kasvispaistokset ovat meillä tuolloin suosittuja. Myös leivän päälle päätyy monenlaista, ja paljon napsimme kasviksia myös ihan herkuttelumielessä, esimerkiksi herneet, kirsikkatomaatit ja monet marjat ovat tällaisia suoraan puskasta suuhun päätyviä herkkuja. Kun huomaan jotakin kasvista olevan kypsänä runsaasti, säilön ”ylimääräisen” osan talven varalle esim. pakastamalla, kuivaamalla tms. Satokautena tykkään siitä, että joka päivä ruoassa on ainakin jotakin omasta maasta, sillä mikään ei ole ihanampaa kuin kantaa oman maan antimia pöytään.

Omavaraisuussuunnitelmat ovat meillä edenneet taas hyvää tahtia. Talon päädystä poistin nurmikon, ja jatkossa tähän pitäisi tehdä laatoitus sadevesien keräykseen tulevaa IBC-konttia varten. Vanhoista terassin kaiteena aiemmin olleista palasista saamme kontin ympärille kehikkoa, johon pääsevät kesäkukat jatkossa kiipeilemään ja maisemoimaan konttia.

Toukokuun kylvöt ovat hyvässä kasvussa, kaikki taimeni ovat jo muuttaneet kasvihuoneeseen tai päässeet paikoilleen hyötytarhaan. Äskettäin postailin taimikuulumisistamme tarkemminkin. Syyskylvöt ovat pääosin jo itäneet hyötykasvien osalta, niistäkin postailin äskettäin. Ruukkuihin kylvämäni perennat ovat lähteneet kasvuun hitaammin, mutta niistäkin suurin osa on jo itänyt. Lisäksi tein jo suorakylvötkin niin hyötykasvien kuin kesäkukkienkin osalta, ja näistä postailen lähipäivinä vielä tarkemmin.

Istutuslaatikossa hyvässä kasvussa ovat mm. mangoldit, retiisit ja pavut.

Ämpäriperunoita kasvaa tällä hetkellä kahdeksassa ämpärissä, ja uusi erä seuraavaa kahta ämpäriä varten on itämässä. Perunat ovat olleet kasvihuoneessa, mutta viikonloppuna siirsin ne lopulta terassin ruukkupuutarhaan.

Lavatarhamme sai ennen kylvöjä uuden ilmeen, kun vaihdoimme hiekkakatteeseen. Myös lavojen määrä lisääntyi, parsa ja maa-artisokka saivat omat matalat lavansa, ja tarhan reunaan tein matalan aidan, jonka viereen tuli vielä kesäkukille oma alueensa. Toisen kompostorin tyhjensimme kokonaan istutuslaatikoihin ennen kevätkylvöjä.

Lavatarhan uutta ilmettä. Viime viikolla istutin esikasvattamiani kesäkukkia oikealla pilkottavan aidan edustalle.

Myös 8-, 6- ja 4-vuotiaat lapsemme saivat toiveestaan oman pikkuisen lavatarhan, jossa heistä jokaisella on oma laatikkonsa huolehdittavanaan. Laatikoiksi päätyivät mehiläistarhauskalustosta varsinaiseen käyttötarkoitukseensa liian huonoiksi käyneet laatikot.

Kylväminen on tarkkaa puuhaa.:)

Varasto- ja polttopuukompleksin rakentaminen on nyt ollut tauolla, sillä kasvihuoneen edustan laatoituksen perustukset ovat olleet etusijalla. Pian pääsemme toivottavasti jo tekemään itse laatoitusta. Myös talon maalaus on aloitettu, ja yksi seinä on jo saanut uuden maalipinnan. Aurinkosähkön tuotto on ollut huhti-toukokuussa selvästi viime vuotta parempaa. Mehiläispesillä on nyt lämpimien kelien ansiosta ollut kuhina käynnissä, ja viikonloppuna niille pitikin jo käydä viemässä toiset laatikot, jotta tila riittäisi.

Aiemmat postaukseni omavaraisuusaiheiseen yhteispostaussarjaan liittyen:
Tammikuu -20: Omavaraisuussuunnitelmia vuodelle 2020
Helmikuu -20: Kylvöt, esikasvatus ja puhdetyöt
Maaliskuu -20: Esikasvatusta edullisesti  

Huhtikuu -20: Hygienia puutarhassa ja mehiläistarhauksessa

Toukokuu -20: Pölyttäjät
Viime vuoden omavaraisuussarjan postaukset

Tässä vielä lista muista tämänkertaiseen yhteispostaukseen osallistuneista blogeista kasvuvyöhykkeittäin:

Vyöhyke 1

Laura eli Javis

Jovela

Vyöhyke 2

Sarin puutarhat

Luomulaakso 
Oma tupa, tontti ja lupa
Pienen pieni farmi
Ku ite tekee

Vyöhyke 3

Tsajut
Metsäläisten elämää

Luontoannelilifestyle
Caramellia

Rakkautta ja maan antimia

Villa Kotiranta

Airot ulapalla
Luomulaakso

Vyöhyke 5 

Sorakukka

Käytätkö sinä villivihanneksia? Jos käytät, mitä niistä ja onko sinulla jotain erityistä suosikkia?

Ihanaa kesäkuun alkua!