Emily De Molly - Calibrated + stamper rakkautta

Toisena mulle vaihdossa kotiutuneista lakoista esittelyyn pääsee Emily de Mollyn Calibrated. Niin kuin monesti olen maininnut, EdM oli se ensimmäinen indiemerkki, jonka lakan ostin ja siksi EdM:llä on hyvin spesiaali paikka omassa sydämessäni. Nämä on mulle se minun eka oikea indie -merkkini. Toisin kuin esimerkiksi KBShimmerin kohdalla, Emily de Molly ei yleensä aiheuta mulle kamalaa ostomaniaa, vaan ostokset on pidempään harkittuja ja pohdittuja. Näiden kohdalla ei ole sellainen kaikkimullehetinyt -olo vaan EdM kokoelmani sisältää tarkkaan harkittuja ja rakastettuja lakkoja. 

Tämän pohjustuksen jälkeen voin sanoa, etten edes tiennyt tarvitsevani Clalibratedia ennen kuin tämän hyppysiini sain. Googlasin toki swatchit ennen vaihtareita, mutta niiden perusteella ajattelin tämän olevan joku hit tai miss omassa maailmassani, there's no in between. Eilen kun lakkasin tällä kaksi helppoa ja nopeaa kerrosta kynsille, tiesin, että tämä lakka tuli jäädäkseen kokoelmaani. Niin kaunis punertavaan taittava violetti värikkäällä shimmerillä. Tämä on hyvin samantyyppinen kuin Kikon 255 lakka, mutta enemmän punertava vielä. Ja niin pirun kaunis. Tämä tosin kuivuu melko tylsän näköiseksi itsellään, joten kiiltävä päällyslakka on must tämän kanssa. 

Siinä vaiheessa kun eilen aloin harkita leimaamista keskellä yötä oltuani hereillä jo melkein 20 tuntia, ajattelin, että nyt ei varmasti onnistu mikään - jos lakka on upea, pilaan sen vähintään leimoilla. Kuviota olisin voinut harkita vähän tarkemmin, mutta hei, ei anneta sen häiritä, vaan ollaan tyytyväisiä lopputulokseen, joka kyllä on ihan mukava.

Mutta jos jotain, niin haluan laulaa pari rakkauslaulua mun uusia läpinäkyviä stampereita kohtaan. Saatoin ehkä seota tossa reilu viikko sitten ebaytä selatessani ja tilata pari läpinäkyvää leimasinta testiin (olisinko lopulta tilannut yhteensä 8, hups). Mä olen kauhuissani, että tapan mun clear jelly stamperin millä hetkellä hyvänsä ja koska mulla on se kova versio ja kuperat kynnet, se ei ole se ideaalein leimasin mulle vaikka haluaisinkin. Päätin sitten tutkia ebayn tarjonnan, koska ajattelin, että mua ei haittaa tuhota euron maksanutta leimasinta omalla kömpelyydelläni, mutta jos tuon parin kympin leimasimen tuhoan, olen vihainen itselleni. 

Ensimmäiset kaksi leimasinta saapuivat tällä viikolla (kannattaisi muistaa katsoa posti useammin kuin perjantaisin ja voisi tietää tarkempia toimitusaikoja...) ja päätin testata niitä heti eilen. Olin varma, että kumpikaan ei toimisi, koska tähän mennessä kaikki ebaystä tilaamani stamperit ovat olleet järjestäen ihan susia. Mutta ei: nämä leimaavat täydellisesti! 

Ei mitään esivalmisteluja, kuva tarttui heti stamperiin tarkkana ja kokonaisena, ja rääppeet oli helppo siivota teippiin. Lisäksi nämä on sen verran löllöjä, että näihin voin painaa kynnen kieräyttämisen sijasta, joka ei ole yhtään oma suosikkitapani leimata. Nämä on juuri sellaisia kuin omat vanhat suosikkistamperini, sillä erotuksella, että näistä näkee vielä läpi. En olisi voinut paremmin sijoittaa päälle kahta euroa pennosistani. (Linkki stampereihin löytyy tästä). 

Mainittakoon, että näillä kohdistaminen on asteen verran hankalampaa, kuin clear jellyllä, en tiedä johtuuko se tuosta semiläpinäkyvästä varresta vai mistä, mutta joka tapauksessa ihan loisto-ostos mielestäni. Aivan varmasti ne kuusi muuta, jotka tilasin, onkin sitten ihan roskiskamaa, mutta ei haittaa, jos nämä ainakin toimivat. 

Kynsillä:

Emily de Molly - Calibrated

MoYou London - Pro 15 + Konad White 

Mikä on sinun viimeisin ebay-ihastus, vai shoppailetko turvallisesti vain kotimaisilla vesillä? 

It's a... regatta gala!

Saatan olla katsonut Frendit läpi vähän turhan monta kertaa, jos ensimmäinen mielleyhtymä sanasta "gala" on Rachelin keksimä purjehdusgaala sarjan alkupuolelta. Jotenkin huolestuttavaa, jos ensimmäinen ajatus gaaloista vie mut jonkun istcomin settiin 90-luvun alkupuolelle, mutta hey, no can do... 

Tiesin kuitenkin heti Galan nähtyäni, että tämän minä haluan. Se on juuri sellainen sävy, jota kamera vihaa ja jota on lähes mahdoton kuvailla. Toisille tämän on varmasti sininen, toisille taas violetti. Jos multa kysytään... ehkä parempi ettei kysytä. Englanniksi kuvailisin tätä sävyä sanoilla dark cornflower blue with strong hints of purple. Suomeksi tämä voisi olla yksinkertaisesti sinivioletti ja samaan lopputulokseen ovat näköjään päätyneet muutkin suomalaiset bloggaajat, jotka ovat lakasta postanneet. 

Onneksi mulla on lakat merkeittäin järjestyksessä ja itseasiassa myös tikut samalla tavalla järjestettynä ja mun ei tarvi huolehtia olisiko tämä sininen vai violetti. (Olen selvästi sävymaailmallisesti kykenemätön järjestämään tikkuja mihinkään muuhun loogiseen järjestykseen; tiedän kyllä miten sateenkaari pelaa, mutta entäs kaikki kylmät/lämpimät sävyt? tai ne violetit joissa on vahva punainen/sininen undertone? no way in hell!). 

Mulle oli selvää, että Galaan halusin yhdistää jotenkin väritetyt leimaukset ja koska mun decalmatto ei vielä ole saapunut - tilattu se tosin on - menin vesivärilakoilla ensimmäistä kertaa yhdeksään kuukauteen. Joku voi ehkä arvata että keskisormi oli se treenaussormi, johon unohdin vetää päällyslakan leiman suojaksi ennen värittämistä. Tämän ottelun voiton vei Konadin musta leimauslakka. 

Olen yrittänyt opettaa itselleni jo sen, että lähden leimaamaan yleensä aina oikeasta kädestä, testatakseni, että laatta, lakka ja leimasin pelaavat yhteen. Siksi usein mulla saattaakin olla oikeassa kädessä kolme erilaista leimaa, mutta vasen kuvauskäsi näyttää yhtenäiseltä. Muiden koristelujen osalta en selvästi ole vielä oppinut siihen. 

Kynsillä:

Essie - Blanc x2

Picture Polish - Gala x2

Essie - Point of Blue, No Shrinking Violet ja Muse, Myself 

Pueen - 109 + Konad Black 

Voisko se mun decal matto jo saapua, jotta voisin ehkä välttää tällaiset ihanat leimaprobleemit jatkossa? 

To Peach His Own

Jos pitäisi nimetä yksi väri, joka ei koskaan ole ollut suosikkini kynsillä, se olisi persikan sävyt. Ja jos pitäsi valita yksi viimevuosien suosituimmista kynsilakkakoostumuksista, jolle lämpenin tosi hitaasti, olisi se crellyt, joissa on glitteriä seassa. Nauratin jopa itseäni eilen kynsien lakkausta pohtiessa päätymällä kaikista mahdollisista lakoista juuri KBShimmerin To Peach His Owniin. 

Päätin tosiaan eilen olla välittämättä kaikista kokeilemattomista lakoista, koska mulla oli nyt haluan jonkun Emily de Mollyn crellyn kynsille -fiilis. Saattoi johtua parista vanhemmasta EdM kuvasta, jotka viime aikoina olen instaan lisännyt, mutta ehdottomasti halusin sellaisen kynsille. Lopulta tulin tosin siihen tulokseen, että mun EdM:n crellyistä ne jotka blogissa ei vielä ole esiintyneet ei nyt nappaa ja suurin osa merkin lakoista mulla onkin glittereitä. En tiedä miksi sillä olisi ollut väliä, mutta päätin, että asia on näin.

Siirryin siis KBShimmereiden laatikolle ja se ei onneksi pettänyt mua. To Peach His Own ei sävynä ole sitä ominta minua, mutta tuo pinkkien, lilojen, vihreiden ja keltaisten glittereiden kombo on mielestäni täydellinen tähän lakkaan. Lisäksi kun tämä on niitä versioita, joita on helppo käsitellä ja joissa glitter levittyy tasaisesti ilman ärräpäitä eikä sitä tarvitse kalastella tai asetella paikalleen. Tästä lakasta on vaikea olla pitämättä! 

Mulla oli ehkä pieniä erimielisyyksiä leimauslaattojen kanssa ja vasta kolmannesta sain oikeasti leimat nousemaan kynsille saakka. Luulen että tähän vaikutti lähinnä väsymys, mutta oikeastaan olin ihan tyytyväinen, että vasta nämä perhoset suostuivat yhteistyöhön. Nyt ei kaunis lakka peity liikaa, mutta musta tuo kuitenkin kivan kontrastin hempeälle lakalle. 

Kynsillä:

KBShimmer - To Peach His Own

Pueen - 111 & Essence Stampy Polish Black

Alkuvuoden ostokset

Kun blogi ei ole päivittynyt, ei ostospostauksiakaan ole ymmärrettävästä syystä tullut tehtyä, vaikka ostoksia on kyllä tullut kotiutettua ihan kiitettävästi. Tai voisin oikeastaan korjata sanojani: Kikon lakkojan on tullut hankittua sävy jos toinenkin. Koska haluan pitää edelleen kiinni tyylistä, jossa esittelen ostokset blogin puolella, aion sen edelleen tehdä, enkä edes häpeä tätä pienten ihanien pullojen määrää: sanon vain että tässä on viiden kuukauden ostokset, teitä on siis varoitettu pahemman luokan lakkapornosta. Ei mulla muuta... 

Essie - Bikini So Teeny & Going Guru; OPI - What's On Your Tips

Mulla on yleensä matkoilta tapana tuoda aina joku lakkapullo, joka sitten säilyy muistona kokoelmassa pitkään. Ranskan puolelta Bikini So Teeny on Montpellieristä, jossa tuli parikin kertaa käytyä, koska kaverini oli siellä vaihdossa. Going Guru on Marseillen ostos ja OPI taas Amsterdamista hankittu. 

Näistä ehkä on turha nimiä toistaa, kun ne pulloista jo näkyy. Uusin sekoaminen tapahtui itselläni Picture Polishin uusien sävyjen kohdalla. Itseasiassa olin kytännyt Pshiit Boutiqueta koko kevään noiden kevään lakkajulkaisujen hankkimisen kannalta, mutta koskaan kaikki eivät olleet yhtä aikaa in stock, jotta olisin saanut tilauksen menemään. Nämä hankin sitten The Nailistashopista, jota en keväällä ollut edes konsultoinut varastossa olevien lakkasävyjen suhteen, koska kaupan fyysinen osoite on Belgiassa. Tänään vasta pakettia tutkiessani tajusin näiden lähteneen postiin Ranskan puolelta. 

Paketista kuoriutui neljä sävyä kevään julkaisusta sekä kaikki viisi viikko sitten julkaistua sävyä. Syytän ilmaisia postikuluja yli 100 euron tilauksiin tässä kohtaa. Onneksi näistä puoliin oli rahat ollut sivussa jo pitkään, ei kirpaissut niin pahasti nämä ostokset... Eikä kyllä kaduta pätkääkään, on ne vaan niin ihania lakkoja!

Vuosi sitten vielä vannoin, että en mä tule koskaan niin pahasti hurahtamaan Picture Polisheihin - nyt se mopo ei enää edes keuli, vaan se on karannut jo täyttä vauhtia omille teilleen. Miten tässä näin kävi? 

01 Darling Coral - 02 Sweet Fuchsia - 03 Red Kiss 

Loput lakat onkin sitten Kikoa. Ystävänpäivän aikaan Kikolla oli myynnissä True Love kokoelma, jossa oli kolme lakkaa tarjolla. Koralli ja pinkki kiinnittivät huomioni heti ja tajuttuani näiden olevan tekstuureja, nappasin kolmannenkin ostoskoriin Orléansin Kikolla. Nämä edustakoot mulle siis reissua Orléansiin. 

Nämä ei ole niin mahtavia tekstuureja, kuin mitä Kikon 2013 julkaisemat ihanat Sugar Matet olivat, mutta kyllä mä nämäkin kelpuutan. Voisivat tehdä lisääkin tällaisia, minä kun edelleen jaksan syttyä tekstuureille. 

Frozen Smoothies: 

10 Soft Candyfloss - 11 Ribbon Pink - 12 Fair Persimon - 13 Glossy Doughnut

Candy Sprinkles: 

20 Juicy Bubblegum - 21 Cool Lilac - 22 Sprinkles Green - 23 Sweet Vanilla

Sugar Sparkles: 

30 Glittering Tea Rose - 31 Berry Delight - 32 Enchantment Blue - 33 Water Symphony 

Candy Canes: 

40 Creamy Chiffron - 41 Fun Guarana - 42 Sparkling Aqua - 43 Fizzy Peppermint

Näitä kuvia ottaessa mun valotus hiukan temppuili ja lakkojen sävyt ei toistu ehkä ihan 100% oikeanlaisina. Mutta näillä mennään.

Kiko julkaisi nyt keväällä neljä neljän lakan minikokoelmaa sisältävän kokoelman. Näistä löytyy erilaisia glittereitä, shimmeriä ja hitulaa, jokainen neljän lakan setti on vähän erilainen. Näiden julkaisu iski itsellä johonkin heikkoon kohtaan keväästä kun mieli oli maassa ja kynsilakathan tunnetusti piristävät... 

Näille alkuperäishinta oli muistaakseni 4,90/kpl, mutta kun olin ostoksilla Ranskan Kikon liikkeissä oli tarjous "osta 3, saat 3". Lopulta siis muiden ostoksieni kanssa päädyin maksamaan näistä yhteensä vain 7 lakasta. Melkein 80e en olisi tästä setistä maksanut, mutta sen noin 35e mitä päädyin maksamaan ei ollut mielestäni paha summa. Joku voisi tulla repimään sen "kerää koko sarja" -geenin mun perimästäni pois ja shoppailu olisi heti vähän helpompaa. 

279 Yellow - 482 Tangerine - 506 Venus Pink - 376 Candy Pink - 317 Dark Antique Pink

486 Tea Rose - 489 Pearly Golden Mango - 362 Poppy Red - 243 Plum Red 

298 Turquoise Microglitter - 383 Oil Blue - 318 Light Mauve - 332 Dark Violet 

509 Metallic Rose Mauve - 507 Blush - 480 Pearly Brass - 271 Sparkle T. Silver Microglittern - 381 Purple Grey

511Metallic Mercury Purple - 260 Metallic Purple Microglitter - 251 Peony Pink - 361 Raspberry Pink - 491 Toucan Red

226 Rouge Noir - 227 Dark Rouge Noir - 285 Scarlet Red - 240 Apple Red - 492 Pearly Red

Mitä mä juuri pääsinkään sanomasta siitä kerää koko sarja mentaliteetista? Tajusin tossa vuoden aikana, että mun oli verrattaen vaikea enää shoppailla Kikolla, koska omistan niin suuren osan heidän lakoistaan, että väkisinkin tuli ostettua muutama tuplakappale vuoden aikana. Ne odottavat kiltisti laatikossa arvontaa, mutta samalla havahduin myös siihen tosiasiaan, että mun Kikon nettikaupan "puuttuvat lakat" wishlistillä ei enää ollut kovin montaa sävyä jäljellä. Kävin sitten pari kertaa Kikolla mukanani lista sävyistä jotka multa vielä puuttui ja taisin ostaa 15 lakkaa muutaman päivän sisään tuossa huhtikuussa. Hups.

Tavallaan itseäni himottaisi kerätä tuo core kokoelma itselleni, mutta tiedän, ettei se ole mahdollista, koska osa alkuperäisen kokoelman sävyistä on jo lopetettu. Mutta ei se estä kuitenkaan ostamasta niitä tarjolla olevia sävyjä ja kun aloitin tuon swatchausprojektini myös, on kiva olla mahdollisimman laaja valikoima lakkoja tarjolla. Aukoton logiikka, eikös vain? Jos jotain osaan, niin perustella itselleni tarpeen tusinaan lähes identtisiä lakkoja. Ainoa vaan, että nää tulee varmasti elämään tossa mun käyttämättömien ständissä pienen ikuisuuden, koska yritän ottaa niitä siitä käyttöön lähinnä swatchaustarkoitukseen, ja on muuten fakta, että ihan nopeasti en tätä kasaa saa swatchattua.

--- 

Siinä oli siis lakka kerrakseen tän kevään ajalta. Laskeskelin tossa omaa mieltä rauhoittaakseni, että tässä tammikuun ja toukokuun välillä on tullut hankittua yhteensä 59 lakkaa: se tekee noin 11,8 lakkaa kuukaudessa ja euromääräisesti noin 52e/kk lakkaostoksiin. Ei lainkaan niin paha kun miltä tuntuu, kun iskee 15 pullokuvaa postaukseen ja sanoo "näitä nyt on muutama". Väittäisin, että normaalisti Suomessa mulla menee kyllä huomattavasti enemmän rahaa lakkoihin per kuukausi, joten ihan hyvinhän tää meni. 

Nyt tässä on vaan yksi suuri kysymys: näistä on melko lailla tasan puolet testaamatta, mitä pistetään ensiksi kynsille? 

Back on track

Perjantaina 13. päivä heräsin aamulla ensiksi siihen, kun kämppis lähti koululle ja en olisi millään jaksanut jättää omaa sänkyäni noustakseni ruksimaan to do -listalta asioita pois. Pari tuntia myöhemmin kaatosade ikkunan ulkopuolella herätti itseni uudelleen todellisuuteen ja päätin jo silloin, että päivästä ei tule hyvä. Kaatosade + muuttaminen julkisilla - huono yhdistelmä. Lisäksi oma olo oli koko päivän huono, käsiä tärisytti ja energiat olivat nollassa, vaikka yritin syödä ja juoda tarpeeksi. 

Sade onneksi hellitti aika nopeasti ja sain avaimet uuteen kämppään vailla suurempia ongelmia ja samalla raahattua osan omaisuudestani vanhasta osoitteesta uuteen. Kämppiksen päästyä koulusta muutettiin ja siivottiin vanhaa kämppää noin 6 tuntia putkeen. Mainittakoon, että uuden ja vanhan kämpän välillä on ainoastaan 1 metropysäkki + noin 10 min kävelyä välimatkana, mutta painavat tavarat ja pelottavasti moninkertaistunut omaisuus eivät tehneet päivästä mitään helppoa. Juuri kun päästiin illalla uuden asunnon ovista sisään, saan kaveriltani viestin minkä sisältö oli kutakuinkin jos olet kotona, pysy siellä; jos et, palaa sinne heti ja vältä Republiquen aluetta. Oma vastaukseni asiaan oli kutakuinkin mitäkukahäh, koska puhelin ei ollut ollut ihan prioriteetti mitä katsella päivän aikana.

Ilta ja yö kului lopulta uutisia seuratessa ja huomatessa, kuinka uutisankurit eivät tiedä vielä mitään asiosta mutta yrittävät silti parhaansa informoida. Epäuskoisena vedin peiton korville uudessa asunnossa kuunnellen ulkopuolelta kuuluvia ääniä ja miettien, miten alle kahden kilometrin päässä ihmiset taistelevat - tai ovat taistelleet - hengestään. Enkä olisi halunnut nukahtaa, koska tiesin, että herätessäni faktat ovat selventyneet ja totuus voi olla vielä paljon odotettua pahempi. 

Heräsin aivan liian aikaisin aamulla koiran unta nukuttuani siihen, että puhelin tärisee vieressäni ja alan selata näytöltä viestejä, jotka täyttyvät kysymyksistä, mutta joista useat onneksi sisältävät myös lauseen näin facebookista, että olet turvassa. On ehkä väärin sanoa, mutta liikutuin siitä, kuinka moni ihminen varmisti kaiken olevan kunnossa, ihan vain koska tiesivät, että asun Pariisissa. Olen niin kiitollinen siitä, että voin sanoa olevani turvassa ja että tuntemani ihmiset, huolimatta siitä, että olivat Stade de Francella / keskustan tapahtumapaikkojen lähellä, ovat turvassa. Kun vihdoin sain viimeisen tuntun kiinni lauantai-iltapäivänä pystyin ainakin siirtämään oman huoleni syrjään ja siirtyä toivomaan parasta kaikkien niiden puolesta, jonka omaisia on vielä kateissa tai kriittisessä tilassa sairaalassa. 

Eilen, liikkuessani ulkona kahdesti vain ne välttämättömimmät matkat (ruokakauppaan ja hakemaan vanhalta kämpältä viimeiset ruoat yms jääkaapista) kadut olivat normaalia tyhjemmät. Vanhan lähikaupan jonot ovat aina kilometrin mittaiset lauantai-iltoina ja eilen väen määrä oli olematon. Ihmiset olivat hiljaa ja joku oli kiinnittänyt valkoisen paperin meidän rapun oveen, jossa oli vedetty kolme hataraa viivaa sormiväreillä - yksi sininen, yksi valkoinen ja yksi punainen. Sen näkeminen pisti kylmät väreet kehon lävitse. Mietin, kuinka pitkään pitäisi seisoa kadulla laskemassa ihmisiä, ennen kuin pääsisi lukuun 129 - tällä hetkellä vahvistettujen uhrien määrään - ennen kuin itselleni realisoituisi kuinka monta uhria tilanne vaati. 

Perjantain piti olla se päivä, kun vaihdamme asunnosta toiseen. Se kun vihdoin saamme netin myös koneelle käyttöön (on ollut outoa olla käyttämättä läppäriä 2.5 kuukautta) ja muuten ihan normaali päivän. Nyt kuitenkin siihen normaaliin arkeen palaaminen tapahtuu hiljaa, eikä 13.11 varmasti unohdu ikinä ainakaan omasta mielestäni. Ja se, minkä haluan alleviivata on, etten kirjoita tätä hakeakseni huomiota tai myötätuntoa, niin kuin sanoin, olen itse ollut turvassa samoin kuin koko oma lähipiirini ja saan olla onnellinen siitä. Tämä tapahtui vain niin lähellä - liian lähellä. Voin kävellä suoraan kotikatuani eteenpäin vartin ja päätyä ravintolaan, jossa 19 ihmistä menettivät henkensä. Tämä tapahtui myös kaupungissa jota rakastan ja jonka olen aina kokenut niin turvallisena. Minun rakas Pariisini.

Tänään sytytän kynttilän kaikkien niiden viattomien siviilien muistolle, jotka ovat viime päivien aikana joutuneet luopumaan hengestään, ei vaan Pariisissa vaan myös muualla maailmassa. Ja kiitän maailmaa siitä, että saan käydä nukkumaan turvassa tänäkin yönä. 

Kynsillä:

Picture Polish - Nebula

KBShimmer - What Are You Wading For?

MoYou London - Fairytale 01 + Essence Stampy Polish White 

Alun perin tarkoitukseni oli lähinnä tulla kirjoittamaan kynsistä ja siitä, että vihdoin mulla netin asiosta saattaa olla realistinen mahdollisuus julkaista niitä kuvia joita en koskaan syyskuussa pystynyt julkaisemaan, koska elin netitöntä aikaa koneen kanssa kaksi ja puoli kuukautta. Ajatukset vaan harhailivat viime päiviin, jotka ehkä oletettavasti ovat vaikuttaneet itseeni melko paljon. 

Hot Lips & Golden Anchors

Musta tuntuu, että viimei aikoina blogissa on vilahdellut kovin paljon Picture Polishin lakat. On niitä ollut tosin testaamattomissa useita, joten ei ihmekään ja ainakin parit kynnet olisi vielä kuvattuna, joissa PP:n lakat edustaa. Pahoittelen siis spämmiä, mutta tuntuu, että PP on merkkinä monen lakkaajan mieleen, joten tuskin pieni toisto ketään haittaa. Ennustan seuraavaksi trendiksi vesivärilakkoja, koska niitäkin on tullut paljon käytettyä ja jos jonkinlaisia lakkauksia niillä tehtyä. 

Mulla lähti idea lakkaukseen siitä, että halusin yhdistää Bornprettystorelta saadut ankkuri-koristeet ja chevron kuvion. Väriksi ajattelin ensiksi turkoosia, mutta päädyin kuitenkin lopulta pinkkiin valkoisen ja mustan kaveriksi, jottei nyt ihan liian ennalta-arvattavia oltaisi. Chevron leimat on Konadi laatasta m1001 muistaakseni ja värittelin niitä Essien Love Sheen lakalla. Tämä oli itselleni ensikosketus Essien vesivärilakkoihin (joo, mä sorruin vaikka vielä vajaa kuukausi takaperin väitin etten tekisi niin) ja pakko sanoa, että tämä testi oli kyllä sellainen love at first sight -ilotulitus. Lakka on juuri sopivan pigmenttistä ollakseen kirkas valkoisen päällä ja jäädäkseen näkymättömäksi mustan päälle. Se on pienellä siveltimellä helposti käsiteltävissä, eikä rihmaannu niin kuin OPIn Sheet Tintsit. I'm in love! Pimeässä leimojen värittelyistä tuli ehkä vähän laikukkaat, mutten antanut edes sen hidastaa menoa. 

Nuo ankkurit taas... idea hyvä, mutta ei toimi itselläni. Mulla on sen verran kaarevat kynnet, että nuo ankkurien sakarat ei millään taivu kynnen muotoon, mikä johti siihen, että ne töröttivät ikävästi ulospäin. Ne myös tarttuivat joka paikkaan ja onnistui raapimaan niillä itseäni. Alunperin mulla oli ankkurit noissa chevron-kynsissä, mutta ensimmäisen revin pois jo lakkausiltana nukkumaanmennessä. Seuraavat kolme lähtivät väkivaltaisesti seuraavana aamuna. Laitoin koristeet siis vaan kuvauksen ajaksi takaisin ja sen jälkeen nypin ne taas heti irti. Nuo ei vain toimi itselläni. Lisäksi joku riemuidiootti on keksinyt että hyvä tapa pakata nämä koristeet on laittaa ne noin 2cm*2cm pussiin, jonka sitten peittää kokonaan molemmilta puolin valkoisella tarralla, jotta sisältöä ei näe lainkaan... Meinasin itse heittää nämä roskana menemään ennen kuin tajusin katsoa kahdesti. 

Kynsillä:

Picture Polish - Hot Lips

Essie - Love Sheen

Barry M - Matt White

Konad m101 + Black 

Myönnettäköön, että tämä ensikosketus Essien Silk Water Color lakkoihin oli hurjasti positiivisempi kuin OPIn Color Paintsien kanssa. Olisin taas säästynyt paljolta, jos ennen Color Paintsien tilaamista olisin uskonut kaikkia avioita netissä, jotka kertova Essien olevan parempia leimojen värittelyyn yms. toimintaan. Ei olisi taas tarvinnut kiivetä perse edellä puuhun itse ihan vain huomatakseni, että oho, muut oli oikeassa. 

Chillax In Paris

Tässä yksi ilta taas pyöriteltyäni lakkausideoita päässäni, pääsin kahteen lopputulokseen: haluan käyttää Picture Polishin Chillaxin ja haluan mustan damask-leiman valkoisella pohjalla kynsiini. Pakko sanoa, että ihan heti ensimmäisenä ei tulisi mieleen yhdistää kirkuvanminttuista Chillaxia, joka huokuu rantafiboja, mehujäitä ja kirkkaita bikineitä, noihin tummanpuhuviin omassa mielessäni vähän goottilaisromanttisiksi assosioituviin leimoihin. Olen miettinyt tämän selvästi pääni sisällä hyvin pitkälle, mutta joka tapauksessa halusin testata, miten kesää ja kukkasia huokuva Chillax taipuu vähän rauhallisempaan lakkaukseen. Minttu, musta ja valkoinen toimivat ainakin omaan silmääni tosi kivasti. 

Chillaxia riitti kaksi helppoa kerrosta kynsille peittämään ja vaikka lakka käyttäytyikin moitteitta, liputan edelleen Kikon 389 Mint Milk lakan puolesta, joka on sävyltään niin lähellä Chillaxia, että molempia tuskin kukaan kokoelmaansa tarvitsee. Keskisormeen kaavailin ensiksi OPIn tummaa Emotions tekstuurilakkaa, mutta koska F.U.N Lacquerin Midnight in Paris kummitteli testaamattomissa edelleen, ajattelin antaa sille mahdollisuuden mustan päällä näissä kynsissä. 

Tuo Paris on ihan jumalattoman kaunis moniväriflakieslakka, joka itseasiassa yllättävän hyvin toistuu näissä kuvissa. Kauneudestaan huolimatta mä harvoin muistan ottaa lakkauksiin elementiksi näitä flakies-toppereita, koska ne aina lisää pari kuivateltavaa lakkakerrosta lisää lakkaukseen. Pitäisi vaan yrittää, onhan nämä ihan mielettömän kauniita kyllä. 

Leiman nappasin taas Bornprettystoren BPL-007 laatasta, jota oon käyttänyt kyllä ihan luvattoman paljon tässä kevään aikana sen jälkeen kun sain sen testiin. Olen aina avoimesti jakanut ongelmiani muiden testiin saamieni laattojen kanssa, jolloin olen vähän joutunut hakemaan mikä laatta + stamper + scraper -kombo toimii milloinkin, mutta tämä on niitä laattoja joka toimii kerta toisensa jälkeen loistavasti ja sisältää juuri sellaisia kuvioita, jotka on omaan mieleeni.

Kynsillä:

Picture Polish - Chillax

Kiko - 275 Black

Bary M - Matt White 

F.U.N Lacquer - Midnight In Paris 

PBS-007 + Konad Black

Niitit

Luulen, että se aluksi lakkaukseen kaaveilemani musta tekstuuri, olisi tuonut kynsiin juuri sopivasti tasapainoa, sillä keskisormen flakieslakkaus on ehkä vähän rauhaton muuten yksinkertaisten kynsien rinnalla. Ei kuitenkaan anneta sen haitata, tällä kertaa näin, ensi kerralla sitten toisin :)  

OPI Color Paints - take 3

Heinäkuun ostospostauksessa kerroin tilanneeni OPIn koko Color Paints kokoelman ja olleeni innoissani niiden koostumuksen tarjoilemista erilaisista koristeluvaihtoehdoista. Samaan hengenvetoon kerroin myös, että en ole vielä ihan päässyt sinuiksi pigmenttisten paintsien kanssa ja lakka kerrallaan ne on päätyneet "tetstattuina" laatikoihin ja itse olen katsonut failure -lakkauksia päivän ennen kuin olen poistanut lakat ja jatkanut jollain tutulla ja turvallisella lakkaustekniikalla. 

Kahden ensimmäisen eeppisen epäonnistumisen jälkeen kaksi viimeistä testaamatonta paintsia tuijottivat mua vihaisesti testaamattomien lakkojen ständistä ja ajattelin vielä antaa niille mahdollisuuden - olinhan kuullut, että paintsit toimivat mahtavasti vesimarmoroinnissa. Ja voitte kuvitella, että tässä on kyllä katastrofin ainekset käsillä - lakat, joiden toimivuuteen en ole ollut tyytyväinen alunalkaenkaan ja päätän yhdistää siihen vielä vesimarmoroinnin. En tiedä johtuiko tämä siitä, että vedin sellaisella "ei mitään hävittävää" asenteella eteenpäin, vai mistä, mutta nyt saatiin tulosta aikaan, joka vielä miellytti omaa kriittistä silmääni. Olin jo päättänyt, että jos viimeisetkin testaamattomat paintsit tarjoilevat mulle vaan pettymyksiä, heitän niillä ensimmäistä vastaankulkevaa vesilintua, tai vaihtoehtoisesti myyn ne eteenpäin jollekin paremman kodin tarjoavalle. Nyt meillä on taas pelikenttä tasaisena, joten jää nähtäväksi, mihin suuntaan se vaaka ensi kokeilulla kallistuu. 

Pohjalle lakkaukseen halusin ihanan KBShimmerin hologlitterpoimmin Alloy Matey:n nähtyäni instagramissa erinäisiä hologlittereiden päälle tehtyjä vesiväimarmorointeja. Vielä jos muistaisin yhdenkin lähteen, menisi hyvin, mutta idea on siis kopioitu muilta harrastajilta. Pelkäsin, että Alloy ei peittäisi yksinään kahdella kerroksella (koska F.U.N Lacquerin vastaava glitter ei peittänyt), joten varmistin laittamalla alle kerroksen OPIn Silver Canvasta, mutta luulen, että pellä Alloy olisi myös riittänyt. Sitten veteen pinkkiä, oranssia ja turkoosia paintsiä (haluaisin tietää mitä päässäni on liikkunut kun oon valinnut tän väriyhdistelmän) ja ei kun marmoroimaan. Lakat levisi veteen kuin unelma, niitä oli helppo käsitellä ja ne oli myös verrattaen helpot siivota sormilta, kun en viitsinyt ihan koko sormia kuorruttaa lateksilla. En tiedä olivatko lakat tajunneet, että mun kärsivällisyys niiden kanssa alkoi olla käytetty jo loppuun saakka, mutta nyt olin tyytyväinen tulokseen ja ai että, miten tämä lakkaus kimalteli auringossa. 

Kynsillä:

OPI - Silver Canvas

KBShimmer - Alloy Matey

OPI - Pen & Pink 

OPI - Chromatic Orange

OPI - Turquoise Aesthetic 

Niin tyytyväinen kuin tähän lakkaukseen olinkin, musta tuntuu, että nyt on parempi ottaa pieni hengähdystauko näiden paintsien kanssa, sen verran ärräpäitä ja verenpaineenvaihteluita olen tässä viimeisen kuukauden aikana kokenut näiden lakkojen kanssa. Pidän edelleen näiden ideasta hurjasti, vielä kun osaisin toteuttaa ne pääni sisällä pyörivät visiot, menisi homma hyvin. 

Mutta hei, sain ainakin yhdet "blogikelpoiset" lakkaukset tehtailtua kynsille, joten eiköhän tää tästä väitellen. Haluaisin mielelläni kuulla muiden kokemuksia Color Paintsien kanssa, etenkin, jos joku pystyy samaistumaan tähän käymääni taistoon näiden kanssa. Itseäni ketuttaa, koska tiedän, että välillä tulee vastaan lakkoja, jotka ei vaan sovi omaan ihonväriin / eivät ole koostumukseltaan hyviä / eivät vaan muuten miellytä silmää, mutta kun nyt puhutaan lakoista, joiden ideasta pidän - mutta joilal en vaan osaa toteuttaa itseäni... 

Ihana, ihanampi, Allure

Kun Picture Polish tässä kesällä julkaisi uusia lakkasävyjä, katsoin ensiksi nopeasti swatchit ja päätin, että "kauniita, mutta jätän tällä kertaa väliin". Siinä kohtaa jonkun olisi pitänyt olla varmaan kuumemittarin kanssa vieressä tarkastamassa olenko täysissä ruumiin- ja sielunvoimissa. Mulle PP on sellainen merkki, jota edelleen ostan melko harkiten ja vaalin sitten niitä harvempia pullojani huolella. 

Nämä uuden kokoelman lakat on kuitenkin juuri sellaisia, jotka omaan itseeni nappaa. Helppoja pohjia mille tahansa lakkaukselle, mutteivat tippaakaan tylsiä ihanan hitulan vuoksi, jota lakka sisältää. Lisäksi tänä kesänä kaikki Alluren väriset asiat ovat vetäneet minua puoleensa kuin magneetit. Tuo sävy on niin kaunis! Muutaman hetken olin vahva ja päätin, etten hanki lakkaa, mutta sitten kun instagram alkoi täyttyä toinen toistaan kauniimmilla lakkauksilla, jossa Allure oli päätähtenä, oli hyvin vaikea enää sanoa ei. Ja lopulta tämä kaunotar muutti sitten myös omaan lakkalaatikkooni. 

Punaiseen taittavan Alluren pariksi nappasin testaamattomista KBShimmerin Sarong Place, Sarong Time lakan, joka taipuu vähän samaan  sävymaailmaan. Ihana ja helppokäytöksinen creme myös tämä, jonka leimasin vielä MoYou Londonin Tropical 17 laatalla, joka on ihanan havajilaisvaikutteinen ja kesäinen kaikkine monimutkaisine kukkakuvioineen. 

Kynsillä:

KBShimmer - Sarong Place, Sarong Time

Picture Polish - Allure

MoYou London - Tropical 17 + Essence Stampy Polish White 

Tuli taas muistutettua itseäni, että välillä lakkauksissa ei tarvitse olla liikaa mitään erikoista, ihan hyvin yksinkertainenkin yhdistelmä, voi välilla olla todella mieluinen... 

... etenkin jos lakka on yksi niistä harvoista, joihin tänä vuonna olen rakastunut heti ensitouchilla. Omistaako moni muukin ihastuttavan Alluren?

Rust No One

Koen olevani jotenkin hirveän mielenkiintoinen ihminen, kun lauantai-iltana odottelen lakkausten kuivumista leimauskuntoon samalla kun aukinaisesta ikkunasta kuuluu läheiseltä bussipysäkiltä baariin suuntaavien nuorten äänia. Itse makaan peiton alla hiukset märkinä blogiin kirjoitellen ja ajattelin mahdollisesti vihdoin katsoa sen Hunger Gamesien uusimman leffan, jota ei vain ole koskaan tullut katsottua. Olen saanut jo työvuoron jälkeen siivousvimman kun iskin huonekaluja vähän uuteen uskoon, jotta sain kaiken pölystä muistuttavan pois päiväjärjestyksestä, jos se vähän auttaisi tähän pölyallergianuhaan. Toisaalta, vaikka kerrankin mulla olisi sunnuntai vapaana ja olisin oikeasti voinut lähteä tuulettumaan kavereiden kanssa, olen itseasiassa ihan tyytyväinen asioihin näinkin. Kotihiiri kiittää ja kuittaa. 

Mutta jos kuitenkin pohdittaisiin niitä kynsiäkin parilla sanalla. Mä oon jostain syystä kehittänyt ongelman siitä, etten omista oranssia holoa, vaikka oikeasti en edes käytä oransseja lakkoja. Logiikka on taas 10/10, mutta siitä huolimatta heinäkuun aikana huomasin klikkaavani oranssin holon ostoskoriin ja olevani hyvin tyytyväinen ostokseeni. Harlow'n tuotekuvissa tämä Rust No One näytti paljon kirkkaammalta, mutta todellisuus on aika mukava ruosteenvärinen holo, joka peitti parilla helpolla kerroksella. 

KBShimmerin holot ei ole mitään in your face megalineaarisia kaunottaria, vaan mielestäni aika sopivan holoefektin omaavia. Huomaa, että holottaa, mutta ei kuitenkaan samalla tavalla kuin esim Nfu Oh:n holoissa, jossa hyvä kun lakan pohjaväri enää erottuu holosateenkaaren alta. Lisäksi nämä käyttäytyvät ihan loistavasti. Mä yritän olla ostamatta hirveästi holoja, koska käytän niitä kuitenkin verrattaen vähän, mutta toisaalta, hololakkoja on aika vaikea vastustaa. 

Ja koska aina ei voi sytyttää, kannattaa se näkyvissä oleva osa holoa peittää tietenkin leimaamalla siihen päälle. Kesän alussa Bornprettystorelta testiin saamani laatta BP-27 oli taas näitä tutavuuksia, joka pelitti kuin junan vessa mun perinteisen stamper/scraper kombon kanssa (mustavartinen valkoinen löllö + konadin metalliscrapa), mutta ei kyllä muutoin oikein tykännyt toimia mun kanssa yhteen. Yritän opetella leimaustekniikkaa Moyoun valkoisella suorakulmaisella löllöllä tai Creative shopin megastamperilla, mutta vielä en ole onnistunut niiden kanssa ja tämänkin laatan kanssa kirosin ensiksi kahdella stamperilla, ennen kuin luovutin ja käytin sitä, minkä tiesin toimivan ongelmitta. En tiedä onko siis vika omassa tekniikassa eri stampereiden kanssa vai laatoissa, mutta leimat sain kynsille luottotuotteillani ongelmitta. Tässä laatassa on pari ihanaa asteen verran retroa kuvaa, mutta epäilen, että tämän testin jälkeen taidan koittaa tätä kuviota vain aluksi kaavailemani vanhan roosan värisen lakan päälle, mutten näe itseäni käyttämässä tätä laattaa toistuvasti. 

Kynsillä:

KBShimmer: Rust No One

BP-27 + Essence Stampy Polish

Onko muilla ollut holofiilistä nyt kesällä, vaikka säät eivät ole ehkä suosineet meitä niin paljon kuin saisi? Itse en ole mikään helteiden yli ystävä, joten olen ihan tyytyväisenä hengaillut tänä kesänä ympäriinsä niin kauan kuin ei sada vettä...

ps. koodilla AZNW10 saa edelleen halutessaan sen 10% poijjes BPS:n tilauksista :)